Blogi

Tulipahan taas osoitus siitä kuinka nopeasti kaikki voi päättyä. Kirkan äkilllinen poistuminen keskuudestamme oli jotenkin aika pysäyttävä uutinen, vaikka en kovin paljon Kirkan musiikista pidäkään.

Kai sitä on niin tottunut että Kirkakin kuuluu aina suomalaiseen viihdemaisemaan samalla tavalla kuin Danny, Paula Koivuniemi jne. Aina tasaisesti uusia levyjä, keikkoja, pieniä juttuja seiskassa muutamia tv-esiintymisiä jne. Sitten se vaan loppuu.

Monelle fanille varmaan aika kova pala. Eiks Kirka jaksanut viihdyttää porukkaa yli nelkyt vuotta. Aika pitkä ura. Kuinkakohan monta levyä se on julkaissu? Itse en omista ainuttakaan, enkä muista nimeltä kuin kaksi sen biisiä.

Noh se siitä. Kai sitä pitää taasen vaan turtua ajatukseen että maailma muuttuu ja omakin aika tääl on rajallista. Harmi vaan että sen tajuamiseen yleensä tarvitaan jonkun toisen poistuminen tai itselle jokin vakava sairaus tms.

Omituisia ajatuksia ihmiseltä joka ei diggaa Kirkan musiikista.

Ai fiil viird

Oletko ikinä nähnyt aikuista miestä punttiksella? Oletko nähnyt aikuista miestä punttaamassa kollari päällä? Oletko nähnyt aikuista miestä puntilla kollari päällä, jonka alla on olkatoppaukset? Jos et niin nyt se on mahdollista.

Hyvät Naiset ja Herrat, pala suomalaista musiikkihistoriaa...

Bogart Co.: All the best Girls

http://www.youtube.com/watch?v=hu3Pbc2BKt4

Nauttikaa, kärsiäkin saa.

Ai laavheit

Miksi ihmiset mielummin suoltaa suustaan pieniä ja typeriä valheita jotka vaikeuttaa kaikkien elämää, sen sijaan että kertoisivat totuuden? Mitä häh? Mikä siinä on ettei suurin osa ihmisistä uskalla tai halua puhua totta? Onks jengi niin helvetin nössöjä että ne pelkää toisten reaktioita ja sen takia suoltaa suustaan mitä sattuu?

En taaskaan vaan tajua. Itse olen vuosien mittaan huomannut että totuudessa pysyminen on helpointa. Kohtuutta tietysti pitää olla esim. jos kaveri on saanut skidin ja se skidi on sun mielestä maailman rumin vauva, niin ehkä sitä ei nyt tarvii sitten ihan suoraan laukoa toisen naamalle. Mutta missä sitten menee raja? Toiset loukkaantuu helpommin kuin toiset, mutta pitääkö sen takia valehdella?

Vai onko kyse siitä että jengi ei kestä totuuksia? Kaikki elää jossain omassa pienessä mielikuvitusmaailmassaa johon rakennetaan tietyllainen minäkuva joka ei sitten ihan matchaa sen kanssa mitä muut näkee. Sitten kun joku sanoo esim. ompa sulle tullut paljon finnejä, niin koko maailma romahtaa.

Onneksi on helppo huudella kun itse on niin vitun täydellinen.

Ai laav maiself

Ei voi pieni ihminen olla näin finaalissa. Infernaalinen maanantaiblues menossa. Päätä särkee, vituttaa, ahdistaa, ei jaksa tehdä mitään, eikä varsinkaan kuunnella ketään. Onneksi kohta pääsee toivottavasti livistämään kotia kohti. Muuten joutuu avautumaan ja sit ei oo kellään kivää. Toivottavasti tiistai olisi hieman lempeämpi.

Judas Priest: Diamonds and Rust on paska biisi!

Kiitos ja huomiseen.

Ai heit

Viikonlopun televisio & sohvamaratonin (suosittelen kaikille parin kuukauden välein) tiimellyksessä tuli sitten myös eilen katsottua Idolsia. Sainpahan taasen pienen hepulin kun se Liettuan oma poika (en ole edelleenkään rasisti) pääsi jatkoon.

Toivottavasti jengi ymmärtäis että tuomarit on pitänyt sen messissä katsojalukujen takia, siinä hyvin onnistuen. Noh, nyt läppä rupeaa jo kuivumaan kasaan ja se kaveri vois luoda sitä musauraa muualla kun telkkarissa. PLEASE.

Osaahan se laulaa ja joku voi sen esiintymistäkin pitää upeana, mutta eikö Suomen Idolsin kilpailijouiden yksi vähimmäisvaatimus voisi olla esim. se että pystyy puhumaan tätä kieltä.

En itsekään ole mikään suomenkielen proffa ja kirjoitusvirheitä tulee varmaan enemmän kuin kuusivuotiaalle, mutta enpähän ole Idoliksi pyrkimässä.

Ai heit.

Viikonloppu tuli vietettyä lähes kokonaan himassa. Ei vaan jaksanut lähteä hippaamaan tai mitään muutakaan. Mukavaksi homman teki House. Hommasin tv-sarjan toisen kauden DVD:llä ja tuijottelin sitä. Jakso toisensa perään humahti sellaisella vauhdilla, ettei meinannut huomata kellon viisareiden vauhdikasta liikettä. Hugh Laurie on aivan törkeen hyvä Housen roolissa.

Etsillai

On aivan törkeän viihdyttävää seurata kun jengi kinaa siitä mihin mentäisiin lounaalle. Tätä esintyy usein silloin kun lähiravintoiloiden lounaslistoilta ei löydy mitään kiinostavaa.

Jotkut haluaa pitää kiinni terveellisestä meiningistä, kun taas toiset käyttää tilaisuutta hyväkseen sortuakseen hampurilaisiin tms. Porukka rupeaa oikeasti rerkytoimaan toisiaan omien aatteiden taakse. Pientä kinaa ja jännitystä.
Rekrytointi tapahtuu mm. eemelillä ja faxilla :-)

Hauskinta on antaa tilanteen elää siihen asti että vaihtoehtoja on jäljellä enää yksi ja kaikki ovat lähdössä sinne. Sitten heittää taas uuden ja tietysti hyvän vaihtoehdon, niin rumba alkaa taas alusta.

I´m entertained ;-)

Frendi on järjestämässä reippaamman kokoisia karkeloita. Meidän kaveriporukan ydinjengi ilmoittautui mukaan välittömästi ja em. jengi pitää kiinni siitä että kun on kerran luvattu mennä, niin sitten mennään.

Hauskaa on sitten huomata että yks kolmasosa on sellasta jengiä jotka ilmoittautuu alustavasti mukaan, mutta jää kuitenkin vielä scouttaamaan, että jos tulis jotain "parempaa". Ja samat tyypit tekee niín joka siunatun kerran. Viime hetkellä sitten maristaan että kun on sitä sun tätä eikä ehdi mukaan. Sitten myöhemmin vielä kitistään siitä että ei ikinä ehdi näkemään.

En vaan voi tajuta mikä porukalla on päässä vikana. Ymmärrän että tietyissä tilanteissa esim. työelämässä pitää "maksimoida" hyödyt jne, mutta mun mielestä on aivan saatanan perseestä että porukka tekee tollasta frendeilleen. Ja nää saatanan hankalat tapaukset on muuten yleensä niitä jotka eivät itse yleensä jaksa tai viitsi järjestää mitään.

Minä yksinkertainen , ei tajuta ei ymmartaa.

Ai heit

"Resistance is futile!"

Viikko on taasen täydessä vauhdissa ja tekemistä riittää. Onneksi (työ)viikko on huommenna lusittu ja vkoloppu koittaa.

En tiedä että uskallanko mainita asiasta, jotten mä jinxaa mitään, mutta hiukka hienoa että se talvi vihdoin tuli. Lisää lunta ja äkkiä. Ympäristö muuttuu niin paljon parempaan kun kuran ja muun paskan tilalle saa lunta. Kadut näyttää puhtailta ja ulkona on pimeälläkin "valoisampaa".

Taistelu nikotiinin kanssa jatkuu. Periksi ei anneta kuin kännissä, eikä silloinkaan tietoisesti. Eilen käytiin kavereiden kanssa syvällinen nikotiinikeskustelu. Kaikki oli aika pitkälle samaa mieltä aiheesta.... hirveetä kamaa.

Olis ihan hirveet vibat mennä hakkaamaan palloa verkon yli tänään, mutta pitää malttaa odottaa lauantaihin.

Kävin eilen tallissa tsekkaamassa prätkän vointia ja kyllä siinä melkein kyynel irtosi kun otti niin paljon sydämmesta se että joutuu vielä odottamaan niin pitkään että pääsee ajamaan. Ehkä rinteestä tosiaan saa haettua helpotusta.

Kaikki hyvin.

Ai laav kaikki