Putkiremonttipäiväkirja

Viimeinen kuukausi evakkoelämää alkaa ja huomasin alkaneeni miettimään jo takaisinmuuton ikävimpiä puolia. Tavaroiden siirtämistä takaisin keittiöön, kylpyhuoneen käyttöönottoa, mahdollisia rikkimenneitä tavaroita, uudelleen sisustamista - ja tietenkin, siivoamista.

Remppafirman ihana palvelunaisihminen vakuutti sähköpostitse, että remontoitavat alueet ovat ammattisiivoojan käsittelyn jälkeen vähintäänkin niin siistit kuin mitä ne olivat ennen remontin aloittamista. Jostakin syystä en ihan usko tuohon ja varaudun henkisesti ja fyysisesti siihen, että saan kilokaupalla kerätä laastipölyä keittiön kaappien päältä, niiden rakosista ja laatikostojen takaa. Tämä on jokseenkin selvää, eikä siitä kannata lähteä kiistelemään, mutta vituttaa vaan jotenkin valmiiksi rampana lähteä sitten konttailemaan pitkin ja poikin keittiönsä lattiaa.

Katselen kaihoisasti työpaikalleni rempan ajaksi eksynyttä imuriani. Siinä se pikku ihmevekotin möllöttää, letku esillä - käyttämättömänä. Pohdin sitäkin, kuinka helvetisti ihmiset käyttävät rahaa ylipäätään niin omituiseen vekottimeen kuin imuriin. Kuinka vitun idioottia on hehkuttaa jotain tiettyä merkkiä, kun imurin tehtävä on "vain" imeä paskaa sisäänsä riittävän tehokkaasti. Toisaalta, jos olisin pölyallergikko, saattaisin pitää tarkkaa kirjaa eri imurimerkkien tekniikasta ihan olosuhteiden pakosta.

Jokatapauksessa, diggaan kovasti purppurasta Dysonistani. Olen sen verran kapitalistipaskiainen, että olen viimeiset seitsemän vuotta antanut kotisiivouspalvelun parantaa elämänlaatuani siivotuttamalla lukaalini pari kertaa kuussa. En siis oikeastaan paskaakaan välitä siitä vaikka virolaiset vuokratyöläiset hinkkaisivat pölypallot nurkistani vaikka omaan vereensä dipatuilla hamstereilla, mutta pidän silti imuristani - jota siis en koskaan käytä. Se on vaan kaikessa rumuudessaan kaunis.

Vähän asiaan liittyen myös pakollinen suhdepäivitykseni. Se Deitti.netistä minua lähestynyt naisihminen ilmoitti, että voitaisiin jatkaa olemalla ihan vaan kavereita. With benefits.

Teille, jotka eivät tiedä mitä se suomeksi tarkoittaa, niin sehän tarkoittaa sitoutumatonta, kivaa yhdessäoloa, johon liittyy maailman parhaat suihinotot.

Siis oikeasti. Joidenkin naisten pitäisi opettaa sitä kansalaisopistossa!

Ja jumalauta Dyson - jos kehitätte jonkun vuosittaisen palkintogaalan parhaalle imurille, niin minä tiedän ketä itse äänestän.

Tekisi mieli alkaa alkoholistiksi, sillä yli kuukausi kiertolaiselämää viettäneenä se on ainoa asia joka puuttuu enää uskottavasta kulkurilookista. Huomaan sohvalta toiselle surffatessani laiminlyöneeni itseni huoltamisen, parta kasvaa jatkuvasti pidemmäksi ja suihku ei enää tunnu niin välttämättömältä kuin ensimmäisten evakkoelämän viikkojen aikana.

Kaverini sanoikin muuttaessani ulos asunnostani, että uskottava renttuilu parantaa mahdollisuuksiani naismarkkinoilla ja kyllä se niin kai on ollut. Vappuyönä eksyin erään Citystä bongaamani naisen kanssa täysin hetken mielijohteesta viettämään yön yhdessä hotellissa. Yö, joka jäi mieleen paitsi seuran, myös sängyn vuoksi. Kolmas kerta yli kuukauteen, kun vietin yön tavallisessa sängyssä.

Taivaallista.

Myös se sänky siis.

Tiettyihin naistyyppeihin vetoaa tietyntyyppiset tarinat. Se, kun kertoo elävänsä kiertolaiselämää sohvalta toiselle liikkuen vetoaa jotenkin naisten hoivaamisviettiin. Erityisen otollista kasvualustaa tähän tarjoaa 30+ naiset, joilla biologinen kello tikittää - ja jotain hoivattavaa tarvittaisiin korvaamaan sitä oman perheen tarvetta. Ja hei - sanokaa minua vaan hyväksikäyttäjäksi, mutta olen mielelläni paikalla kun hoivattavia yksilöitä tarvitaan.

Tietynlaista säälittävyyskerrointa kasvatti sekin, että kolmisen viikkoa sitten hajoitin myös jalkani. Kodittomana eläminen on ihan siedettävää ihanien ihmisten avulla ja rampanakin voi elää odotellessaan leikkausta, mutta nämä kaksi yhdistettynä ovat melkomoista pakkopullaa. Yritä siinä sitten vakavalla naamalla selittää ortopedille, että leikkaus olisi ihan kiva senkin vuoksi, että nyt jos joskus siihen leikkaukseen ja pariin yöhön sairaalassa olisi muutenkin tarvetta kuin vain jalan vuoksi. Sittenkun vihdoin pääsee kotiin, saattaa vituttaa kun pitää taas lähteä. Toisaalta, toipilasajaksi arvioidaan 2-4 viikkoa, joten veikkaan saavani olla kotona ihan tarpeeksi vielä tänä kesänä.

Ja kävin muuten kämpässänikin tarkastuskäynnillä pitkästä aikaa. Tällä hetkellä kaikki pohjatyöt ovat jo tehty uutta kylpyhuonetta ajatellen, putket ovat paikallaan ja keittiössäni on iso kasa laattoja odottamassa paikalleenasennusta. Näyttää jo siis siltä, että minulle tulee uusi, nykyaikainen ja tyylikäs paskahuussi!