Anssi Vanjoki

Kahdesti hänestä piti tulla Nokian toimitusjohtaja. Hänellä oli kokemusta. Hänellä oli visio. Hän oli Mobile Solutions -yksikön johtaja Anssi Vanjoki. Toisin kävi. Syyskuussa 2010 toimitusjohtajaksi nimitettiin kanadalainen Stephen Elop. Vanjoki irtisanoutui. Nyt, viimeisinä päivinään Nokian pääkonttorilla, hän antoi City-lehdelle teknotestamenttinsa, mobiiliteknologian kymmenvuotissuunnitelman.

Anssi Vanjoki on metsästäjä, koripalloilija, ex-partiopoika, HD-mies. Hän on ollut melkein kaksikymmentä vuotta Nokian uutuustuotteiden mannekiini, moottoriturpa, joka esittelee ja myy yhtiön teknologiset innovaatiot yleisölle. Hän on myös itsenäinen visionääri, lafkan virallinen toisinajattelija. Jo koulussa tuli karttakepistä sormille.

Toisinajattelija istuu neuvotteluhuoneessa Nokian pääkonttorilla, ottaa kahvia. Räntä iskee lasiseiniin ja Keilaniemi on väsyneen harmaa. Vanjoki on hyvin valmistautunut. Hän latelee abstrakteja teknologisia pointteja ja loihtii intohimoisesti näkyjä uudesta maailmasta: "Virtuaalisuudesta tulee yhtä todellista kuin tämä todellisuus.", "Tunteet ja tieto, ne ovat digitaalisia."

Vanjoki tunnetaan lempinimellä "Vanjoke". "Vanjoking" viittaa Vanjoen tapaan heitellä villejä teknologisia ennusteita. Tai kuten hän sanoo: "Tiivistän näkemykseni huumoria sisältävään väittämään, joka saattaa ensin tuntua hullulta, mutta tarkemmin ajateltuna on aika varma tulevaisuuden ennakointi." Esimerkiksi Googlen Android-käyttöjärjestelmä on kestävä ratkaisu samalla tapaa kuin punttiin kuseminen.

Vanjoki muistetaan myös suurista ylinopeussakoistaan. Syksyllä 2001 hän revitteli Harrikallaan Lauttasaaressa ja sai yli 115 000 euron rapsut. Käräjäoikeus kohtuullisti summaa. Pian sakot saatuaan Vanjoki esitteli Hannoverin teknologiamessuilla Nokian uutta soittoäänitekniikkaa. Hänen kännykästään kajahti moottoripyörän kaasutuksen ääni ja sireenin ulvontaa. Osalla yleisöstä ei huumorintaju riittänyt.

Muistellessaan Nokian-uraansa Vanjoki katuu, ettei jo kymmenen vuotta sitten ajanut härkäpäisemmin läpi ajatuksiaan palvelujen kehittämisestä, vaan antoi muiden sysätä hänet syrjään. Johtajavalinnassa Vanjoki jäi toisinajattelijan roolin vangiksi. Hänestä muut eivät olleet riittävän rohkeita hakemaan uutta suuntaa. Vanjoki aloitti marraskuussa loman, joka kuluu paljolti Nurmeksen ja Vihdin erämaissa. Loman päätteeksi 11.3. hänen sopimuksensa Nokian kanssa loppuu. Suuryritystehtäviin Vanjoki ei usko palaavansa.

On teknotestamentin aika.

Teknoseikkailu 2020

1. Kuva on kolmiulotteinen

Tulevaisuudessa kännykkämme kykenevät toistamaan kolmiulotteista kuvaa ilman, että meidän pitäisi käyttää erillisiä 3D-laseja. Syvyysulottuvuudesta tulee arkinen osa mobiilikäyttöjärjestelmiä.

Vielä suurempia muutoksia tuovat mukanaan sormiin kiinnitettävät sensorit ja 3D-silmikot, joiden avulla käyttäjä voi esimerkiksi "uida" tavallisessa tekstidatassa. Voimme selata ja muokata tietoa käsien ja sormien liikkeillä. Tulemme omaksumaan kokonaan uusia tapoja oppia ja jäsentää tietoa.

2. Tietokoneesi ei tarvitse näyttöä

Mobiililaitteeseen upotettu pienoisprojektori heittää näyttökuvan mille tahansa vaalealle pinnalle. Tämä tarkoittaa, että pian koko tietokone mahtuu farkun taskuun. Myös näppäimistö on mahdollista heijastaa projektorin ja sensorien avulla vaikkapa pöydän pintaan. Akku jää koneen ainoaksi tilaa vieväksi osaksi.

3. Kännykässäsi on ammattilaistason kamera

Lähivuosina niin harrastaja- kuin ammattivalokuvaajatkin tarvitsevat vain kännykän. Mobiililaitteisiin upotetaan niin laadukkaat kamerat, ettei edes perinteisiä järjestelmäkameroita enää kaivata. Ja pokkarikameramarkkinat käytännössä kuihtuvat pois. Nokian laboratorion uudet kamerainnovaatiot ovat pian jo valmiita markkinoille. Samaan älykännykkään tulevat sulautumaan myös musiikkisoitin ja sähkökirjan- ja sähkölehdenlukija. Ihminen ottaa aina mieluummin yhden täydellisen laiitteen kuin hirvittävän arsenaalin eri vehkeitä.

4. Kännykässä on enemmän vääntöä kuin tietokoneissa nyt

Tulevaisuudessa kännyköissämme pyörii huipputasoinen multimedia. Raskaatkin pelit ja muut sovellukset toimivat älykännykässä sulavasti. Pöytätietokoneita tuskin enää tarvitaan.

Teknologisesti tämän mahdollistaa se, että Mooren laki tulee pitämään kutinsa myös jatkossa. Mooren klassisen teorian mukaan transistorien määrä mikropiireissä kaksinkertaistuu kahden vuoden välein. Kun samalla älykännykät eli pienoistietokoneet yleistyvät, ihmiskunnan käytössä oleva prosessoriteho moninkertaistuu.

Tämä kollektiivinen prosessoriteho saadaan kätevästi käyttöön uusilla verkkoteknologioilla. Perinteiset ja kankeat asiakas–palvelin-rakenteet korvautuvat vertaisverkoilla, joissa koneet ottavat suoraan yhteyden toisiinsa ja hyötyvät yhteisestä prosessointitehon "pilvestä", joka on näkymättömänä läsnä kaikkialla. Uudet ohjelmoinnin työkalut, kuten HTML5, särkevät ohjelmistojen ja käyttöjärjestelmien kankean hierarkian. Esimerkiksi kännykässä voisi olla Linux, mutta samalla se voisi käyttää Windowsia jonkin Java-sovelman alaisena.

5. Sinusta on virtuaalinen kopio, jolla on oma tahto

Tulevaisuudessa hengaamme verkossa joka hetki, jopa silloin, kun emme itse ajattele tekevämme niin. Passiivisten, tylsien Facebook-profiilien sijaan meillä on aktiivinen profiili, eräänlainen virtuaalinen kaksoisolento. Kaksoisolento valtuutetaan toimimaan edustajanamme tietoverkossa. Se pystyy opettelemaan itsenäisesti kokonaan uusia asioita matemaattisen algoritminsa avulla. Se ei ole riippuvainen käskyistämme.

Ajattele nettiprofiilia, joka osaa elämäntapojesi ja arkisten valintojesi perusteella päätellä, millainen ihminen olet, ja selaa verkkoa itsenäisesti etsien asioita, jotka saattaisivat kiinnostaa juuri sinua. Se esittelee oppimansa asiat sinulle ja sen perusteella, pidätkö niistä vai et, oppii sinusta taas uusia asioita. Samalla kaksoisolento toimii profiilinasi sosiaalisissa medioissa, yksityiskohtaisena virtuaalisena kopiona sinusta. Fyysisen ja virtuaalisen minän välinen kuilu kuroutuu umpeen.

Jatkuva hengailu verkossa ja oman virtuaalisen profiilin voimaannuttaminen tulevat olemaan lähivuosina valtava ilmiö. Lapset ja nuoret, jotka ovat nyt 10–15-vuotiaita, tulevat sisäistämään teknologian helposti. Heille vuorovaikutussuhde virtuaalisen kaksoisolennon kanssa muodostuu yhtä luonnolliseksi asiaksi kuin mitä kännykkä on nykypäivän aikuisille.

6. Virtuaalikaksoisolentosi automatisoi askareet

Kaksoisolento vapauttaa aikaamme niihin asioihin, jotka meitä todella kiinnostavat. Se pystyy arvioimaan, millainen järjestely voisi helpottaa arkea ja toteuttaa sen. Esimerkiksi klooni voisi hoitaa sähkölaskumme niin, että meidän tarvitsee vain tarkistaa summa ja valita "kyllä", ilman viitenumeroita tai erillisiä suoraveloitussopimuksia. Tai jos kuljen säännöllisesti tiettyä reittiä vaikkapa töihin, virtuaalinen minäni voi tarkistaa, ketkä muut käyttävät samaa reittiä samaan aikaan ja ehdottaa, että koko porukka kulkisi kimppakyydillä. Tällaiset automaatiot tulevat vähentämään pakollisiin arkisiin toimintoihin kuluvaa aikaa.

7. Koko elinympäristösi kytkeytyy verkkoon

Pian ei ainoastaan kännykkä ole älykäs, vaan koko elinympäristömme. Maailma täyttyy pienistä sensoreista, jotka voidaan energisoida kosketuksella, jolloin ne suorittavat tietyn ennaltamäärätyn toiminnon. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa sähköisen lukon avaamista. Kaupassa taas kännykkä kertoo, mikä tuote on oikeasti ekologisin. Monimutkaisempi toiminto voisi olla auton moottorin täydellinen diagnosointi kännykkää vilauttamalla.

Kaikki tieto siitä, mitä valintoja teemme tässä sensorien täyttämässä maailmassa, siirtyy kaksoisolennollemme. Esimerkiksi käydessämme huvipuistossa voimme ostaa laitteisiin lippuja kännykkää näyttämällä. Tieto siitä, missä laitteissa olemme käyneet, siirtyy kaksoisolennollemme, joka tekee tämän perusteella johtopäätöksiä. Jos käyn vain vuoristoradassa, virtuaalinen persoonani voi aavistaa minun diggaavan adrenaliinista ja etsiä minulle lisää asioita, joista saada fiksini. Kulutuskäyttäytymisemme on jatkuvassa vuorovaikutuksessa verkon kanssa.

8. Et erota mainontaa ja tietoa toisistaan, et haluakaan

Tulevaisuudessa esimerkiksi City-lehden verkkoversiossa tieto ja mainonta muodostavat luontevan sekamelskan. Lopulta niitä ei voi erottaa toisistaan. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, sillä kaksoisolentomme on niin älykäs ja sen esittelemä mainonta meille niin kiinnostavaa ja relevanttia, että mainokset tuntuvat meistä tiedolta.

Vanhojen medioiden tuputtava mainonta tulee suurelta osin väistymään uuden sukupolven aktiivisen mainonnan tieltä. Enää meitä ei yritetä taivutella ja manipuloida tiettyihin kulutusvalintoihin, vaan kaksoisolentomme suodattaa käyttöömme juuri sellaisen tiedon palveluista, joka vastaa elämäntapaamme ja persoonaamme.

Esimerkiksi jos olet teknofriikki, voisit tätä artikkelia verkossa lukiessasi saada kaksoisolennoltasi viestin, että Nokian verkkokaupassa on muuten uusi älykännykkä tarjouksessa. Tai jos kaksoisolentosi olettaa, että kiinnitit artikkeliin huomiota lähinnä komean herrasmiehen vuoksi, voisit löytää rivien välistä vinkin, että muotilehti järjestää muuten ensi viikonloppuna bileet, jossa komeista herrasmiehistä ei ole pulaa. Liput vain 15 euroa.

Voimme myös tehdä rahaa kaksoisolentomme keräämällä tiedolla. Kulutuskäyttäytymistä koskevasta henkilökohtaisesta datasta tulee kauppatavaraa, jota voimme kilpailuttaa ja myydä eniten tarjoavalle. Tietojen avulla mainostaja tai palveluntarjoaja voi täsmällisesti päätellä, mitä me juuri tietyllä hetkellä haluamme, ja toimittaa meille sitä.

9. Sinulle kehittyy virtuaaliaisti

Koko olemisemme tulee yhdistymään verkkoon. Tilat, joissa olemme, yhdistyvät verkkoon. Virtuaalinen maailma on läsnä miltei kaikissa elämäntilanteissa: kun käytämme kahvinkeitintä, kun menemme töihin, kun teemme ostoksia, kun vaihdamme viihteelle, kun tapaamme uusia ihmisiä. Saamme lisätietoa, inspiraatiota, vinkkejä.

Uuden mobiiliteknologian ja virtuaalisen kaksoisolentomme varaan meille kehittyy erityinen virtuaaliaisti. Katsomme aina verkon suuntaan saadaksemme lisää käyttökelpoista dataa, jota voimme käyttää todellisen maailman tilanteissa. Ikään kuin älykännykän avulla höristäisimme korviamme tai tarkentaisimme katsetta, havaitaksemme ja ymmärtääksemme enemmän siitä tilanteesta ja paikasta, jossa kulloinkin olemme. Tämä on kuin googlaamista, mutta vielä nopeampaa ja arkisempaa. Tarpeellista lisätietoa tulee olemaan aina tarjolla, siksi pian emme edes muista, millaista oli elää ilman kuudetta aistia.

+10.  Suomen selviämispaketti
Globaalissa teknologisessa kilpailussa ratkaisevaa on, montako kiloa aivoja miltäkin alueelta löytyy. Suomessa on paljon vähemmän aivomassaa kuin esimerkiksi Kiinassa tai Intiassa. Ja koska maantieteellisten alueiden välillä vallitsee nyt ja tulevaisuudessa kilpailuasetelma, uhkakuvana on Suomen jääminen jalkoihin.

Anssin ratkaisu

1. Suomalaista aivomassaa tulee treenata oikealla tapaa. Matematiikanopetus on pidettävä korkealla tasolla. Tilastotiede ja liiketoiminnan taidot ovat tärkeitä. Samoin luovuuskoulutus, esimerkiksi musiikinopetus. Humanististen ja teknisten alojen opiskelijamääriä voidaan pienentääß.
2. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa palvelukehitys on perusteollisuutta järkevämpi satsauksen kohde. Suomessa kannattaa keskittyä bitteinä liikkuvan lisäarvon tuottamiseen, ei fyysiseen tavaraan.
3. Meidän pitää hyödyntää globaalissa kilpailussa koulutusjärjestelmäämme ja myydä sitä ulkomaille. Siis myydä, ei antaa ilmaiseksi. Esimerkiksi yliopistoihin tulee haalia maksavia opiskelijoita ulkomailta. Maksullisuus antaa koulutuksesta laadukkaamman vaikutelman ja houkuttelee huippuosaajia.
4. Voimakas työperäinen maahanmuutto on välttämätön asia Suomelle. Meillä ei ole tarpeeksi aivoja omasta takaa. Jos olemme vain passiivisia ja suojaavia, siinä tapauksessa huomaamme pian, kuinka vähän meillä on tätä harmaata aivomassaa, kun Aasiassa sitä on valtavasti.