Jäähyväiset rantakunnolle

Light-mehua, vähärasvaista juustoa, rasvatonta maitoa, terveysmakkaraa. Kaupan hyllyjä katsoessa on vaikea uskoa, että lähes joka toinen suomalainen aikuinen on liian lihava. Sitä mukaa kun light-tuotteiden, laihdustusvalmisteiden, fitness-lehtien, dieettikirjojen ja syömishäiriöiden(!) määrä on kasvanut, Suomi on lihonut. Luulisi, että jokainen suomalainen on kuullut terveyden ilosanoman: vähemmän suolaa, rasvaa ja sokeria, enemmän kuituja, vihanneksia ja hedelmiä. Ja liikuntaa.

Joka neljäs suomalainen tunnustaa lihoneensa viimeisen vuoden aikana. Vaikka useampi nainen kuin mies ilmoittaa lihoneensa, eniten ylipainoisten määrä on lisääntynyt 25–34-vuotiaissa miehissä. 1980-luvun alussa vain joka kolmas mies oli ylipainoinen, nyt jo lähes puolet.

Mitä aikuiset edellä, sitä lapset perässä. Alle 12-vuotiaista lihavia tai ylipainoisia on joka viides. Myös teinit ovat saaneet useamman liikakilon viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.

Suomalaiset ovat Pohjoismaiden läskein kansa.

Eikä siinä kaikki. Nuoret suomalaiset ovat myös rapakunnossa.

Vielä 1980-luvulla 70 prosenttia varusmiehistä luokiteltiin hyvään kuntoluokkaan, kolme vuotta sitten enää 40 prosenttia. Kouluissa on törmätty samaan ilmiöön: peruskoululaisten kestävyys ja nopeus ovat enää puolet siitä mitä ne olivat 30 vuotta sitten. Ammattikoulun pojat pärjäävät Cooperissa vielä huonommin.

Selväksi tuli. Suomen vartalo on kaukana rantakunnosta. Mutta kenen vika se on?

"Arkielämän passiivisuus selittää lihomista. 40 prosenttia suomalaisista tekee istumatyötä. Joka asiaan käytetään hissiä, autoa tai muuta apuvälinettä", kertoo tutkija Timo Ståhl Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Lihominen on länsimainen ilmiö. Brittitutkimuksen mukaan sitä selittää nimenomaan liikunnan vähäisyys, ei energiansaannin lisääntyminen. Ihmiset syövät saman verran kuin 1950-luvulla, mutta arkielämää passivoivien apuvälineiden, muun muassa autojen, määrä on moninkertaistunut.

Toisaalta.

"Tutkimusten mukaan suomalaiset liikkuvat vapaa-aikanaan enemmän kuin aikaisemmin. Liikunnan lisääntyminen on poikkeuksellista länsimaissa."

Vähäinen kävely lenkkipolulla ei kuitenkaan riitä, jos työ on näppiksen räpyttämistä. Lisäksi liikuntatutkimuksia rasittaa yksi ongelma.

"Liikuntatutkimukset perustuvat ihmisten omaan raportointiin. Kävelybuumi on vaikuttanut siihen, että nykyään kävelyä pidetään liikuntana. Ennen ihmiset eivät välttämättä raportoineet kävelyä liikunnaksi."

Kuka on läski?

Kilot eivät ole jakaantuneet tasaisesti. Naiset ovat hoikempia kuin miehet, eronneet ja sinkut hoikempia kuin naimisissa olevat, hyvin koulutetut hoikempia kuin huonosti koulutetut. Ja pääkaupunkiseutu on sutjakampi kuin maaseutu.

"Naisilla on sosiaalinen paine olla hoikkia ja siten myös viehättäviä. Naiset lihovat voimakkaasti synnytyksen jälkeen, joten se selittää osittain naimisissa olevien ylipainoa verrattuna sinkkuihin. Hyvin koulutut ovat kiinnostuneempia terveydestään kuin huonosti koulutetut. Toisaalta hyvin koulutetut naiset myös synnyttävät vähemmän lapsia kuin huonosti koulutetut. Pääkaupunkiseudun laihempi profiili selittyy sillä, että siellä asuu maan koulutetuin väestö", tulkitsee Arpo Aromaa Kansanterveyslaitokselta.

Liikunnan harrastaminen ja ruokailutottumukset ovat lähes yhtä ja samoin tavoin sosiaalisesti jakaantuneita kuin lihavuus.

Kolmekymppisten miesten muita ryhmiä kiihkeämpää lihomista selittää yhteiskunnallinen murros.

"Nuorten miesten lihominen alkoi 1970–1980-luvun vaihteessa. Vielä 1960-luvulla miehet olivat laihoja ja naiset pyöreitä. Tuolloin miehet tekivät ruumiillista työtä. Nyt raskasta ruumiillista työtä tekee alle 15 prosenttia suomalaisista miehistä. Kaupungistumisen ja konttorityön lisääntymisen myötä miesten energiankulutus väheni."

Ja sitten tuli kalja. 1980-luvun huippuvuosina suomalaiset joivat alkoholia viisi kertaa enemmän kuin 1950-luvulla. Tutkijoiden mukaan alkoholin ylimääräiset kalorit näkyvät nimenomaan kolmekymppisten miesten vyötärönympäryksessä.

"Kaupungissa on helppo ottaa kalja tai pari illassa. Tarjonta on suuri. Nopeasti muutamasta kaljasta illassa kehittyy liikakilo."

Miehet eivät ole juuri yrittäneet polttaa ylimääräisiä kaloreita vapaa-aikanaan. 25–44-vuotiaat miehet urheilevat vapaa-aikanaan vähemmän kuin mikään muu ikäryhmä. Eivätkä he voi juuri kehua olevansa hyötyliikkujiakaan: lähes puolet matkustaa töihin bussilla tai autolla.

Aromaa veikkaa, että naiset vielä kokevat miesten kohtalon. Naisten alkoholinkäyttö ja humalahakuinen juominen on viimevuosina lisääntynyt. Alkoholin ylimääräisiä kaloreita voi olla vaikea polttaa, vaikka naiset harrastavat liikuntaa enemmän kuin miehet. Kehitystä hidastanee hieman naisten suuremmat sosiaaliset paineet olla laiha.

Kerran läski, aina läski

Oireellista 30-vuotiaiden lihomisessa on se, että liikakiloista on vaikea päästä eroon. You know, lihakset tulevat ja menevät, mutta läski on ikuista.

"Alle kolmannes kerran ylipainoisista pääsee eroon kiloistaan lopullisesti", toteaa Aromaa.

Ja eroon pääseminenkin on helpompaa Aromaan mukaan hyvin koulutetuille.

Mutta ainakin suomalaiset yrittävät. 70 prosenttia suomalaisista on muuttanut elintapojaan vuoden aikana. Yleisimpiä elämänmuutoksia olivat rasvan määrän vähentäminen, kasvisten syönnin ja liikunnan lisääminen. 13 prosenttia miehistä ja 24 prosenttia naisista on laihduttanut vuoden aikana. Elämänmuutoksia ovat tehneet erityisesti naiset, yli 50-vuotiaat ja itäsuomalaiset.

Vaikka suomalaiset voivat vuosi vuodelta paremmin, kun kaikki terveysindikaattorit huomioidaan, ei nuoren Suomen läskistyminen ja huonokuntoisuus lupaa hyvää.

"Lääketiede pystyy pitämään yhä kauemmin entistä huonokuntoisempia ihmisiä hengissä. Ihmisten fyysisen kunnon huononeminen tarkoittaa sitä, että entistä harvempi vanhus pärjää yksin ilman laitoshoitoa", toteaa ylilääkäri Jari Parkkari UKK-instituutista.

Kunnon rapistuminen näkyy jo nyt, esimerkiksi vanhusten kaatumisissa: ne ovat kaksinkertaistuneet kolmessakymmenessä vuodessa. Kun liikunta on jäänyt vähälle, on omien motoristen toimintojen hallintakin vähän niin ja näin.

Lihominen vaikuttaa myös sairauksien määrään. Liikalihavuus lisää muutenkin jo yleisten sydän- ja verisuonitautien, syöpien ja aikuisiän diabeteksen määrää.

"Syöpä ja sydän- ja verisuonitaudit ovat kalliita sairauksia hoitaa."

Aikuisiän diabeteksen kasvu näkyy jo tämänhetkisissä tilastoissa.

Liikalihavuus aiheuttaa viidestä kahdeksaan prosenttia terveydenhuollon kaikista kustannuksista.

"Jos sama meno jatkuu lihavuuden aiheuttamat kustannukset nousevat hyvinkin 20 prosenttiin koko terveydenhuollon kustannuksista. Ehkä suuremmiksikin."

Eivätkä lihavuuden seuraukset ole pelkästään taloudellisia.

"Lihavuus ei ole sosiaalisesti suotavaa. Voisi ajatella, että lihavien mahdollisuudet lisääntyä ovat pienemmät kuin hoikkien. Lisäksi diabetes aiheuttaa hedelmättömyyttä. Sci-fi-tyyliin voisi ajatella että tulevaisuudessa vain normaalipainoiset ja laihat lisääntyisivät", pohtii Aromaa. Myös Parkkari uskoo huonokuntoisten lisääntymiskyvyn laskuun.

Toisaalta hän uskoo myös, että yhteiskunta ryhtyy toimenpiteisiin kansanterveydellisen katastrofin välttämiseksi.

"Ihminen on kekseliäs. Ei ole mahdotonta, että ihmisen geeniperimää muokattaisiin lihasmassan kasvattamiseksi. Esimerkiksi lisätään anabolisia steroideja. Eettinen ongelmahan tässä tietenkin on."

Sitä ennen olisi kuitenkin aika tehdä jotain.

"Kehitystä voisi hidastaa yhteiskunnallisin keinoin. Liikunnan määrää kouluissa tulisi lisätä, esimerkiksi ala-asteilla viiteen tuntiin viikossa. Aikuisille valtio voisi maksaa liikkumisesta.Yhtä markkaa kohti se säästäisi sairauskuluissa neljästä viiteen markkaan tiettyyn pisteeseen asti."

Markka voisi olla kannustin ihmisille, jotka eivät juuri liikunnasta välitä.

"Kolmasosalle ihmisistä liikunta on luonnollista, kolmasosa kokee sen epämukavaksi. Uskon, että tähän on geneettiset syyt, vaikka esimerkiksi kodin mallillakin on tietysti vaikutuksensa."

Lähteet: Duodecim, Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys. Kevät 2001, Health in Finland 1999.

Lihomisen markkinarako

Suomalaisten lihominen on vaikuttanut myös kauppojen valikoimaan. Jo lähes jokaisella vaatekauppaketjulla on oma XL-mallistonsa ja niiden markkinaennusteet ovat lupaavia.

"Vuosittainen kasvu XL-mallistomme myynnissä on tasaista muutaman prosentin luokkaa", kertoo Seppälän naisten puolen tuotejohtaja Anja Rissanen. Seppälän Great Girls -mallisto, joka on ollut valikoimassa vuodesta 1995 lähtien, vie vajaan 10 prosentin siivun Seppälän naistenvaatteiden myynnistä. Ketjun koko liikevaihto on 800 miljoonaa per vuosi. Myös H & M:llä on Big Is Beautiful -mallistonsa. Pääkaupunkiseudulla sijaitsee suuriin vaatekokoihin erikoistuneita liikkeitä reilusti toistakymmentä. Liikkeiden määrällä mitattuna Suomen suurimmalla isojen kokojen ketjulla, Mode XL:llä, on liikkeitä kymmenen Suur-Helsingissä, 105 liikettä muualla Suomessa sekä myymälöitä Saksassa.

"Paras liikkeemme Helsingin alueella myy yksistään 4000 vaatekappaletta vuodessa. Liikevaihtoa syntyy lähes kahdella miljoonalla markalla", kertoo Mode XL:n myyntipäällikkö Olli Inkeri.

Kaikki eivät alistu lihomiseen. Laihdutusjauheiden ja -pillereiden myynti onkin kasvanut mahojen lomassa.

"Laihdutusbisneksessä pyörii rahaa Suomessa vuosittain kymmeniä miljoonia markkoja. Kysyntä houkuttelee markkinoille ihmeaineita ja -pillereitä, joiden teho on kyseenalainen. Toisaalta, jos nämä tuotteet antavat jollekin henkistä tukea, niin mitäpä siitä", toteaa ravitsemusterapeutti Merja Rastas. Mannerheimintie 5:n Yliopiston apteekin suosituinta laihdutusvalmistetta, Nutrifastia, myydään kymmeniä paketteja päivässä. Pakkaus, joka sisältää 12 pussia matalakalorista jauhetta aterian korvikkeeksi, maksaa 142 markkaa.

Uusin tulokas laihdutuslääkemarkkinoilla on reseptilääke Xenical.

Juhani Sirén

Elinajan odote kasvaa, mutta...

Suomalaisille luvataan yhä pidempää elinikää, mutta sosiaaliryhmien väliset erot elinajan odotteissa ovat 1980- ja 1990-luvulla kasvaneet selvästi. 35-vuotiaalle ylemmälle toimihenkilömiehelle luvataan yli viisi vuotta enemmän elinikää kuin samanikäiselle työläismiehelle. Naisten väliset erot eivät ole yhtä suuret.

Erojen kasvaminen on kansainvälinen ilmiö. Monissa tutkimuksissa syyksi on tarjottu tuloerojen kasvua. Kuitenkin sosiaaliryhmien väliset kuolleisuuserot Suomessa ovat Länsi-Euroopan toiseksi suurimmat, vaikka tuloerot täällä ovat kansainvälisesti pienet.

Suomessa eroja selittänee se, että sepelvaltimotauti on hyvin koulutetuilla vähentynyt. Toisaalta suomalaisten alkoholikuolemat ovat kasvaneet, eritoten työväestön. Tutkimuksen mukaan jopa neljäsosa sosiaaliryhmien välisestä elinajan odotteen erosta selittyy alkoholin aiheuttamilla kuolemilla.

Koska sinä kuolet? Käy katsomassa: test.thespark.com/deathtest/death.cgi