Mitä tulee mieleen sanasta kotiruoka?
Mölyävä viisihenkinen perhe, joka lappaa sisäänsä jotain mössöä suoraan kattilasta. Vankila. Keski-ikä. Ja kuolema. Sielun, muun muassa. Mielikuvalla ei ole todellisuuspohjaa. Kotiruan ei tarvitse olla tylsää.
Kuka pakottaa tekemään pakastevihanneksilla täytettyä lihamureketta tai nakkikastiketta?
Nykyään saa kaupoista erinomaisia marinoituja lihasuikaleita, joita voi heittää suoraan wokkipannuun öljytilkan keskelle, ja kiehauttaa riisiä tai vermiselliä seuraksi. Vermiselli on muuten ihana tuote, jolla saa vaihtelua aterioihin. Luulin ennen, että sen keittäminen on jotenkin hankalaa, mutta olin väärässä. Halvempi vaihtoehto on ostaa lihatiskiltä kanan rintaleikkeitä ja poistaa niistä luut ja nahan kotona. Kun sitä tekee ensimmäistä kertaa, voi tuntua hetken melko masentavalta, mutta myöhemmin siihen tottuu.
Tee operaatio juoksevan veden alla - siis kana veteen, et sinä - niin nahka irtoaa helpommin.
Kypsennä kanapalat voissa tai öljyssä. Suolaa kevyesti, tai ripottele päälle kuivasipulikeittoa (myös ihana tuote!). Pidä aina jääkaapissa purkillinen intialaista currytahnaa; sitä voi laittaa melkein mihin tahansa ja se säilyy hyvin. Pari ruokalusikallista esimerkiksi neljääsataa grammaa lihaa kohti riittää; tahna on vahvaa. Sitä saa nykyään melkein mistä vain.
Kanamössön sekaan voi laittaa pari desiä kermaa makua pehmentämään.
Jos haluaa olla vieläkin terveellisempi, voi pilkkoa paprikan suikaleiksi ja hauduttaa lihan kanssa kypsäksi ennen loppusilausta. Tähän kaikkeen menee noin viisitoista minuuttia. Anna siis kotiruoalle mahdollisuus!
Kaiken a ja o on suunnittelu. Jos menet ruokakauppaan väsyneenä suoraan töistä, et ole kaikkein luovimmalla tuulella. Juuri silloin tartut valmismakaronilaatikkoon. Mieti edellisenä iltana, mitä haluat seuraavana päivänä syödä, ja tee lista aineksista. Mene listan kanssa kauppaan. Voit ostaa myös kerralla monenkin päivän ainekset, jos inhoat kaupassa käyntiä. Väännänkö rautalangasta? Se on tavaramerkkini.
Ehkä pelkäät muuttuvasi kertaheitolla keskiluokkaiseksi, jos ryhdyt suunnittelemaan sunnuntaina seuraavan viikon ruokalistaa? Ehkä se on mielestäsi masentavaa laskelmointia, joka ei jätä spontaanisuudelle lainkaan tilaa? Tämä on turha pelko.
Kun suunnittelet vähän, mitä ruokaa teet minäkin päivänä ja kirjoitat itsellesi selkeät ostoslistat, sinulle jää vielä runsaasti aikaa olla spontaani. Nämä toimenpiteet saattavat jopa räjäyttää sisälläsi uinuvan spontaanisuuden ulos sellaisella voimalla, että läheiset luulevat sinun käyttävän jotakin stimuloivaa ainetta.
Kun nyt tuli puhetta currytahnasta, laitan tähän vielä loistavan ja helpon intialaisen pyttipannun ohjeen.
Pomo suosittelee: intialainen pyttipannu
5 perunaa
Pieni kukkakaali
2 tl juustokuminaa
2 rkl currytahnaa
1 tl paprikajauhetta
1 tl suolaa
vajaa 1 dl kookoshiutaleita
3 rkl paahdettua tai kuivattua sipulia
2 rkl voita
2 rkl öljyä paistamiseen
Kuori ja pilko perunat kuutioiksi. Pese kukkakaali ja irrota nuput. Kuumenna kattilassa noin kahdeksan desiä vettä. Lisää suola. Laita juurekset kattilaan. Keitä kymmenisen minuuttia. Kaada vesi pois ja anna perunoiden ja kukkakaalien kuivahtaa lävikössä.
Kuumenna pannussa voi ja öljy. Lisää currytahna ja muut mausteet. Kuullota hetkinen keskilämmöllä. Lisää perunat, kukkakaali ja kookoshiutaleet. Hauduta kypsäksi noin kaksikymmentä minuuttia. Muista sekoitella silloin tällöin.