Pysy selvillä lainojesi koroista - Miten eri korkotyypit eroavat toisistaan?

Ottaessasi lainaa, sille määritetään rahan hinta eli korko. Ottaessasi lainaa maksat korkoa lainantarjoajalle, sijoittaessasi rahaa sinulle maksetaan korkoa. Ihmiset ovat perineet korkoa toisiltaan tiettävästi jo 7000 vuotta sitten. Mikään uusi keksintö korko ei siis ole!

Jokainen suomalainen törmää väistämättä erilaisiin korkokäsitteisiin elämässään, yleensä jo lapsuudessa. Mikä oli sinulle ensimmäinen kerta, kun maksoit jostain korkoa?

Ehkä ensimmäinen korkosi tuli vastaan ala-asteella, kun maksoit myöhästymismaksun unohtaessasi palauttaa Tintti-sarjakuvat ajoissa kirjastoon. Tässä tapauksessa maksoit siis kirjastolle viivästyskorkoa.

Lainoja on erilaisia

Myöhemmin elämässä vastaan tulevat opintolainat, asuntolainat ja autolainat. Lainan korko määritellään aina sovitusti lainantarjoajan ja lainanottajan kesken.

Koron suuruus riippuu muun muassa laina-ajasta, lainan suuruudesta ja lainan riskistä. Mitä suuremman riski lainantarjoaja ottaa, sitä suurempi korko lainassa on.

Erilaisia lainasopimuksia on yhtä monta kuin lainojakin. Lainojen koroissa onkin lainatyypistä riippuen huomattavia eroja.

Tietyissä tapauksissa lainanottajalla on mahdollisuus valita itselleen sopiva korkotyyppi eri vaihtoehdoista. On siis kannattavaa tutustua perusasioihin ja ymmärtää miten yleisimmät korkomuodot eroavat toisistaan.

Nimelliskorko

Solmiessasi lainasopimuksen, siinä kerrotaan lainan korkoprosentti. Tämä korko on nimeltään nimelliskorko.

Nimelliskorosta ei ole poistettu inflaation tai deflaation vaikutusta. Inflaatiolla tarkoitetaan rahan arvon laskua ja deflaatiolla taas sen vastakohtaa, rahan arvon nousua.

Kun rahan arvon muuttuminen otetaan huomioon, puhutaan reaalikorosta. Tällöin inflaation tapahtuessa lainan reaalikorko on pienempi kuin nimelliskorko.

Todellinen vuosikorko

Ottaessasi lainaa tai luottoa, siihen liittyy erinäisiä kuluja ja korkoja. Koron lisäksi muita kuluja voi olla esimerkiksi lainanavauskulu, kuukausittaiset tilinhoitomaksut tai paperilaskutuslisä. Kun halutaan tietää kaikki mahdolliset lainaan liittyvät kulut, puhutaan todellisesta vuosikorosta.

Todellinen vuosikorko on kuluttajalle mainio apuväline. Tämän summan avulla lainoja on helppo vertailla toisiinsa. EU:n direktiivi ja kuluttajansuojalaki vaativat todellisen vuosikoron ilmoittamista lainoissa.

Viitekorko

Viitekorko on yleisnimitys pankin myöntämälle lainakorolle. Yleisimmät viitekorot ovat euribor- ja primekorko. Lainasta ja pankista riippuen asiakas saattaa saada valita eri viitekorkojen välillä.

Viitekorossa korko on riippuvainen jostain muusta korosta. Viitekorko voi siis vaihtua kesken laina-ajan ja sitä voidaankin kutsua vaihtuvaksi koroksi. Lue lisää viitekoroista Euroopan keskuspankin sivuilta.

Euriborkorko

Euribor on monelle sanana tuttu mutta mitä se oikein tarkoittaa? Euribor on koottu sanoista Euro Interbank Offered Rate. Tähän korkomuotoon törmää moni suomalainen viimeistään asuntolainaa hakiessaan. Euriborkorko onkin yleisin korko asuntolainalle.

EMMI eli European Money Markets Institute hallinnoi Euriborkorkoa. Korko noteerataan Suomessa joka päivä klo 12.00. Euriborkoron kehitystä voit seurata Suomen pankin sivuilta.

12 kk euriborkorko

Laina voidaan sitoa eripituisiin euriborkoron ajanjaksoihin. Suomen asuntolainoissa suosituin ajanjakso on 12 kuukauden euribor. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntolainan korko tarkistetaan vuoden välein.

Pitkään ajanjaksoon sidottu euriborkorko tekee korosta ennakoitavan lainanottajalle. Tämä on yleensä positiivinen asia asuntovelallisen näkökulmasta. Toisaalta, jos korot lähtevät laskuun pian 12 kk euriborkorkoon sidotun lainan ottamisen jälkeen, lainanottaja hyötyy matalimmista koroista vasta vuoden kuluttua.

Kiinteä korko

Kun korko pysyy samanlaisena koko laina-ajan, puhutaan kiinteästä korosta. Tällöin esimerkiksi edellä mainitun euriborkoron nousu ei vaikuta kiinteään korkoon.

Pankit sopivat kiinteistä koroista aina tapauskohtaisesti lainanottajan kanssa. Kiinteä korko sopii niille, jotka haluavat tietää tarkalleen maksettavan koron määrän vuosiksi eteenpäin. Näin lainanottaja välttyy ikäviltä viitekorkojen nousulta, mutta toisaalta ei hyödy mahdollisesta viitekorkojen laskusta.

Korkoa korolle -ilmiö

Korkoihin liittyy mielenkiintoinen korkoa korolle -ilmiö. Tätä ilmiötä hyödynnetään varsinkin pitkäaikaisessa säästämisessä. Yksi kaikkien aikojen matemaattisista neroista, Albert Einstein, kutsui korkoa korolle -ilmiötä jopa maailman kahdeksanneksi ihmeeksi.

Sijoittaessasi rahaa, sijoituksesi kasvaa korkoa. Näin olet siis tehnyt sijoituksellasi lisää rahaa. Kun tämä alkuperäisellä sijoituksella tehty tuotto lisätään pääomaan, myös se alkaa kasvamaan korkoa. Näin olet tehnyt koroillasi korkoa!

Talousmatematiikasta kiinnostuneille, tässä on korkoa korolle -ilmiön laskukaava:

Kn = K (0) x (1 + p)^n

K = pääoma

q = korkotekijä = 1+p/100

p = korkokauden korkoprosentti

n = korkojaksojen lukumäärä

Kn = koron kasvattama pääoma

K (0) = alkupääoma

Ei kun siis laskemaan kuinka paljon pystyisit saamaan korkoa korolle!