Oskari Katajisto - Massahurmaaja

"Istu tuonne", puhelimeen puhuva näyttelijä Oskari Katajisto ohjaa ja viittoo Helsingin kaupunginteatterin henkilökunnan puolen aulan tuoleihin. Olen kymmenen minuuttia myöhässä. Se tuntuu hieman harmittavan Katajistoa.

"Olen aina ajoissa. Isäni oli niin täsmällinen, että hän katsoi kelloa ja mikäli oli muutaman minuutin edellä hän odotti autossaan sen ajan."

Kaupunginteatterissa jolähes kymmenen vuotta ollut, parhaillaan Armfelt-näytelmässä vaikuttava 35-vuotias Katajisto ottaa ohjat heti käteensä kuin seremoniamestari.

"Vie tavarasi tuonne pöytään ja tule sitten noutamaan aamiaista", hän viittoo ystävällisesti. Näyttelijän olemus on niin itsevarma, että kaupunginteatterin henkilökunnan kahviossa tuntuu olevan vain Katajisto mustassa nahkaliivissään ja farkkupaidassaan.

"Oskarin ego mahtuu suurelle näyttämölle vain jos ovet avataan", kerrotaan näyttelijä Saara Pakkasvirran sanoneen.

Ylimielinen hän ei silti ole; itse asiassa Katajiston seurassa tuntuu yhden hengen yleisöltä. Yleisöltä, johon näyttelijän koko huomio keskittyy. Hän kertoo tarinoitaan yksityiskohtaisesti ja värittää mielipiteitään proosallisin esimerkein.

Oskari Katajisto on perusteellinen mies. Kun hänen piti valmistautua narkkarin rooliin Mark Ravenhillin Shopping & Fucking -näytelmässä, hän laihdutti uskottavuuden vuoksi 12 kiloa puolessatoista kuukaudessa, 78 kilosta 66 kiloon. Katajisto on 183 senttimetriä pitkä.

"Halusin voida edes lähes yhtä huonosti kuin narkkari. Söin 20 prosenttia siitä, mitä normaalisti syön. Enkä normaalistikaan syö paljoa. Ruokavalio oli pakastevihanneksia, näkkileipää ja raejuustoa."

Hatunnoston arvoinen suoritus mieheltä, joka alunperin ei innostunut koko roolista, koska piti homoja, lapsiinsekaantumisia ja huumeita vilisevää näytelmää sosiaalipornona.

Parhaillaan Katajisto kirjoittaa nuijasodasta kertovaa elokuvaa. Sitä varten hän vietti kolme vuotta kirjastossa opiskellen.

"Luin kaiken Kyröjoen hyötykalastussuhteista, salaojituksen aloittamisesta, nahkiaisten pyydystämisestä, kuinka paljon nahkiaisia vietiin Pietariin, kuinka paljon Tukholmaan."

Nyt, kuusi vuotta myöhemmin, elokuvan ensimmäinen draft on valmis. Ja jotta mikään ei olisi vähän sinne päin, kirjoituksen on tarkastanut professori Heikki Ylikangas.

"En ole boheemi. Olen tarkka. Pidän siivoamisesta ja hoidan asiani." Eikä kukaan varmasti epäile sitä. Eikä ole vaikea kuvitella, että alun perin Katajistosta piti tulla upseeri.

"Ajattelin vielä armeijassa, että olisin lähtenyt sotilasuralle. Olen fyysinen ihminen, teen päätökset nopeasti, olen huolehtija ja holhooja. Olen vaativa ja minua uskotaan. Vien ihmiset perille."

Mutta näytteleminen veti pidemmän korren. Katajisto valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 1990. Ennen kaupunginteatteriin tuloaan hän oli Lahden nuorisoteatterin johtajana. Läpimurtonaan Katajisto pitää rooliaan Paavo Rintalan Pojissa.

"Sen jälkeen aloin saada ihmisiltä kirjeitä."

Siis rakkauskirjeitä?

"Lähinnä kiitoksia roolisuorituksesta. Saan yhä kirjeitä. Nuoret saattavat kiittää siitä, että ovat löytäneet näytelmästä suunnan elämälleen. Vanhemmat kiittävät näytelmän tuomasta ilosta."

Armfelt Helsingin kaupunginteatterissa 30.4. asti Enoch Arden Helsingin kaupunginteatterissa 19.-28.4. Hyvät neuvot kalliit, MTV 3 maanantaisin klo 20.

Näytelmät top 5

1. Antti Raivio: Skavabölen pojat
2. Pirkko Saisio: Voiton päivä
3. Shakespeare: Macbeth
4. Rintala-Valo: Pojat
5. Mark Ravenhill: Shopping & Fucking

"Kaikki nämä ovat näytelmiä, jossa olen itse ollut mukana. Se ei ole egosentrisyyttä, vaan ainoastaan sellaisiin näytelmiin on voinut perehtyä riittävän hyvin. Nämä kaikki näytelmät käsittelevät myös jollain tavoin ihmisen yksinäisyyttä."