Peukaloisen matkalla

Jokainen kokenut liftaaja tietää, että liftaajia on neljää eri tyyppiä.

Festariliftarit säästävät kaljarahoja matkustamalla peukku pystyssä ja pitkät hiukset hulmuten kesän rocktapahtumiin.

Baarista kotiin -liftari on myöhästynyt viimeisestä bussista ja liftaa yöllä keskustasta kotiin henkensä uhalla.

Mummolaan -liftillä taas matkustetaan yhden päivän aikana paikasta A paikkaan B, esimerkiksi mökille tai ystävien luokse kyläilemään.

Kovimman luokan maankiertäjiä ovat On the road -liftarit, jotka ovat lukeneet kerouacinsa ja lähtevät peukalo tanassa viikkojen tai kuukausienkin reissuille.

Luotettavan näköiselle liftarille kyytien saaminen ei ole mikään ongelma. Hyvällä onnella matka suurten kaupunkien välillä taittuu lähes samassa ajassa kuin bussilla, joskus nopeamminkin. Toisaalta liftatessa on parasta varautua aina myös huonoon onneen.

Suomessa ja muualla Euroopassa liftaamisen välillä ei ole suuria eroja. Poikkeuksen tekevät vain Irlanti ja Skotlanti, joissa liftaaminen on liiankin helppoa ja Ruotsi, jossa se on lähes toivotonta.

"Tavallinen matkanteko on ikävimmillään vain odottelua ja kyllästymistä. Liftatessa kohtaa kiintoisia ihmisiä ja tarinoita ja tien päällä olemisesta tulee matkan suurin nautinto", 23-vuotias Tuomas kehuu liftaamista.

Viime kesänä pari kuukautta Eurooppaa liftaten kiertänyt Panu hehkuttaa: "Kaikki mikä tulee vastaan on uutta ja mitä vain voi tapahtua. Ja kaiken lisäksi ilmainen tapa matkustaa. Maailma on jatkuvasti liikkeessä, siihen liikkeeseen pitää vain tarttua."

Panu tunnustaa tosin: "Liftaamisen hienoista puolista huolimatta, jos mulla on rahaa, niin matkustan kyllä mieluummin lentokoneella." Pitemmän päälle liftaaminen on rankka tapa matkustaa ja useimmille liftiromantiikasta huolimatta enemmän budjetti- kuin unelmakysymys.

"Alkuun oli mieletön vapauden tunne", kertoo 23-vuotias Elina, joka aloitti liftaamisen jo 14-vuotiaana. Ikuinen small talk kuskien kanssa on kuitenkin nyt alkanut kyllästyttää kuten myös ikävät yllätykset - kun kaatosade yllättää keskellä peltovainioita tai kun joutuu yöllä jäämään kyydistä kilometrien päässä asutuksesta.

Liftaamisessa on myös vaaransa. 70-luvun puolessa välissä kaksi liftarityttöä löydettiin surmattuina Hyvinkäältä hiekkakuopasta.

Silmät kannattaa pitää auki myös varastettujen autojen varalta.

"Jos vähänkin epäilee, ettei kuskilla ole kaikki asiat kunnossa, kannattaa jäädä mahdollisimman nopeasti pois. Jos auto pysäytetään ja kuski on syyllistynyt luvattomaan haltuunottoon, joutuu liftarikin kuulusteluihin", komisaario Nikkilä liikkuvasta poliisista valistaa.

Etenkin "baarista kotiin" -liftaus on parasta jättää väliin.

"Yöliftaus oli mulle humalassa jonkinlainen pakkomielle. Mä halusin sen jännityksen, kuka ottaa mut kyytiin ja mitä tapahtuu, vaikka jälkeenpäin mulla oli aina hirveet morkkikset. Kyytiä joutui odottamaan enintään vartin, mutta sai sitten varautua siihen, että suurin osa miehistä ehdotteli. Viimeinen niitti oli, kun taksi pysähtyi kohdalle ja kun mä sanoin, että mä vaan liftaan, niin kuski ehdotti että voi maksaa muutenkin kuin rahalla", 24-vuotias nainen kertoo.

"Kyllä mä aina liftaamaan lähtiessä asennoidun niin, että mitä vaan voi tapahtua: joku sekopää voi tappaa tai raiskata ja joku huumeveikko ajaa päin seinää. Semmoista se on", elämäntapaliftari Elina summaa.

Liftaamisen oppitunnit

Unohda tarkat suunnitelmat

"Me oltiin jo kauan unelmoitu kaverin kanssa, että me lähdettäisiin yhdessä kiertämään Suomea. Otettaisiin liftit minne ikinä saataisiin ja nukkuttaisiin siellä, mistä illalla itsemme löytäisimme: ladoissa, puistoissa, räkäisissä motelleissa, avuliaiden ihmisten luona, missä vaan. Me haluttiin lähteä etsimään kulkurin valssia ja sen tanssijoita kylistä, kaupungeista ja maantien pölystä. No mun kaveri tietenkin rakastui just ennen matkaa ja mä sain lähteä yksin."
Antti, 22v

Tarkat suunnitelmat ja aikataulut kannattaa jättää kotiin ja muistaa että peukalokyytiläiselle matkanteko on pääasia, ei perille pääseminen. Varaa aikaa ja seikkailumieltä. Ja varaudu siihen, että moni asia menee perseelleen. älä hermoile.

Liftaamisen unelma: lentää kuin perhonen tuulen mukana.

Ole oikeassa paikassa

"Mä yritin Rovaniemelle 75 tietä pitkin. Siinä kävi sitten niin, että kyyti lähti alta ja mä jäin loukkuun absoluuttiseen metsään mäkäräisten riemuriistaksi. Autoja kulki tietä pitkin tuskin ollenkaan ja yritin liftejä molempiin suuntiin. Lopulta yksi auto hidasti vähän vauhtiaan, kun ne huomas mut ja mä aloin huitomaan käsilläni epätoivoisesti ja yritin näyttää uitetulta koiralta. Kaikeksi onneksi auto pysähtyi."
Sakari, 22v

Suorin tie ei ole aina nopein tie. Käytä pääväyliä, jotka kulkevat isojen kaupunkien kautta. Suomessa se tarkoittaa yksinumeroisia teitä. Kyydin saaminen voi parhaimmillaan kestää muutaman minuutin tai pahimmillaan tuntikausia. Aivan kuin kalastamisessa, liftaamisessa oikea paikka ratkaisee kaiken. Parhaita paikkoja ovat huoltoasemat ja tien varren taukopaikat, joissa voi jutella ihmisten kanssa ja pyytää heiltä kyytiä. Harva kieltäytyy, jos olet ystävällisen oloinen. Tien päällä parhaita paikkoja ovat rampit, liittymät ja bussipysäkit juuri ennen moottoriteiden ja muiden pääteiden alkua. Moottori- ja moottoriliikenneteillä jalankulku on kiellettyä ja tien varteen pysähtyvät autot syyllistyvät liikennerikkomukseen. Liftaajan pitää näkyä tarpeeksi kaukaa ja autolla on oltava riittävästi tilaa hidastaa ja pysähtyä.

Liftaaminen on kävelemistä

"Ranskalainen ukko jätti mut keskelle moottoritien risteystä. Ajattelin, että jossain on pakko olla bensa-asema ja lähdin kävelemään. Viiden kilometrin jälkeen saavuin kyltille, jossa luki, että bensis kymmenen kilometrin päässä. Hyvä etten alkanut itkemään. Alkoi hämärtyä, mä tarvoin tien varren puskissa ja poltin jalkani tosi pahasti nokkosiin. Pahin oli kuitenkin, kun tie meni Charles de Gaullen lentokentän ali. Kaksi kilometriä pitkän tunnelin suulla oli kauheat varoitukset, vaarallinen alue ja dangereux joka paikassa. Kävelin pimeän ja kapean tunnelin reunaa pitkin, autot tööttäsivät torvea ja vastaantulijat näyttivät keskisormea. Rekat jyristi ihan vierestä ja lentokoneet mourusi yläpuolella. Pelotti ja oli tosi friikki olo. Kolmelta yöllä pääsin bensa-asemalle ja se oli suljettu. Käperryin ojaan nukkumaan vanhojen pornolehtien päälle ja heräsin aamulla siihen kun poliisit ravisti mut hereille olkapäästä."
Deejii Kauhupoika 22v

Liftaaminen on usein yhtä paljon kävelemistä kuin peukalonheiluttamista. Heti alkuun pitää etsiä hyvä liftipaikka ja kyytien välilläkin voi joutua kävelemään. Rekka on liftarin paras ystävä.

"Ensimmäinen kerta rekan kyydissä oli unohtumaton. Ohjaamo oli korkealla autojen yläpuolella, valtavista ikkunoista näki ulos kuin ei sisällä olisi ollutkaan ja penkki oli pehmeä ja iso kuin kuninkaan valtaistuin. Kuski painoi suuret tummat pilottilasit silmilleen ja käänsi jättimäistä rattia. Jyristen me liuttiin tien päälle. Mäkinen maantie vei meitä aaltojen lailla ylös ja alas ja suoraan edessä aurinko aloitti hitaan laskunsa länteen."
Antti, 22v

Rekkojen kyydissä on tilavaa ja viihtyisää, kuskit ovat kokeneita ajajia ja hyvällä onnella yksi kyyti voi viedä vaikka koko Euroopan halki. Ammattikuskit ottavat yleensä mielellään matkalaisia kyytiin, vaikka nykyisin lainsäädäntö onkin vaikeuttanut kyytien saamista. Lain mukaan rekkakuski joutuu onnettomuuden sattuessa vastuuseen kyydittävistään. Rekkakyydit saa parhaiten bensa-asemilta, rekat kun eivät ole kovin ketteriä pysähtymään tien varteen.

Liftaamisen suola ovat uudet ihmiset

"Kaikkein parasta liftaamisessa on, kun törmää ihmisten spontaaniin hyväntahtoisuuteen. Kerrankin mut otti Hollannissa kyytiin viiskybänen kuivakan näköinen mies ja mä osasin odottaa tylsää parituntista. No se olikin vanha hippi, joka kutsui vielä kotiinsa yöksi. Siellä se valmisti herkkuaterian ja juotiin kaljaa ja punaviiniä ja juteltiin liftaamisesta. Nukuin makoisasti ja sitten se vielä kaiken lisäksi laittoi kunnon aamupalan."
Timo 24v

Liftatessa törmää mitä erilaisimpiin ihmisiin ja heidän vieraanvaraisuuteensa. Joku tarjoaa kyydin lisäksi aterian huoltoasemalla, toinen antaa mukaan pienen lahjan, kolmas tarjoaa ehkä kattoakin pään päälle. Liftarin velvollisuus taas on piristää juttuseurana kuskin matkantekoa.

Ota makuupussi mukaan

"Olin nuorena parin ystävän kanssa Englannissa. Seisoimme kerran illalla tienvarressa kun alkoi sataa ja päätimme livahtaa läheiseen latoon heinien sekaan nukkumaan. Aamulla heräsimme siihen kun maanviljelijä osoitti meitä haulikolla päähän. Tilanteen selvittyä ukko kutsui meidät vaimonsa valmistamalle aamiaiselle syömään pekonia, munia ja paahtoleipää."
Erkki 52v

Kannattaa kantaa mukana telttaa ja makuupussia, ettei joudu yöpymään taivasalla. Siltojen alla ja pusikoissa nukkuminen voi kuulostaa romanttiselta, mutta kuluttaa nopeasti matkalaisen voimat loppuun.

Kaupungeissa toimii perussääntö, että mitä halvempi hostelli, sen mielenkiintoisempaa porukkaa siellä asuu, kaikkein friikeimmät tyypit ja vuosikausia tien päällä viihtyvät reppumatkaajat.

Ota ilo irti huoltoasemista

"Me päästiin Malmöstä rahtilaivalla pummilla Travemündeen. Laivassa piilouduttiin Hollantiin menevään lautakuormaa kuljettavaan rekkaan. Saatiin sitten makailla lautojen ja pressun välissä kaksitoista tuntia. Siellä ei mahtunut kuin ryömimään, oli kauhean kuuma ja me oltiin ihan paskaisia ja hikisiä ja safkailtiin jotain hämärää mitä rinkasta löydettiin. Lopulta me hypättiin kauhealla ryminällä kyydistä. Kuski tuli monttu auki katsomaan mitä perästä oli pudonnut ja me vaan käteltiin ja kiitettiin sitä ja häivyttiin. Kaupungista etsittiin uimahalli, mutta se oli jo mennyt kiinni, joten me levitettiin puskiin sanomalehdet. Aamulla koputeltiin uimahallin oveen ja vaksi päästi meidät ennen aukioloaikaa ilmaiseksi suihkuun peseytymään."
Panu 24v ja Rami 25v

älä menetä toivoasi

"Auringon viimeiset säteet valaisivat idästä vyöryvät tummat pilvet. Mä odotin jo ensimmäisiä pisaroita, kun auto kaarsi vierelleni vastakkaiselta kaistalta. Auto oli tosi vanha ja punainen ruostekin hymyili leveästi sinisen maalin alta. Käsi huiskutti avoimesta ikkunasta ja naisen ääni kysyi minne mä olin menossa. Astuin ikkunan viereen ja näin hurmaavan lyhythameisen tytön istuvan etupenkillä pitkine säärineen. - Ensin me ajettiin sun ohitsesi, mutta käännyttiin sitten ympäri, kun huomattiin nuo sadepilvet ja ettei muitakaan autoja enää pahemmin kulje, hän sanoi. Sain tytöltä ja hänen poikaystävältään öisen kyydin koko Suomen halki Turusta Kotkaan. Siellä pystytin telttani metsikköön ja nukahdin onnellisena."
Antti 22v

Kokeneen kikat

1. Pakkaa rinkkaasi ainakin sadevaatteet, lämpimät vaatteet, auringolta suojaava hattu, tuhti juomapullo ja kunnon tiekartta. Rinkkaa on helppo kantaa pitkillä kävelytaipaleilla ja se kertoo kuljettajalle, että olet vakavissasi matkalla.

2. Pidä peukalon lisäksi pystyssä kylttiä, jossa kerrotaan minne päin olet menossa. älä tee liian yksityiskohtaista merkintää, vaan ilmoita kaupungin sijaan tie tai suunta, jota pitkin olet menossa. Autoilijoiden sympatioita voit herätellä koristelemalla kylttiä vaikka kukkasilla. Kukaan murhaaja tuskin pystyisi siihen.

3. Jos samalla paikalla on useampia liftareita, mene kohteliaasti perimmäiseksi. Saatat silti saada kyydin ensimmäisenä, kun autoilija alkaa miettiä kyydin antamista toiset liftarit huomattuaan ja ehtii pysähtyä vasta sinun kohdallesi.

4. Helpoiten saat kyydin yksin, kaksi ihmistä rinkkojensa kanssa voi jäädä kyytiä vaille jo tilanpuutteenkin takia. Kaksi naista ja nainen ja mies -yhdistelmät toimivat myös hyvin. Kahden miehen on usein vaikea saada kyytiä. Heidän kannattaa seistä saman tien varressa vähän matkan päässä toisistaan ja ensimmäinen liftari voi sitten pyytää toisen kohdalle päästyään kuljettajaa poimimaan kaverinkin mukaan.

5. Muista, että edustat aina kaikkia liftareita.

Liikkeelle Helsingistä

Turkuun: Turun moottoritien alku Munkkivuoressa.

Hämeenlinnaan: ns. "Vaarallinen risteys", Ruskeasuon bussipysäkki Mannerheimintien lopussa.

Lahteen: Valtimontien bussipysäkki Koskelassa.

Porvooseen: 79 bussin päätepysäkki vanhan Porvoontien alussa.