Lapsikin sen tietää

BesserWisser

28.8.2003 14:12

Argh, asiavirheitä...

"Tietokoneen piisirut ovat noin 20 neliömillimetrin kokoisia, mutta niiden valmistus alkaa parin neliömetrin kokoisesta, kokonaisesta piikiteestä"

http://www.intel.com/research/silicon/wafers.htm

Nykyisin yleinen waferin, eli piikiteestä sahatun kiekon koko on 300mm, jonka pinta-ala siis on kaukana "parista neliömetristä"

"Aseen iskuri iskee ammuksen pohjaan, jolloin ruuti alkaa palaa ja palamisesta syntyvät kaasut työntävät ammuksen ulos"

Mihin unohtui nalli?

"Television takaosassa olevan kuvaputken päästä ammutaan elektroneja 25 kertaa sekunnissa eri puolille kuvaruudun fosforoitua pintaa"

Elektroneja ammutaan koko ajan, ei 25 kertaa sekunnissa, sädettä vain poikkeutetaan pyyhkimään kuvaputken pintaa..

"Esimerkiksi kolmen minuutin kappaleessa käytetään noin 32 miljoonaa ykköstä ja nollaa"

180sek * 44100 Hz * 2 kanavaa * 16 bittiä vastaa likimäärin 254Mbit... -> sama määrä "ykkösiä ja nollia"

www.howstuffworks.com olisi suositeltava sivusto...

Uoah

28.8.2003 14:30

Lähtisköhän se kipinä kuitenkin sytytystulpista...

AHPU

28.8.2003 14:42

Starttimoottorin kipinä ei kyllä sytytä yhtään mitään, paitsi ehkä silloin jos polttoaineletku vuotaa...

Starttimoottori pyörittää vauhtipyörää ja sitäkautta moottorin "sisuskaluja" auton moottoria käynnistettäessä. Moottorin käydessä starttimoottori ei tee tuon taivaallista. Kokeileppa moottorin käydessä vääntää virta-avainta starttiasentoon, ääni mikä kuuluu on perin ilkeä.

Bensakoneessa sytytystulppa sytyttää bensa-ilma seoksen, dieselkoneessa taas männän kulkiessa ylös se puristaa ilmaa kasaan ja paineen noustessa tarpeeksi sekaan ruiskutetaan polttoaine jolloin koko seos "räjähtää".

Sori maallikkoterminologia, minen oo mikään autoalan ihminen.

AHPU

katosvain

28.8.2003 18:21

Lentokone tarvitsee alkuvauhdin, joka saadaan aikaan moottorilla. Kone pysyy ilmassa, sillä siivet ohjaavat ohimenevää ilmavirtausta alaspäin...
- Ai niinku, alkuvauhdin jälkeen ilmassa pysytään ihan vaan ilmavirtausten avulla. Mut miks tossa lentsikassa kuluu polttoainetta lennon aikanakin? Jos ajateltaisiin et lentsikka ei tässä tapauksessa ole purjekkone? Hä?

slahti

29.8.2003 00:15

Ilmassa oleva lentokone joutuu käyttämään polttoainetta ylläpitääkseen vauhtinsa, joka muuten hidastuisi ilmanvastuksen vuoksi.

Ducker

29.8.2003 01:53

Starttimoottorin kipinä? *köh*
Sylinterin kattovalo?

Ducker

29.8.2003 01:55

Ja niin, kolmen minuutin biisi ei vie 254 megatavua, vaan ~30.

beisi

29.8.2003 03:34

[LAINAUS]Ducker kirjoitti 29.08.2003 klo 01:55:

Ja niin, kolmen minuutin biisi ei vie 254 megatavua, vaan ~30.[/LAINAUS]

Nyt puhuttiinkin megabiteistä. 254 Mbit = 31.75 MB. Selvitetään ne käsitteet ja lyhenteet..

32 megatavua sisältää noin 32 miljoonaa tavua, ja jokaisessa tavussa on 8 bittiä. Bitti on siis tämä pieni elukka, joita vilistää tietokoneen sisällä ja sen arvo voi olla joko 1 tai 0.

Luulisi tällaisten artikkelien kirjoittajien tarkistuttavan juttunsa asiantuntijoilla :)

tomee

29.8.2003 07:36

jeps.. tuo startti moottorin kipinä kans pisti silmään.. sitä en todellakaan olisi tiennyt.. olen harhaisesti aina luullut että starttimootori pyörittää konetta ja puola/virranjakaja/tulppa antaa sen kipinän mutta kaikkea sitä oppii kun elää vanhaksi...

protoni

29.8.2003 09:50

Artikkelissa ei kunnolla selvennetty yhtäkään ilmiötä. Kirjoitukset vastasivat lähinnä baarin besserwisserin muminaa kaasuista ja lähtönopeuksista ja muista epämääräisistä ilmiöistä, joilla hämätään tietämättömiä. Tämä ei ole tiede lehti, tekniikasta kiinnostuneet kyllä löytävät TM:n käteensä jos oikeaa tietoa kaipaavat.

Artikkeli on surkea pintaraapaisu asiavirheineen kaikkineen.

Protoni

29.8.2003 13:49

Ei tällaisia juttuja pidä ottaa Tieteen kuvalehti -tyylisellä vakavuudella. Pari asiavirhettä joukkoon oli tosin jäänyt, mutta jutun idea (= pintaraapaisu kamojen toimintaan) aukeni ainakin minulle ilman teknillistä nippelinappelia.
Toisaalta olen AMK:ssa. Heh.

AMK-protoni

29.8.2003 13:50

Oho! Joku olikin jo vastaillut nimimerkilläni protoni. Joten olkoon se tämä sitten nyt.

kkookkokokko

29.8.2003 14:45

"Miten auto liikkuu?

Starttimoottorin kipinä sytyttää moottorin sylinterissä polttoaineen ja ilman seoksen."

Jaa et starttimoottori sytyttää.... :-)

nipo

29.8.2003 15:39

"Miten mikrosiru voi olla niin tehokas"

Ei se piikiekon koko nyt sentään neliömetrejä ole. Nykyisin käytetyn kiekon halkaisija on 300mm, josta saadaan ympyrän pinta-alaksi 0,07m2.

Tuossa taas nähdään ettei toimittajilla (tai ihmisillä ylipäätään) usein ole mitään käsitystä suuruusluokista.. :-(

VoihanNena

29.8.2003 17:36

AI STARTTIMOOTTORI??? "Lapsikin sen tietää"... Kipinä taitaa kuitenkin useimmissa koneissa tulla puolasta ja virranjakaja levittää sen oikeaan aikaan tulpille.

Sopris

30.8.2003 16:57

Joo Tieliikenteen Tietokeskuksen johtaja Harri Kallberg vois kyllä palata koulunpenkille opiskelemaan vähän starttimoottoreista ja niiden kipinöistä.

Itse asiassa tämä todistaa taas kerran oikeaksi jo kauan sitten tiedetyn totuuden: Mitä suuremmalla Pomontuolilla istut, sitä vähemmän sinun tarvitsee tietää ja osata yhtään mistään yhtään mitään. :)

Bonuspisteitä Harrille on kuitenkin annettava siitä, ettei Harri kuvitellut bensiinin palavan ilman happea. :D

Paaluttaja

31.8.2003 12:38

[LAINAUS]Ducker kirjoitti 29.08.2003 klo 01:55:

Ja niin, kolmen minuutin biisi ei vie 254 megatavua, vaan ~30.[/LAINAUS]

Lue uudelleen, 254 Mbittiä ei Megatavua; 254Mbit / 8bit (tavu) = 31.75 Megatavua.

Mikko1969

31.8.2003 14:05

Jutussa mainitaan ammus. Käsiaseet ampuvat kuitenkin
luoteja. Ammus on kaliperiltään eli halkaisialtaan
vähintään 20mm.

FreeStyle

31.8.2003 20:00

"Starttimoottorin kipinä sytyttää moottorin sylinterissä polttoaineen ja ilman seoksen"

Muahahah... ei voi kun nauraa

ykskivi

31.8.2003 21:37

[LAINAUS]protoni kirjoitti 29.08.2003 klo 09:50:

Artikkelissa ei kunnolla selvennetty yhtäkään ilmiötä. [/LAINAUS]

Juuri niin.

vrt. 'äänestä otetaan näytteitä',
"Musiikki on kaiverrettu vinyylilevyn urille" - juu näin levy toimii!

Todellisia virheitä taas on mm.
"Kuoppien raja merkitsee ykköstä, muut alueet ovat nollia." -- cd käyttää samantyyppistä koodikirjastoa, kuten morse-koodi. Aakkostossa on 256 symbolia (8 bittiä) ja ne talletaan matkalle, johon mahtuu 14 kuoppaa tai kohoumaa.

"Näytteet vastaavat tiettyä äänenkorkeutta." - ei korkeutta, vaan voimakkuutta.

"Käyttöjärjestelmä --- antaa käskyn näytönohjaimelle piirtää näytölle numerokoodia vastaavan symbolin" - käyttis/softa kirjoittaa bittikartan (kuten kännyköiden logot) näyttömuistiin, jota näytönohjain lukee reaaliaikaisesti eli samalla nopeudella kuin kuvaputken elektronisäde pyyhkii kuvapintaa.

-Joo-

1.9.2003 11:06

"Sateliittiin vaikuttaa vain maan vetovoima" Sateliittiin vaikuttaa yhtä suurena maan ja auringon vetovoima ja tästä syystä sateliitti pysyy paikallaan.

lentajapoika

1.9.2003 12:14

Lentokone pysyy ilmassa siiven ylä- ja alapinnoilla vallitsevan paine-eron avulla. Paine-ero syntyy siiven muodon vaikutuksesta siiven ohi kulkevaan ilmavirtaukseen. Siiven yläpinta on kaareva, jolloin siiven ohi kulkevan ilmavirtauksen on kuljettava pidempi matka yläpinnan kuin alapinnan ohi. Pidempi matka siiven yläpinnalla aiheuttaa suuremman ilmavirran nopeuden, mika muodostaa siiven yläpinnalle alipaineen (vastaavasti siiven alapinnalla ilmavirran nopeus pienenee, jolloin siiven alapinnalle syntyy pieni ylipaine). Alipaine siiven yläpinnalla saa aikaan nostovoiman ja on tärkein tekijä siihen miksi lentokone pysyy ilmassa.

Ilmavirtaus syntyy tietenkin siitä, että lentokonetta työntää eteenpäin moottorin työntövoima. Purjekone puolestaan liitää aina "alamäkeen", jolloin syntyy tarvittava ilmavirran nopeus. Purjekone pysyy pitkäänkin ilmassa, jos sillä voidaan liitää ylöspäin nousevassa ilmavirtauksessa, joka vie konetta nopeammin ylöspäin kuin mitä kone vajoaa liidossa. Ylöspäin nousevat ilmavirtaukset ovat auringon lämpösäteilyn tavalla tai toisella aiheuttamia (termiikit ja aaltovirtaukset), joten purjekone pysyy ilmassa välillisesti aurinkoenergialla :).

Poikkeuksena edellä mainituista on Harrier, joka pysyy ilmassa PAIKALLAAN LEIJUESSAAN pelkästään moottorin työntövoiman avulla. Työntövoima on suunnattu alaspäin suihkumoottorin takana olevilla kääntyvillä suuttimilla sekä turbiinin ahtimelta otetun alaspäin suunnatun ilmavirtauksen avulla.

_Hese_

1.9.2003 15:12

Auton starttimoottori ei anna mitään kipinää yhtään minnekkään. Starttimoottori vain ja ainoastaan pyörittää auton moottoria.
Sytystulppaan johdetaan juuri oikealla hetkellä jännite - syntyy se kipinä. Tätä tapahtuu koko ajan moottorin käydessä..

nemo3

1.9.2003 15:33

[LAINAUS]-Joo- kirjoitti 01.09.2003 klo 11:06:

"Sateliittiin vaikuttaa vain maan vetovoima" Sateliittiin vaikuttaa yhtä suurena maan ja auringon vetovoima ja tästä syystä sateliitti pysyy paikallaan.[/LAINAUS]

Satelliittiin ei vaikuta yhtä paljon maan ja auringon vetovoima. Satelliitti "putoaa" koko ajan, mutta keskipakosvoima pitää sen radallaan. Jos vauhti hidastuisi, niin se putoaisi maahan. Jos vauhti taas kiihtyisi, niin se keskipakosvoima sinkoaisi sen ulos maan vetovoimakentän piiristä.

-OHO-

1.9.2003 16:44

"Television digitaaliviritin muuttaa takaisin lähetetyn signaalin TV:lle sopivaksi."

Joo..niin tekee, mutta vain MPG2 tapauksessa. Kuinkas toimi nuo X, KA ja C-Band sateliitit?

_Dunbar_

1.9.2003 18:41

PAL-järjestelmän televisiokuvassa, jota käytetään melkein kaikkialla muualla paitsi USA:ssa ja Japanissa, on 25 kuvaa sekunnissa, jotka jokainen jakautuvat kahteen kenttään. Kukin kenttä muodostuu limittäisistä pitkittäissuuntaisista juovista niin että kukin kenttä muodostaa 50% kuvan pimta-alasta.

Normaali (50Hz) televisio päivittää kuvaruudun 50 kertaa sekunnissa. 100 Hz televisio taas päivittää kuvaruudun 100 kertaa sekunnissa niin että kukin kenttä piirtyy kuvaruudulle kaksi kertaa. Koska 100 Hz -televisiossa kuvaruutu värähtää useammin, sen kuva näyttää tasaisemmalta ja tuntuu silmälle miellyttävemmältä kuin vastaava 50 Hz kuvaruutu.

Minä väittäisin että nopeudella 16 frm/sek toistuva kuva ei välttämättä tunnu jatkuvalta. Jopa 20 frm/sek on havaittavissa nykymistä ja tarkka silmä osaa erotella siitä kuvia (ei tunnu jatkuvalta).

tylsistynyt

1.9.2003 22:07

...ihanaa kun kaikki pääsevät taas näyttämään miten paljon enemmän tietävät tekniikasta kuin tumpelot toimitajat..

tylsistynyt

1.9.2003 22:08

siis toimittjat

tylsistynyt

1.9.2003 22:09

TOIMITTAJAT

onnistuinpas :D

-OHO-

2.9.2003 10:52

"Jääkaappi pysyy kylmänä, koska sen sisältä viedään lämpöä pois."

Tuokin jotenkin ontuu. Olen aina uskonut että paineen alaisena freoni tai vstaava kaasu kylmenee, ja niinollen se TUO jääkaappiin sisälle kylmää, eikä VIE lämpöä ulos. Jos esitetty teoria todella toimii, esimerkiksi auton A/C järjestelmä ei voi toimia...

Taitaa olla Pa**aa koko sivu täynnä LOL!

-OHO-

2.9.2003 10:59

[LAINAUS]tylsistynyt kirjoitti 01.09.2003 klo 22:09:

TOIMITTAJAT

onnistuinpas :D[/LAINAUS]

Jep, tuolla yrittämisellä pääset vielä pitkälle @^@

Shamen

2.9.2003 13:19

Starttimoottori ei sytytä kipinää. Se pyörittää konetta. Kipinän muodostaa puola ja sytytystulppa.

MikkoAN1

2.9.2003 13:50

[LAINAUS]-OHO- kirjoitti 02.09.2003 klo 10:52:
[...]
ja niinollen se TUO jääkaappiin sisälle kylmää, eikä VIE lämpöä ulos. Jos esitetty teoria todella toimii, esimerkiksi auton A/C järjestelmä ei voi toimia...

Taitaa olla Pa**aa koko sivu täynnä LOL![/LAINAUS]

Kylmyys on lämpöenergian puutetta: kylmyyttä ei siis voi 'tuoda', lämpöä vain 'imeä pois'.

Pääsinpä minäkin pätemään...

(Vaan miten vitussa sähkö toimii?!)

lampoo

2.9.2003 18:01

Kyllä sieltä sisältä sitä lämpöä viedään ulos. Lämpö on energiaa (yksikkkö Joule, J) ja sitä voidaan ohjailla tai "liikuttaa". Samoin se auton ilmastointi toimii, siirtää lämpöä auton sisältä ulos.

Sanaa kylmyys käytetään kun puhutaan lämpötilasta ja siihen voidaan vaikuttaa tuomalla tai viemällä sitä lämpöä eli energiaa systeemiin.

[LAINAUS]-OHO- kirjoitti 02.09.2003 klo 10:52:

"Jääkaappi pysyy kylmänä, koska sen sisältä viedään lämpöä pois."

Tuokin jotenkin ontuu. Olen aina uskonut että paineen alaisena freoni tai vstaava kaasu kylmenee, ja niinollen se TUO jääkaappiin sisälle kylmää, eikä VIE lämpöä ulos. Jos esitetty teoria todella toimii, esimerkiksi auton A/C järjestelmä ei voi toimia...

Taitaa olla Pa**aa koko sivu täynnä LOL![/LAINAUS]

ykskivi

3.9.2003 09:08

[LAINAUS]lentajapoika kirjoitti 01.09.2003 klo 12:14:

Lentokone pysyy ilmassa siiven ylä- ja alapinnoilla vallitsevan paine-eron avulla. [/LAINAUS]

Bernoulli-ilmiö voi olla osana lentokoneen ilmassapysymistä, mutta se ei selitä ollenkaan taitolentokoneen kykyä lentää ylösalaisin. Siinä tilanteessahan siiven alapinta on pidempi ja alipaine syntyy väärään suuntaan. Siipi toimii samalla periaatteella, kuin veneen peräsin: se siirtää ajoneuvon liike-energiaa massan (vesi/kaasu) liikuttamiseen, mistä syntyvä vastavoima liikuttaa alusta.

Aliasic

3.9.2003 19:57

[LAINAUS]ykskivi kirjoitti 03.09.2003 klo 09:08:

Bernoulli-ilmiö voi olla osana lentokoneen ilmassapysymistä, mutta se ei selitä ollenkaan taitolentokoneen kykyä lentää ylösalaisin.[/LAINAUS]

Kyllä selittää.

Lentokoneessa siivet huolehtivat nostovoiman luomisesta. Lisäksi lentokoneesta löytyvät siipien kärjistä sivuvakaimet ja perästä korkeusvakain sekä peräsin. Vakaimien ja peräsimen tarkoituksena on ohjata koneen lentosuuntaa sen orientaatiota muuttamalla.

Bernoulin ilmiön aiheuttama noste on eritoten mielenkiintoinen kun saavutetaan riittävä nopeus. Lentokoneen rakenteesta riippuen tämä nopeus vaihtelee. Tyypillistä tälle nopeudelle on, että koneen nokka alkaa kohota ja korkeus kasvaa. Tätä kompensoidaan joko painamalla korkeusvakainta alaspäin tai "trimmaamalla". Termi tarkoittaa vakaimen äärimmäisen pientä säätämistä, ja on nykyisissä lentokoneissa miltei aina automaattinen toimenpide.

Voit kääntää koneen myös ylösalaisin. Edelleen, koneeseen vaikuttavat täsmälleen samat voimat, mutta vastasuuntaan. Paine-eron aiheuttama noste painaa konetta alaspäin, kuten yhtälö toteaa. Tätä kompensoidaan painamalla korkeusvakaimia koneeseen nähden "alaspäin".

Koska sekä painovoima että nostevoima "vetävät" konetta alaspäin, nokan pitäminen horisontin yläpuolella laskee voimakkaammin koneen lentonopeutta kuin oikeinpäin lennettäessä. Tämän vuoksi on mahdotonta lentää samalla korkeudella ylösalaisin loputtomiin. Moottori ei jaksa vääntää riittävästi, vaan nopeus väistämättä laskee. Silloin koneen nokka alkaa ohjautua kohti maata, kunnes se lopulta on pystysyöksyssä.

Aerodynamiikka on ihmeellinen laji. Mietitäänkö seuraavaksi miksi helikopteri pysyy ilmassa ? :)

Jaakko-Teppo

4.9.2003 13:45

Kyllä nyt pääsi kaikki besserwisserit pätemään! Okei, jutussa on paljon virheitä ja epätarkkuutta, mutta ei kaikilla kommentoijillakaan ole asiat sen paremmin hallussa.

ykskivi

4.9.2003 17:24

[LAINAUS]Aliasic kirjoitti 03.09.2003 klo 19:57:

Bernoulin ilmiön aiheuttama noste on eritoten mielenkiintoinen kun saavutetaan riittävä nopeus. Lentokoneen rakenteesta riippuen tämä nopeus vaihtelee. Tyypillistä tälle nopeudelle on, että koneen nokka alkaa kohota ja korkeus kasvaa. Tätä kompensoidaan joko painamalla korkeusvakainta alaspäin tai "trimmaamalla".[/LAINAUS]

Ai, että ihan kompensoidaan? No sehän selittää ilmiön! Eikä tietenkään liity mitenkään siihen, että korkeusvakaajan ansiosta ilma saadaan liikkumaan pystysuoraan ylhäältä alas, mikä Newtonin lain mukaan aiheuttaa nostovoiman ??

http://www.aa.washington.edu/faculty/eberhardt/lift.htm

Aliasic

4.9.2003 20:16

[LAINAUS]ykskivi kirjoitti 04.09.2003 klo 17:24:

Ai, että ihan kompensoidaan? No sehän selittää ilmiön! Eikä tietenkään liity mitenkään siihen, että korkeusvakaajan ansiosta ilma saadaan liikkumaan pystysuoraan ylhäältä alas, mikä Newtonin lain mukaan aiheuttaa nostovoiman ??[/LAINAUS]

Ei ihan noinkaan. Korkeusvakaimen liikuttaminen ylös tai alaspäin ei aiheuta minkään sortin _nostovoimaa_.

Korkeus- ja sivuvakaimet kääntävät koneen orientaatiota koordinaatistossa. Ne eivät itsessään siirrä konetta yhtään mihinkään.

Sama suomeksi: kun käännät ohjainta alas, korkeusvakain kääntyy ylöspäin. (Newtonin laki: kun ohjaat ohikulkevaa ilmavirtaa ylöspäin, se painaa samalla voimalla takaisin)

Tämä voima aiheuttaa _vääntömomentin_, joka painaa koneesi perää alaspäin, ja täten kääntää koneen nokan ylöspäin, nousuun. Kone ei nouse ylöspäin yksistään kääntämällä vivusta. Kun yhtälöön yhdistetään puuttuva tekijä, eli nopeus eteenpäin, seuraa tosiasia: kone jatkaa lentoa eteenpäin, mutta nousevassa kulmassa. Siis vielä kerran, vakaimia käännettäessä koneen orientaatio muuttuu.

Edelleen, pääsyy siihen että kone pysyy ilmassa, on siipien ylä- ja alapuolen välinen paine-ero, yhdessä eteenpäin suuntautuvan liikkeen kanssa.

-Aliasic

Aliasic

4.9.2003 20:31

Ja vielä tuosta linkistä jonka mainitsit. Kun sen lukee huolella loppuun, sieltä löytyy mielenkiintoinen kohta:

"The plane adjusts the angle of attack of the inverted wing to give the desired lift."

Tämä lainaus käsittelee yksinomaan väärinpäin lentämistä. Oletuksena on, että siiven tulokulmaa voidaan muuttaa, mikä ei valitettavasti päde kaikille lentokoneille. Sen sijaan taitolentokoneille se pätee: niissä kyseistä kulmaa voidaan muuttaa. Seurauksena on, että ne voivat "lentää" myös väärinpäin. Mielenkiintoista taitolentokoneista on myös se, että ne ovat huomattavasti symmetrisempiä (sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti) kuin "tavallinen" lentokone. Niissä, kun käännät koneesi ylösalaisin, se alkaa liukua.

Otapa hyllystä jokin kiva lentosimulaattori ja lentele vähän. Suosittelen lämpimästi 1C:Maddoxin IL-2 Sturmovik: Forgotten Battlesia. Vaikka se on peli, niin sen lentomallinnus on huomattavan tarkka. Huomaat kyllä, että kun käännät koneesi väärinpäin, tuleepi sinun tosiaan kääntää sitä korkeusvakainta jottet lähde kohti maata. Ja kun käännät vakainta, vauhtisi laskee.

-Aliasic

ykskivi

5.9.2003 12:14

[LAINAUS]Aliasic kirjoitti 04.09.2003 klo 20:16:
Edelleen, pääsyy siihen että kone pysyy ilmassa, on siipien ylä- ja alapuolen välinen paine-ero, yhdessä eteenpäin suuntautuvan liikkeen kanssa.
-Aliasic[/LAINAUS]

Mihin tahansa asentoon sitä siipeä vääntääkin (koneen asentoa muuttamalla), edelleenkin ylösalaisin lentämisessä siiven "alapinnan" pituus on suurempi kuin "yläpinnan". Niinpä paine-eroa ei synny haluamaasi suuntaan. Ainoa merkittävä tekijä on vastaantulevan ilman liikesuunnan muuttaminen alaspäin suuntautuvaksi.

Uskon kyllä, että lentosimulaattorit saadaan luonnollisen tuntuisiksi, mutta sillä ei taas ole mitään tekemistä aidon fysikaalisen mallinnuksen kanssa ja taustalla olevien fysiikan lakien kanssa. Niille riittää mittaustulosten tarkka replikointi.

Sami

5.9.2003 14:44

[LAINAUS]Uoah kirjoitti 28.08.2003 klo 14:30:
Lähtisköhän se kipinä kuitenkin sytytystulpista...[/LAINAUS]

Ei voi olla, vastaukset oli oikein asiantuntijoiden laatimia... Uh, heikot taitaa olla ammattilaistenkin rahkeet... ;)

Oli muuten nuo selvitykset niin naurettavia selvityksiä ettei jaksa edes vaivautua pahemmin kommentoimaan.

Olisi ollut ihan hyvä mainita, että se höyrystynyt freoni menee kompressorin läpi siihen lauduttimeen, eikä suoraan kaapin sisältä... Jos kompressori on ennen sisäänmenoa, niin syntyy lämpökaappi... ;)

Sami

5.9.2003 14:45

[LAINAUS]Protoni kirjoitti 29.08.2003 klo 13:49:
Ei tällaisia juttuja pidä ottaa Tieteen kuvalehti -tyylisellä vakavuudella. [/LAINAUS]

Tieteenkuvalehdessä, Tiede 2000 lehdessä ja TM:ssäkin vilisee niitä saamarin asiavirheitä. Erilaisista ATK-lehdistä sitten puhumattakaan. Olennaisia virheitä on miltei jokaisessa artikkelissa.

Jorkku

5.9.2003 15:51

Älkää ny helkkarissa esittäkö tällaista idiotismia, luulin ensin vitsiksi koko artikkelia mutta ihan oikeasti tosissaan näitä asioita väitetään. "starttimoottorin kipinästä polttoaina syttyy" juu, jos näin kävis niin siinä pitää sitten pyytää palokuntaa paikalla.

T: Suihkumoottori-insinööri

turboahdin

6.9.2003 16:13

Unohditte, että autoissa on myös DIESELMOOTTORI.
Oleellinen ero ottokoneen (bensakoneen) ja dieselmoottori
välillä on sytytyksessä. Dieselmoottorissa polttoaine
suihkutetaan palotilaan, jossa polttoainesuihku
syttyy palamaan ilman alipaineessa ja
korkeassa lämpötilassa.
Ottokoneessa, eli bensakoneessa, käytetään erillistä
sytytystulppaa ja virranjakajaa bensan
sytyttämiseksi.

Windypistefi

8.9.2003 15:35

Arikkelista: "Tekniikan ihmeet ovat jokapäiväisiä kapistuksia. Kaikki niitä käyttävät, mutta harva tietää miten ne toimivat."

Käsikranaatti? Jokapäiväinen kapistus? Hope not..

Eiole

9.9.2003 17:29

Waan kuka unohti sellaisen pikkuseikan, että käsitettä "keskipakovoima" ei ole edes olemassa fysiikassa ja kappaleet vetävät toisiaan puoleensa aina samalla voimalla.

ihmesoopaa

9.9.2003 17:55

"Starttimoottorin kipinä sytyttää moottorin sylinterissä polttoaineen ja ilman seoksen..."

Kannattaa varmaan vaihtaa starttimoottoriin häiriönsuojakondensaattorit ja hiilet jos se alkaa noin paljon kipinöidä..

mukamas

9.9.2003 18:03

[LAINAUS]Eiole kirjoitti 09.09.2003 klo 17:29:

Waan kuka unohti sellaisen pikkuseikan, että käsitettä "keskipakovoima" ei ole edes olemassa fysiikassa ja kappaleet vetävät toisiaan puoleensa aina samalla voimalla.[/LAINAUS]

Pah, kappaleet vetävät tässä tapauksessa toisiaan voimalla: Fg=G*m1*m2/(r^2)

Ja käsite "keskipakoisvoima" elää ja voi hyvin mutta voima se ei ole.

Pääsimpäs minäkin pätemään.

Ecology

10.9.2003 16:48

Ansiokas esitys, mutta ei ne ihan noinkaan mene. Yksinkertaistettu hieman liikaa.

Jani

10.9.2003 21:15

yksinkertaisesti. älkää jaksako kilpailla siitä pätevyydestä. mitä väliä sillä on kuka esittää oikean teorian siitä miten jokin toimii? ei tässä kuitenkaan keksitä ruutia vaan tulkitaan muiden jo valmiiksi selittämiä/keksimiä asioita.

Inssi

11.9.2003 07:11

[LAINAUS]turboahdin kirjoitti 06.09.2003 klo 16:13:

. Dieselmoottorissa polttoaine
suihkutetaan palotilaan, jossa polttoainesuihku
syttyy palamaan ilman alipaineessa ja
korkeassa lämpötilassa.

MITEN ALIPAINE VOI AIHEUTTAA PALAMISEN!! Eikö se tietääkseni ole ylipaine, joka syntyy kun mäntä puristaa pa / ilma seoksen. Tästä seuraa lämmön nousu ja polttoaineen leimahtaminen. (Turbo)ahdin nostaa imusarjan painetta, jotta saadaan ilmalle suurempi alkupaine, ennen puristamisen alkamista...

ExPertti

11.9.2003 14:52

Olen itse noiden juttuun haastateltujen lähteiden joukossa, ja voin sanoa, että kerroin omasta aiheestani toimittajalle varsin yksityiskohtaisesti ja toisaalta niin yksinkertaisesti kuin suinkin pystyin (tarkennuspyyntöjä tuli sähköpostilla pariinkin otteeseen). Tekstiä toimitin varmaan parin A4:n verran, mutta jutussa se oli tiivistetty muutamaan lauseeseen. Ei siis ihme jos lopulliseen versioon pääsi asiavirheitä, varsinkaan kun sitä ei tarkistutettu täällä päässä.

hohoh

13.11.2003 23:19

Semmosta mä vaan läksin, että olis ihan ok jos lukisitte nua muut kommentit ensin, jottei tarttisi viiteentoista kertaan lukia jotta ei se strattimoottori sitä sytytäkkäänn. No aijjjaa.

jpma

7.5.2004 15:25

Miuta on askarruttanu, että miksi lentokoneen ääni kuulostaa tulevan lentokoneen perästä, vaikka lentokone ei lentäisikään yliääninopeudella. Johtuuko tämä matkasta korvan ja lentokoneen välillä? Sillä aikaa kun ääni matkaa korvaan lentokone on ehtinyt liikkua jonkun matkaa. Vai mistä se johtuu?

purjelentaja

15.11.2004 17:48

[LAINAUS]-OHO- kirjoitti 02.09.2003 klo 10:52:

"Jääkaappi pysyy kylmänä, koska sen sisältä viedään lämpöä pois."
Tuokin jotenkin ontuu. Olen aina uskonut että paineen alaisena freoni tai vstaava kaasu kylmenee, ja niinollen se TUO jääkaappiin sisälle kylmää,

-----------
Kylmää ei voi TEHDÄ. On olemassa vain lämpöä; kylmä on lämmön puutetta. Lämpöä voidaan tehdä esim käyttämällä polttoainetta. Lämpöä voidaan myös siirtää paikasta toiseen, kuten jääkaapin koneisto tekee.

terv Ate

demos_69

15.11.2004 19:18

[LAINAUS]jpma kirjoitti 07.05.2004 klo 15:25:

Miuta on askarruttanu, että miksi lentokoneen ääni kuulostaa tulevan lentokoneen perästä, vaikka lentokone ei lentäisikään yliääninopeudella. Johtuuko tämä matkasta korvan ja lentokoneen välillä? Sillä aikaa kun ääni matkaa korvaan lentokone on ehtinyt liikkua jonkun matkaa. Vai mistä se johtuu?[/LAINAUS]

Joo, eikohan se nimenomaan liity siihen, etta ilmassa aani liikkuu noin 330m/s, mika on aikalailla valoa (siis sita koneen kuvaa) hitaampi... Oikein paatelty.