Hyvältä näyttää. Heikki Kovalainen astuu Lontoon suburbiassa Wokingissa sijaitsevan huippusalaisen McLaren-teknologiakeskuksen hedelmäbaariin. Tullessani joudun lähes ammutuksi - McLaren valvoo todella mustasukkaisesti insinööriensä aherrusta - ennen kuin tuntematon Mercedes himmennetyillä ikkunoilla poimii kyytiin. Paikka muistuttaa lentokenttää ja sijaitsee kaupungin ulkopuolella keskellä peltoa. Tämä on sama paikka, jonne marsilaiset laskeutuivat H.G. Wellsin scifikirjassa Maailmojen Sota.
Kättelemme. Kovalaisesta ei voi sanoa kuten Coulthard Räikkösestä: "Läski ja laiska".
Hän ei ole riitapukari kuten edeltäjänsä Alonso. Vaikka hän voitti Unkarin Gp:n viime vuonna, hän jäi pisteissä jälkeen tallikaveristaan Hamiltonista. Silti hän ei saanut Ron Dennisiltä kenkää alokasvuoden jälkeen.
"Tää on mulle lottovoitto", Kovalainen sanoo. Eikä hän puhu syntymisestään Suomeen Ämmänsaaren radan varteen 732 kilometrin päähän Helsingistä.
Pahat kielet sanovat että Kovalainen on täydellinen vävypoika. Toisten mielestä hän on tallijohdon tossun alla. Hän on liian kiltti voittaakseen. Toiset vakuuttavat että Kovalainen on silkkaa kryptoniittia, jonka silmistä tihkuu zeniläistä karmaa. Hän on se erilainen F1-kuski, joka kirjoittaa kolumnia BBC:lle ja jonka tyttöystävä opiskelee Cambridgessa.
Älykkökuski?
"Kyllä mä luen kirjoja. Parhaillaan Pietiläisen tarinoita muukalaislegioonasta. Ei se mun mielestä ole mikään mittari älykkyyteen. Jotkut lukee kirjoja, jotkut ajaa autoa. Pääasia on että sä tykkäät siitä mitä sä teet. Toivottavasti terveys ja kunto kestää, se on tärkeempää kuin että tulisi paljon rahaa", Kovalainen filosofoi silmät kipinöiden, siemaisten cappucinoa ruostumattomalla teräsjalalla varustetussa kuppituolissa.
Uskoisitko miestä jolla on pankkitili Genevessä?
Vaginanmuotoisen kristallipöydän ympärille kokoontuneiden miespuolisten vierailijoiden silmämunat dippaavat moukkamaisesti McLaren Groupin sihteerin astellessa karvalankamatolla. Hakkinen-kabinetin kehyksettömät Corbusier-ikkunat antavat Ron Dennisin kaivauttamalle tekojärvelle, jolla pulahtelevat karpit.
"Se on taimenta, Sir", toteaa hiukan liian leveään solmioon pukeutunut antipastotarjotinta kädessään pitävä McLarenin kyyppari.
Heikki Kovalaisen ähkiessä kypärä päässä laguunin värejä imitoivan uima-altaan laidalla olevassa simulaattorissa, tekojärven vesimassaa pumpataan jatkuvasti rakennuksen jäähdytyssysteemiin, jolla lievennetään McLaren- teknologiakeskuksen, Euroopan suurimman yksityisrahoitteisen rakennuksen, 145 metriä pitkän tuulitunnelin aikaansaamaa lämmönnousua.
50 000 kuutiolitran vetoisen tekojärven käyttötiheyden lisääntyminen on suoraa heijastusta talouskriisistä. F1- testikierrokset ovat 2009 kiellossa, yrityksenä säästää maailman kalleimman urheilulajin katastrofaalisissa kustannuksissa. Tuulitunnelissa tehtyjen aerodynamiikkakokeiden merkitys kasvaa. Formulavahtikoiran hahmoa toimittava FIA on juuri säätänyt talleille leikkausohjelman, jonka mukaan täysikokoisia autoja ei tunneleihin kuitenkaan tungeta, ainoastaan 60-prosenttisia pienoismalleja. Toisin sanoen finanssikriisillä on suora yhteys Heikin treenisettiin.
Onnen poika
Heitän ilmaan Ioan Nemtoin keraamista pakoputkea esittävän 5 000 euron lasiveistoksen. Se palaa käteeni oikein päin.
Minulla on tuuria, kuten Kovalaisella. Viime vuonna hän ajoi Barcelonassa rengasvalliin ja joutui sairaalaan. Nyt tämä 26-vuotias, 170-senttinen, 65-kiloinen hymypoika seisoo tv-kameroiden edessä McLaren-teknologiakeskuksen juicebaarissa.
"Moi mulla on niska vähän kipee" hän sanoo. Silmät ovat kirkkaat.
Katsokaa häntä. McLaren Mercedes -tennareissa (mallisto on juuri lanseerattu) kantapäät tuskin koskettavat lattiaa. Läskiä ei ole missään. Pakarat kiristyvät mustassa Boss-verkkarissa vasten niska- ja pääsimulaattorin istuinta kuin kaksi raakaa päärynää.
Istuessaan lattian rajassa olevassa polkuautoa muistuttavassa simulaattorissa Kovalainen näyttää erehdyttävästi 5-vuotiaalta. Yhtä lapsekkaan innokkaalta hän näytti varmasti vuonna 1992 Suomussalmen Esson pihalla, jolloin hänen matkansa formulaurheilun huipulle Wokingiin virallisesti alkoi.
Taksikuski Seppo Kovalainen huomasi poikansa vauhdikkaan menon mikroauton ratissa seistessään Esson parkkipaikalla ja päätti ilmoittaa hänet lähimmän moottoriseuran jäseneksi.
Seppo työnsi sormensa rasvaisen seinällä roikkuvan Eriksonin numerolevyn reikään ja veivasi.
200 kilometrin päässä Oulussa Jarmo Pekkala nosti luurin.
Tässä vaiheessä Seppo Kovalainen ei ajattele, että kymmenen vuoden päästä Heikki kisaisi brittiläisessä Fortec-tallissa Richard Duttonin suojattina vakuuttaen Formula Renaultin kyvyistään.
Tai että vuonna 2004 olisi vuorossa Renault-sarjan mestaruus.
Autourheilun kermaan F1:siin Heikki päätyisi 2007 voitettuaan sitä ennen Mestareiden Kisan Pariisissa.
Vielä vähemmän Seppo osaisi toivoa pojalle paikkaa kakkoskuskina maailman nopeimman tallin riveissä 2009.
Ei. Hän toivoi, että luurin toisessa päässä Oulun Formula K-125:n puheenjohtaja toivottaisi uuden jäsenen tervetulleeksi, huolimatta 200 kilometrin välimatkasta.
"Ajattelin kyllä silloin että mikähän tämäkin puhelu nyt oli, kun Suomussalmelta asti tulee. Menin silti paikalle, kun ne muutaman päivän päästä tulivat. Eihän se Heikin auto edes toiminut". Pekkala kertoo samassa toimistossaan 17 vuotta myöhemmin.
Heke tulee
Maailman nopein kansa tarvitsee kakstitavuisia kompakteja kutsumanimiä kuten Keke, Mika, Kimi ja JJ, joiden lausuminen ei vaadi oraaliakrobatiaa. Kaikkia noita nimiä Kekeä lukuunottamatta yhdistää maantieteellisesti esikaupunkilainen espoovantaalaisuus.
Heikki ei vielä ole taipunut muotoon "Heke" ja se vahvistaa, että pohjoisen poika poikkeaa F1-kuskien keskuudessa vallitsevasta esikaupunkilaisesta Espoo-Vantaa linjasta.
"Kyllähän mä olen lande. Mä en sitä häpeile. Mä olen ylpeä, että olen päässyt niiltä korkeuksilta näinkin pitkälle. Koko Kainuun jengi on mun takana", hän sanoo rävähtämättä.
Juicebaarin täyttää korviahuumaava loputon "swooooosh", kun kireähousuinen Georgiana latailee cappucinovaahtoa kiiltävältä posliinilta. Tikkujen päähän on pujotettu papaya, karhunvatukka ja mansikkasortimentti.
"Fakta on se, ettei isä yksistään tallipaikkaa pystynyt ostamaan. Isä on ollut mun tukena 110-prosenttisesti tähän päivään saakka. Monet paikalliset yritykset ovat tukeneet mua, suurin niistä on Timo Hulkkonen Leppävirroilta jolla on ollut monta menestyvää bisnestä. Kaikki ylimääräinen pistettiin kyllä mun harrastukseen ja mä kävin töissä että pystyin ostamaan ajokamat itse."
Ei naisten tähden
Kovalainen yllättyy, kun kuulee että on olemassa ihmisiä jotka pitävät F1-kuskejä pösilöinä.
"Emmä tommosta ole ennen kuullut."
Monilla kuskeilla on kuulemma vaan pillu mielessä.
"Emmä voi sanoa mitä muut kuskit ajattelee. Semmä vaan sanon että ne on oman alansa ammattilaisia.
Rahan takia sä kai siellä Genevessä asut?
"Mun liksaa mä en voi sulle sanoa. Semmosta liksaa, että mä tuun toimeen. Mutta emmä rahan takia tätä juttua tee. Mä tykkään olla motorsport-hengessä mukana."
"Mä en ole vielä Genevessä käynyt yhtään bilettämässä. Me ollaan yleensä omissa oloissa Catherinen kanssa tai pienellä porukalla."
Tai vähän isommalla, esimerkiksi silloin kun tyttöystävä Catherine oli mukana Grand Prix fashion showssa Monacossa poseeraamassa F1-rouvien keralla, keräämässä rahaa hyväntekeväisyyteen samalla kun touvissa killui McLaren -tallin osaomistajan, saudiyrittäjä Mansour Ojjehin 70 miltsin jahti.
Kovalaisen katseessa on sellaista suomalaiskansallisen rehellistä black’n decker -poran järkähtämättömyyttä, että paatuneimmankin tekee mieli huudahtaa "Jumalauta miten aito jätkä!" Sitä paitsi Heikki on saanut ulkomaiset fanit kiljumaan riemusta: "Energiasi ja luonteesi osoittaa määrätietoisuutta. Nokkeluutesi, jolla vastaat toimittajien kysymyksiin on ällistyttävää. Omistat kipinän joka on ainutlaatuinen", kirjoittaa eräs keskustelupalstalainen.
Nyt Heikki Kovalainen on tyytyväinen McLaren -tallin tarjoamaan harjoitusvastukseen.
"Mä painan nyt joku neljä ja puoli kiloo enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan", Kovalainen sanoo.
"Kolme pääateriaa ja kolme välipalaa. Aamupalaksi yleensä Suomi-puuro, kaksi munaa ja tuoremehu. Lounaaksi kanaa tai fried ricea", luettelee Kovalaisen kuntovalmentaja Pentti Lehikoinen valmennettavansa perussetin.
Jotkut epäilevät että McLaren-tallin hehkutus kuskiensa fyysisestä kunnosta on silkkaa propagandaa, jonka tarkoitus on saada vastustajat tutisemaan kauden kynnyksellä. Aivan kuin Sylvester Stallone Rockyssa, me katsojat voimme uskoa tai olla uskomatta vaikuttavan valmistautumisen ja todellisten kisatulosten väliseen suhteeseen.
Mutta olisiko Kovalainen kuntonsa puolesta valmis maratoniin? Onko hän se supermies joka pr-kuvastossa seikkailee kypärä kädessä?
"Kyllä se maratonin voisi juosta koska vaan. Murtsikkahiihdossa vois päästä aika korkeelle. SM: ssä on aika hyvä taso, ettei ehkä välttämättä kärkisijoille", Lehikoinen spekuloi.
Heikki Kovalainen ei näytä piittaavaan, vaikka puhumme Lehikoisen kanssa hänen vartalostaan aivan kuin se olisi vaihdelaatikko. Yritämme spekuloida huippukuskin lahjakkuuden salaisuutta, ja Lehikoinen vahvistaa yleisen kliseen, jonka mukaan kuskien kropan hallinta on omaa luokkaansa –myös Heikin tapauksessa. Taikasana on käsi-silmäkoordinaatio.
"Heikki on nyt innostunut lennättämään kauko-ohjattavaa lentokonetta. Se sisäisti homman muutamalla kerralla. Tää on osoitus käden ja silmän erikoisen hyvästä hienomotoriikasta", suitsuttaa Lehikoinen.
Mutta huomatkaa, erikoisen jänteikkäältä Kovalaisen kropassa näyttää niska. Formulakuskin tärkein ruumiinosa: the niska.
"Kun sä oot kiinni auton penkissä, kaikista kovimmat voimat tulee niskaan", Kovalainen sanoo ja sukii lyhyttä vaaleaa tukkaansa.
Pr-henkilö tuo kiireen vilkkaa oranssin mainoslippiksen pään peitoksi suojellakseen tätä arvokasta työkalua kattovalon syövyttäviltä säteiltä ennen kuin tv-kamerat käynnistyvät.
Säästösimulaatio
Taloudellisen laman takia ajosimulaatiota on lisätty. Ja se tuntuu Kovalaisen niskassa. Koska testikierrokset ovat tulevalta kaudelta pannassa, tallin on tarvinnut kehittää erikoinen laite, niska- ja pääsimulaattori jolla imitoidaan kaarteissa ajajan niskaan tulevaa rasitusta ja jolla korvataan oikean rata-ajon puutteesta syntynyt lovi.
Joka päivä kolme tuntia niska-ja pääsimulaattorissa alkaa näkyä Kovalaisen niskassa. Lippis ei suorastaan kiristä, mutta näyttää pienentyneen. Vehje näyttää tavalliselta soutulaitteelta, jonka jalkopäähän on ripustettu taulu-tv. Telkassa näkyy rata, kuten pleikkarissa. Kädet lepäävät ratissa, jonka molemmat sivut on kytketty punnuksiin jotka reagoivat näytöllä tapahtuviin muutoksiin. Kypärään kytketyt vaijerit simuloivat g-voimia kaarteessa.
Kovalainen pitää McLarenin treeniohjelmaa parempana kuin Renault’n, pelkän punttitreenin lisäksi haetaan vauhtikestävyyttä, hermotustreenejä sähäköillä nopeilla vedoilla. Osa Kovalaisen talvitreeneistä on kulunut hiihdon parissa.
"Webberin lisäksi mä taidan olla ainoa hiihtävä formulakuski".
Gymiä paremmin Kovalaiselle putoaa tukkimökki Rukalla tai Sveitsin Alpeilla halkoja sahaten. Näistä luomutreeneistä vastaa McLaren-tallin lääkäri Aki Hintsa. Aamulla ei vedetä röökiä nahkatakissa; James Hunt joka voitti 1976 Grand Prixin McLarenille ja poltti 40 savuketta päivässä, on enää muisto McLaren-teknologiakeskuksen vitriinissä.
Sinne on kerätty kaikki tallin historian 590 pokaalia.
Kovalaisen off-season-aamu sen sijaan alkaa 2000 kalorin tankkauksella, sitä seuraa puolen tunnin juoksu, toiset puoli tuntia salilla, luentoja, ja päälle muutama tunti murtomaahiihtoa. Tämä ei vastaa fantastista kuvaa autourheilusta, jossa naispuoliset henkilöt kaatuvat kuin taikaiskusta konepellille.
Lehikoinen valittelee, ettei julkisuudessa usein puhuta F1-valmennuksen psykologisesta puolesta. Tätä mystistä formulakuskin ‘kolmatta silmää’ ei kuitenkaa Lehikoinen itsekään mielellään paljasta.
"Mä en lähtis hirveesti avaamaan sitä puolta", hän toteaa flashgordonmaiseen tyyliinsä. Mistä Kovalainen sitten saa paljon puhutun zeniläisen tyyneytensä ajaakseen kolme tuntia 200km/h keskinopeudella? Rukoileeko hän? Pelottaako?
"Ei siinä tarvii sen kummemmin meditoida. Ei se kolmesataa tunnu oikeestaan missään noilla autoilla. Mitä nopeempaa ajetaan, sitä paremmin auto pysyy tiessä".
F1-kausi alkaa 29.3. Australiassa
File: Heikki Kovalainen
- Pituus: 170 cm
- Paino: 65 kg
- Syntymävuosi: 1981
- Koulutus: Lukio
- Juoma: Karpalovotka
- Auto: Mercedes Benz GL 420 CDi
2 kommenttia
Pirjosi
26.3.2009 15:43
Ei taida Heikistä olla siihen, mihin Häkästä ja Kimistä. Symppis kundi, ja lahjakas, mutta liekö liian kiltti ollaakseen numero uno.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
antonov
19.11.2013 11:09
Heikin pituus ei ole 170cm...no ehkä tosi korkeilla koroilla!!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin