Tavaran kerääjä, ison lumppulaatikon omistaja. Sieltä kätköistä löytyy kangas tai solki, niistä tehdään ihan mitä tahansa mieleen juolahtaa. Välillä omituisia tekeleitä, välillä vähemmän omituisia.
Tarvitset
- vanhan farkkutakin
- mokkaharjan
- liimattavan ison merkin
Mokkaharjalla saa tehtyä kulutuksia pieniin osiin vaatetta, helpompi käsitellä pientä harjaa kuin raastinta tai muuta vastaavaa. Ensin tee kulutuksia niin paljon kuin haluat ja minne haluat. Liimaa silitysrautaa käyttäen merkki tarkasti kiinni farkkutakkiin. Muuta ei tarvita.
Välillä korulaatikosta löytyy värjääntyneitä koruja joilla ei oikeastaan enää tee mitään. Silloin voi lumppulaatikon kätköistä löytyä tarvikkeita joilla muokata korut uudenlaisiksi.
Korviksiin tarvitaan:
- Mokkanauhaa
- lasihelmiä
- sulkia
- kiinnittimiä
- rikkinäisten korujen ketjuja
- korujen välipaloja
- kuumaliimaa
Ensin kuumaliiman avulla kieritetään mokkanauhaa korvisten ympärille, liitä välipaloja sopivin välein. Näihin välipaloihin kiinnitetään sulat sekä ketjuja. Ketjuihin voi laittaa helmiä roikkumaan.
Minulla on huono tapa käydä Kierrätyskeskuksessa napsimassa ilmaispisteestä isot määrät materiaalia hupsutuksiini. Projekteja lojuaa lähes joka nurkassa. Onneksi niitä saa muutamia valmiiksikin. Kuten tämä puseron ja hameen yhdistelmä.
Tyllihameet saa tytön tuntemaan olonsa keijuksi. Jo muutaman vuoden on käsityöblogit ympäri maailman tehneet toinen toistaan ihanampia tyllihameita ja monet erilaiset materiaalit toimii tässä hameessa hyvin. Itse olen käyttänyt kahta eri verhoa tähän hamoseen.
Hame on helppo tehdä. Hametta ei tarvitse leikata muotoonsa vaan suorat palat jotka rypytetään hiukan leveään kuminauhaan. Helma oli minulla jo valmiiksi huoliteltu, joten siihen en tehnyt mitään. Aikaa meni noin tunti.
Kuvat kertokoon tarinaansa.
Minulla on tullut tavaksi säästää melkein kaikki. Nämä lasten muovirannerenkaan on juuri sellainen. Helppo tapa mmuuttaa rannerenkaan ulkonäköä. Ensin liimailin silkkinauhan renkaan ympärille (tähän käy mikä tahansa ohut kangaskin) ja sen jälkeen aloin pyörittää narua renkaan ympärille. Käytin kuumaliimaa. Aikaa ei paljoa mene tässä hommassa.
Siellä kaapissa se roikkui, monta vuotta käyttämättömänä. Takki itki ja muisteli menneitä aikoja kun oli lämmittänyt omistajansa harteita. Enää ei kelsitakki kelvannut, ei vaikka miten sitä väänsi ja käänsi päällään. Eikä sitä kukaan muukaan huolinut. Sinne kaappiin se oli unohdettu moneksi vuodeksi. Kunnes kerran kirkastui taivas ja taisi kirkastua myös omistajan pää. Kelsitakki siirrettiin "studion" puolelle ja sitä katseltiin ja käännettiin ja väännettiin. Kunnes omistaja otti sakset käsiin ja leikkasi helman pois sekä hihat. Mikä siitä tuli? Kelsiliivi ihan uusi ja helma sekä hihat pääsivät laukuksi aivan ihanaiseksi.
Mikään ei ole niin ihana kuin pitsiliina. Kuin hämähäkinseitti rantasaunan seinässä. Pitsiliinat ovat monikäyttöisiä, kun pöydällä ovat liian mummomaisia voi niitä alkaa kiinnitellä vaatteisiinsa. Tässä yksi niistä.
Tarvikkeet:
- Vanha nahkatakki
- eri kokoisia kiviä
- pätkä rikki mennyttä pukukorun ketjua
- koru kiinnittimen
- Kaksi sirkkaa
- pätkä nahkanauhaa
- ompelulankaa ja neula
- liimaa
Ensin suunnitellaan kivistä kuvio joka kuvataan puhelimeen muistiin.
Sen mukaan ommellaan kivet käsin nahkatakista leikattuun palaan.
Kun osat on ommeltu paikoilleen, leikataan nahka muotoonsa ja kiinnitetään sirkat paikalleen ja pujotetaan sirkkoihin nahkanauhat
Liimaa nahkanauhojen päihin kiinnittimet joihin kiinnitetään ketju lukkoineen. Valmis.
