Vaikeatkin ratkaisut hyväksytään paremmin, kun ne tehdään avoimesti

Valtiovarainministeriö julkaisi toukokuun alussa niin kutsutun menokartoituksen. Siinä käydään läpi valtiomme menot, valtion osarahoittamat etuus- ja palvelujärjestelmät sekä verotuet. Menokartoitus on tehty yhteistyössä ministeriöiden kanssa ja siihen on koottu merkittävimmät valtion kuluerät. Julkaisu ei ole siis läpileikkaus budjettikirjasta vaan tapa tuoda esiin yhteiskunnan rahoittamien toimintojen kipupisteet.

Julkaisu on tehty poliittisen päätöksen tueksi ja se tulee nyt juuri oikeaan aikaan uuden hallituksen rakentamisen kivijalaksi. Seuraavan neljän vuoden aikana tehtävien päätösten on nimittäin nojauduttava faktoihin. Hallitusohjelma on koottava niin, että valtiovarainministeriön antamat talousluvut toimivat kaiken politikoinnin yläpuolella, päätösten perustana. Vaikeatkin ratkaisut hyväksytään paremmin, kun ne tehdään avoimesti.

Tämän myötä on mahdollista katsoa mihin ja miten julkiset varamme käytämme. Samalla on mahdollista päättää mistä leikataan ja karsitaan. Suomen tilanne ei kestä hallituskokoonpanossa päätettävää periaatteellista sopeutussummaa vaan osa leikkauskohteista on kyettävä osoittamaan hallituksen aloittaessa heti konkreettisesti.

Taloutemme on nimittäin alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin eikä tulevaisuudessa ole odotettavissa merkittävää ulkopuolelta tulevaa suunnanmuuttajaa. Selviytyäksemme ainoa vaihtoehto löytyy meistä poliittisista päättäjistä. Pelkästään leikkaamalla Suomi ei nouse, mutta ei velkaelvytykseenkään ei ole enää varaa. Päämäärätietoinen ratkaisu on todennäköisesti suurempi kokonaisuus talouden sopeuttamista ja ratkaisuja kasvun aikaansaamiseksi ja tukemiseksi.

Menokartoitus on oiva tapa tutustua valtion talouden menoihin. Sen kautta on myös helppo ymmärtää, että yhteiskunta voi hyvin, kun sen tulot ja menot ovat tasapainossa. Tämän tavoitteen täyttämiseksi kuluu vielä vuosia, ensisijaisesti olisi päästävä oikealle tielle.

Tällä viikolla Euroopan Komissio julkaisi myös oman talousennusteensa ja se synkistää kuvaamme entisestään. Vain Kyproksen talouskasvu on komission mukaan tänä vuonna Suomea heikompaa ja ensi vuonna meidän kasvu on jäämässä EU:n heikoimmaksi. Komissio on siis merkittävästi heikentänyt maamme talouden ennustettaan talvesta ja samalla myös VM:n näkemystä heikommaksi. On mahdollista, että komissio katsookin jo pian Suomen rikkovan yhteisiä talouskriteerejämme ja pyrkii käynnistämään liiallisen alijäämän menettelyn joko alijäämä- ja/tai velkakriteerin rikkoutumisen perusteella.

Ratkaisua onkin haettava nyt miettimällä tilanteeseen johtaneita syitä. Seuraamusten peittely ja osittainen korjaaminen ei riitä. On myönnettävä, että Suomi ei ole varautunut millään tavoin ikärakenteen radikaalin muutokseen, työelämän hajaantumiseen sekä yksityisen sektorin ongelmien ratkomiseen. Olemme hallituskausi toisensa jälkeen puuttuneet vain ongelmista aiheutuvien tilanteiden hallintaan ja jättäneet ongelmaan johtaneet asiat hoitamatta. Tästä ei siis voi syyttää vain edellistä hallitusta, joka itse asiassa ensimmäisenä näihin vaikeisiin asioihin edes tarttui vaan nimenomaan useampia edellisiä hallituksiamme.

Samanaikaisesti kun taloutta tasapainotetaan, on huolehdittava siitä, ettei kansalaisten ostovoima pääse enää laskemaan. Palkankorotuksiin meillä ei ole varaa, mutta ostovoimaa voidaan pitää yllä myös tuloveroon tehtävillä kevennyksillä. Tuloveroasteikkoon tehtävä kevennys auttaisi niin työssäkäyviä kuin myös eläkeläisiäkin.

Selvää on, että tulevaisuudessa taloudelliset resurssimme eivät enää riitä nykyisen kaltaisiin julkisiin menoihin. Meidän päättäjien tehtävä on ohjata niukkenevat määrärahat oikein ja vastuullisesti. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, kuten maksuton terveydenhuolto sekä laaja koulutus, ovat varmasti asioita jotka jokainen haluaa säilyttää. Tämän lisäksi on mietittävä, mitkä ovat ne asiat joita todella julkisesti voimme rahoittaa.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on saavuttanut paljon, mutta sekään ei ole niin hyvin rakennettu, ettei sitä joskus tarvitsisi hieman korjata. Menokartoituksen opeista ja valtiovarainministeriön sopeuttamistarvearviosta kiinni pitämällä Suomi nousee. Ilman käänteentekeviä ratkaisuja jatkamme velkaantumista ja jätämme jälkeemme rapistuvan hyvinvointiyhteiskunnan.

Päätösten aika on viimeistään nyt. Eläkereformin, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen, työaikalainsäädännön modernisoinnin, paikallisen sopimisen, yrittäjyyden edellytysten vahvistamisen sekä työmarkkinajärjestöjen aseman tarkistamisen on oltava kaikkien seuraavan hallituskauden työlistalla. Sillä vain työllä Suomi nousee.