Tavaran kerääjä, ison lumppulaatikon omistaja. Sieltä kätköistä löytyy kangas tai solki, niistä tehdään ihan mitä tahansa mieleen juolahtaa. Välillä omituisia tekeleitä, välillä vähemmän omituisia.
Minulla on tullut tavaksi säästää melkein kaikki. Nämä lasten muovirannerenkaan on juuri sellainen. Helppo tapa mmuuttaa rannerenkaan ulkonäköä. Ensin liimailin silkkinauhan renkaan ympärille (tähän käy mikä tahansa ohut kangaskin) ja sen jälkeen aloin pyörittää narua renkaan ympärille. Käytin kuumaliimaa. Aikaa ei paljoa mene tässä hommassa.
Siellä kaapissa se roikkui, monta vuotta käyttämättömänä. Takki itki ja muisteli menneitä aikoja kun oli lämmittänyt omistajansa harteita. Enää ei kelsitakki kelvannut, ei vaikka miten sitä väänsi ja käänsi päällään. Eikä sitä kukaan muukaan huolinut. Sinne kaappiin se oli unohdettu moneksi vuodeksi. Kunnes kerran kirkastui taivas ja taisi kirkastua myös omistajan pää. Kelsitakki siirrettiin "studion" puolelle ja sitä katseltiin ja käännettiin ja väännettiin. Kunnes omistaja otti sakset käsiin ja leikkasi helman pois sekä hihat. Mikä siitä tuli? Kelsiliivi ihan uusi ja helma sekä hihat pääsivät laukuksi aivan ihanaiseksi.
Mikään ei ole niin ihana kuin pitsiliina. Kuin hämähäkinseitti rantasaunan seinässä. Pitsiliinat ovat monikäyttöisiä, kun pöydällä ovat liian mummomaisia voi niitä alkaa kiinnitellä vaatteisiinsa. Tässä yksi niistä.
Tarvikkeet:
- Vanha nahkatakki
- eri kokoisia kiviä
- pätkä rikki mennyttä pukukorun ketjua
- koru kiinnittimen
- Kaksi sirkkaa
- pätkä nahkanauhaa
- ompelulankaa ja neula
- liimaa
Ensin suunnitellaan kivistä kuvio joka kuvataan puhelimeen muistiin.
Sen mukaan ommellaan kivet käsin nahkatakista leikattuun palaan.
Kun osat on ommeltu paikoilleen, leikataan nahka muotoonsa ja kiinnitetään sirkat paikalleen ja pujotetaan sirkkoihin nahkanauhat
Liimaa nahkanauhojen päihin kiinnittimet joihin kiinnitetään ketju lukkoineen. Valmis.
