Matkalla

Tequilaa, sombreroja, viiksiä ja hevosvankkureita. Sellainen on Meksiko – elokuvissa. Todellisuudessa Meksiko on sekoitus rikasta teollisuusmaata ja köyhää kehitysmaata. Meksiko on rannikkoa, vuoristoa, aavikkoa ja sademetsää. Se on 100 miljoonan ihmisen huonosti hallinnoitu kotimaa, jossa haisee chili ja pakokaasu. Vaikka Meksiko on yksi maailman huomattavimpia öljyntuottajia, suurtyöttömyys on maan vaiva. Pikkusombreropäitä syntyy maahan maailman nopeimmalla tempolla. Elämä kaupungeissa käy ahtaaksi, sillä kolme neljästä asuu kaupungissa. Kun elokuvissa pankinryöstäjä pakenee San Diegosta Meksikoon, todellisuudessa laittomia meksikolaissiirtolaisia tulvii pohjoisen rajan yli dollarin kiilto silmissään.

1. Ruoka
“Oletko syönyt?” on tärkeämpi kysymys kuin “Kuinka voit?”. Meksikolaisessa kotikeittiössä haisevat chili, valkosipuli, öljy, kahvi, vanilja ja sitruuna. On kunnia tehdä kaikki itse ja on häpeä, jollei ulkomaalainen vieras ota lisää. Pienimmissäkin kylissä on omat perinneruokansa, omat tapansa paistaa tortilla, kääriä taco, juoda tequila ja hörppiä keitto. Perusruokailu pitää sisällään kirkkaan alkukeiton, tuhdin pääruoan, tiukalla sitruunakastikkeella kuorrutetun salaatin, tortilloja ja jälkiruoan.
Meksikon tärkein viljakasvi on maissi. Siitä pyöräytettyjä tortilloja syödään leivän sijaan. Kun tortillan sisään kääritään lihaa, pilkottua sipulia, tuoretta korianteria ja salsaa, syntyy taco, meksikolaisten kansallisruoka ja paikallisten nuorten yöherkku.
Muista myös meksikolainen kahvi, avokado, kaakao ja kookos.

2. Las fiestas
Ei liene kissaa, jolle ei Meksikossa ristiäisiä järjestetä. Isoäidin syntymäpäivät, lastenkutsut, joulu, helmikuun karnevaalit, itsenäisyyspäivä –joka päivä on juhlapäivä.
Turistien valloittamilla aurinkorannoilla “barra libre”, ilmainen baari on käytäntö. Parillakymmenellä eurolla pääsee sisään ranneke kädessä, joka antaa oikeuden kallistaa drinkkiä niin monta kertaa kuin ehtii. Nokkela paikalliskulttuurin asiantuntija lahjoo muutamalla setelillä itselleen tarjoilijan. Täysihoidossa saa pöydän läheltä tanssilattiaa ja juomat käteen.

3. Monimuotoisuus
Kuusi kertaa Suomen kokoisen maan länsirannikkoa huuhtoo Tyynimeri, idän rantahiekkaa Meksikonlahden aallot. Lukuisilta rannoilta lapsiperhe löytää liukumäkensä, eläkeläinen aurinkotuolinsa, surffari aaltonsa, laiska riippukeinunsa ja sukeltaja korallinsa. Koskemattomien rantojen toivossa kannattaa suunnata Ja äitiäs kans -elokuvan maisemiin Oaxacan osavaltioon.
Maata halkovat vuorijonot: idässä Sierra Madre, lännessä Sierra Madre Occidental. Siellä täällä vuorijonojen huiput kipuavat kohti pilviä, kuuluisimpana ehkäpä Mex-ico Cityä vartioiva Popocatépetl.
Pohjoisen kuivilla aavikoilla vahvapiikkiset kaktukset tervehtivät maantiebusseja, etelässä ceiba-puissa roikkuvat köynnökset kurkottelevat ohikulkijoihin. Jos haluaa nähdä kaiken, kannattaa varautua pitkiin bussimatkoihin tai vuokrata auto, ja varoa maantierosvoja.

4. Intiaanit
Legendan mukaan Meksikossa vaeltaneet intiaanit näkivat muutama tuhat vuotta sitten autiomaassa oudon näyn: kaktuksessa istui kotka, joka söi isoa käärmettä. Intiaanit tulkitsivat näyn merkiksi ja perustivat Mexico Cityn niille sijoille. Nyt Mexico Cityssä asuu 17 miljoonaa ihmistä, ja kotka syö edelleen käärmettään Meksikon puna-valko-vihreän lipun keskellä.
Meksikossa on ollut lukuisia intiaanikulttuureja. Puolitoista vuosituhatta ennen ajanlaskumme alkua Meksikonlahden pohjukassa eläneet olmeekit palvoivat jaguaaria ja veistelivät mahtavia kivipäitä. 300-luvulta lähtien arkkitehtuuristaan kuuluisat sapoteekit asettuivat Oaxacan laaksoon. Samaan aikaan atsteekit lepyttelivät jumalia ihmisuhrein. Vielä vuonna 1486 atsteekkien tiedetään uhranneen noin 20 000 ihmistä. Korkeimmalle kohosi kuitenkin maya-kulttuuri Jukatanin niemimaalla. Pyöreäkalloiset ja lyhyet mayat keksivät niin kalenterin kuin purkankin.
30 prosenttia meksikolaisista on intiaaneja. Maaseudun intiaanit ovat pääosin köyhiä ja kapinahenkisiä. Esimerkiksi Chiapasissa puolella väestöstä ei ole juoksevaa vettä. Osavaltiosta löytyy tuhatta turistia kohden seitsemän hotellihuonetta, mutta tuhatta paikallista kohden vain 0,3 sairaalasänkyä.

Meksiko

100 miljoonaa asukasta

Juoma
Corona Extra III
Meksikolaisten miesten pulleat vatsat “panza cheleras” ovat pullollaan tätä maailman viidenneksi myydyintä olutta. Tytöt juovat sitruunan kera, miehet raakana.

Ruoka
Meksikolainen riisi
3 dl riisiä
6 dl kananlientä
3 tomaattia soseena
1 hienonnettu sipuli
2 kuutioitua porkkanaa
kourallinen pakasteherneitä
1 valkosipulinkynsi
persiljaa
öljyä
Ruskista riisi öljyssä, lisää tomaatti. Paista muhennosta hetki. Lisää porkkana, kanaliemi ja loput aineet.

Ihmiset
Taiteilija Frida Kahlo.
Taiteilija Diego Rivera.
Näyttelijä Anthony Quinn.
Näyttelijä Salma Hayek.
Itsenäisyystaistelija Subcomandante Marcos.

Kirja
Vivi-Ann Sjögren: Meksikon päiväkirja.
Sjögrenin matkakirjan tarinat tuoksuvat Mexico Cityn metrolle, vihannestoreille ja chilille.

Elokuva
Alejandro Gonzáles Iñarritu: Amores perros.
Kolme tarinaa koirista ja ihmisistä maailman kaoottisimmassa kaupungissa.

Kaupat
Coyoacán. Hippitori Frida Kahlon, Diego Riveran ja Leon Troskyn kotinurkalla on parhaimmillaan sunnuntaisin.
Zona Rosa. Meksikon parhaimmat boutiquet löydät Zona Rosan alueelta.

Yö & Baari
El Alebrije, Av. Constituyentes, No. 119 ote, col. Carreteras, Santiago de Queréaro. Vauhdikas yökerhoketju, joka on soluttautunut maan suurimpiin kaupunkeihin.
Hostería del Trovador. Presidente Carranza 82, en la esquina de 5. De Febrero, Coyoacan. Kahvilabaari, jonka musiikkiesityksissä poliittista sävyä.
Antillano´s. Francisco Pimental 78, col. San Rafael. Tuhannen ihmisen salsapaikka 1,5 km:n päässä Zona Rosalta.

Verkossa
www.mexico-travel.com
www.mexicoweb.com.mx