Vantaa

Vantaan Koivukylä, 1990-luvun loppu. Nuoripari on purkanut muuttokuormaansa yhdeksän tuntia ilman ateriaa. He muistavat yllättäen läheisen pizzerian ja lähtevät testaamaan. Ravintola on rakennettu kerrostaloasuntoon. Tiskin takaisen seinän täyttää vieraskielinen propagandajuliste, jonka keskeltä asiakkaita tuijottaa valtava Abdullah Öcalan.

Vantaan maahanmuuttajat ovat saaneet tehokaasti lööppitilaa. Parhaiten heidät muistetaan yhteenotoista Hakunilassa syyskuussa 2000.

Rotumellakoina hehkutelluissa tappeluissa Hakunilan nuoret suomalaiset ja somalit asettuivat napit vastakkain.

Suomalaismiehen päälle ajettiin autolla ja toinen otti puukosta.

Lähiseutujen skinheadit kokoontuivat parikymmenpäisenä laumana ostarille, josta poliisi kiikutti heidät oikopäätä putkaan ennen kuin mitään ehti tapahtua. Jättiotsikot etnisistä sodista johtivat niin pitkälle, että presidenttikin puuttui asiaan, mutta kokeilipa joku tammikuussa vielä dynamiittiakin.

"Hakunilassa on enemmän autoihin kuin ihmisiin kohdistuvaa rikollisuutta", toteaa Vantaan rikosylikomisario Vesa Seppä.

Itä-Vantaa kukkii autojen luvattomia käyttöönottoja. Listan kärjessä ovat keikkuneet Koivukylä ja Korso. Kaikkiaan autovarkauksia tapahtuu parisenkymmentä joka viikko.

"Viime vuonna sekä autostereovarkaudet että autojen luvattomat käyttöönotot vähenivät. Autovarkaudet putosivat 20 prosenttia ja automurrot 27 prosenttia."

Mutta huumerikollisuus nousi. Vuosituhannen vaihteessa lisäys oli huimat 70 prosenttia ja vielä viime vuonnakin noin 30. Ehkäpä juuri siksi autovarkaudet putosivatkin. Eihän kannata varastaa omaisuutta huumeiden ostoa varten, jos kaikki diilerit on vangittu ja huumeet takavarikoitu.

Nahkapäiden ja sosiaalisten ongelmien Vantaa on myös portti Helsinkiin, pihamaa, jonka kautta Sisä-Suomi marssii pääkaupunkiin. Vantaan muuttovoitosta hulppea kolmannes on viimeisen vuosikymmenen aikana saapunut muualta kuin pääkaupunkiseudulta.

Ulkomaisille vierailijoille Vladimir Putinista Amerikan-tätiin Vantaa on automatka Tuusulantietä pitkin Helsinkiin. Lentokentän kymmenestä miljoonasta vuosittaisesta käyttäjästä moni taittaa saman matkan.

Kaupunkilaisten mielikuvissa Vantaa on pääkaupunkiseudun koululuokassa se takapulpetin räkänokka, jonka budjetit ja koepaperit vilisevät punakynää. Espoo istuu eturivissä silitetyin kauluksin, käsi innokkaasti viitaten. Helsinki taas on pikkuisen boheemi pääkaupunki, jota turistit tulevat sankoin joukoin katsomaan.

Vantaan mainetta pahnanpohjimmaisena tukee myös tuoreen tutkintavankilan sijoittaminen Itä-Hakkilan kaupunginosaan. Mitä Helsingin imagoon ei enää kaivata, se laitettakoon Vantaalle.

Toisaalta Vantaa on myös jättimäisten hankkeiden, Jumbojen, Giganttien ja hiihtoputkien kaupunki. Köyhä ja megalomaanisen suuri yhtä aikaa. Asutuskeskusten sikermä, jonka Mika Häkkinen hylkäsi Monacoon muuttaen.

Ensimmäinen kirjallinen merkintä Vantaasta on 1300-luvulta. Ennen sotia Malmikin kuului Helsingin pitäjänä tunnettuun alueeseen. Vuonna 1946 suurimmat kasvukeskukset liittyivät Helsinkiin. 1973 nimi vaihtui Vantaan kauppalaksi, ja vuotta myöhemmin Vantaa julistautui kaupungiksi.

Virallinen totuus

"Hakunilan tapahtumat olivat harmillinen sattuma", toteaa Vantaan kaupungin viestintäjohtaja Kai Ovaskainen. "Se päätyi lööppeihin, koska Vantaalla on vanhastaan maine."

"Tylsintä Vantaan imagon kannalta on viihdeohjelmien huumori. Kuulin Napakymppi-parodiasta, jossa voittajapari sai viikonloppumatkan Vantaalle. Eihän Vantaa edes yritä olla matkailukaupunki!"

Taloustutkimuksen viime syksyisessä imagotutkimuksessa Vantaa sai suur-Helsingin asukkailta kouluarvosanan seitsemän. Suomen yli 50 000 hengen kunnista se sijoittui heikoimmin.

"Vantaata ei tunneta", Ovaskainen sanoo. "Ja kun yhtä mielikuvaa toistetaan, se säilyy." Kun mielikuva on valmiiksi tietynlainen, sitä ei kovin kernaasti muuteta.

Moni helsinkiläinen käy kaupungissa ajoittain, mutta kokonaisuuden tuntemista satunnainen vierailu Jumbossa tai sukulaisten luona jollakin Vantaan omakotitaloalueista ei edistä.

Ovaskaisen mielestä Vantaalta puuttuu "matkailumaisemallisuus", joka saa imagopisteet ropisemaan kaupungin tilille.

"Olen kuullut sanottavan, että Vantaa on ainoa moottoritie, jolla on kaupunkioikeudet. 1960-luvun puolivälissä Vuosaari liitettiin Helsinkiin. Siinä meni meri."

Espoollakin on jotain, mitä Vantaalla ei: korkeakoulu.

"Vantaalla on Laurea-ammattikorkea ja Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu. Ehkäpä se, etteivät ne ole niin tunnettuja, johtuu siitä että on jotain, muttei kokonaista. Korkeakoulujen rippeitä."

Vantaan imagoa kohentaneisiin tekijöihin kuuluu eittämättä Heureka.

Tiedekeskus kohoaa heti radan varressa ja on ensimmäinen asia, jonka Helsingistä junalla saapuva panee Vantaalla merkille.

Heureka on niin lähellä Helsingin rajaa, ettei moni kävijä edes tule ajatelleeksi saapuneensa Vantaalle. Mielikuvat Heurekasta ovat  jotain liian erikoista, jotta niitä voisi yhdistää vantaalaiseen tavallisuuteen.

Mutta Heureka olisi erikoisuus, vaikka se sijoitettaisiin mihin kaupunkiin hyvänsä.

Vantaa on petrannut sen viiden vuoden aikana, jolta tutkimustietoa löytyy: mielikuvat ovat parantuneet lähes jokaisella tutkitulla osa-alueella. Tänä vuonna näkemykset Vantaan kunnallisista asioista olivat kuudessa arvioidussa tapauksessa kymmenestä valoisampia kuin Espoolla.

Kisa on tiukkaa, mutta muun muuassa Vantaan liikenneyhteydet ja kunnalliset palvelut päihittivät Espoon kirkkaasti. Ovaskainen huomauttaa, että Vantaan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat valtakunnallisestikin huippuluokkaa.

"Eiväthän Espoon rikkaat kunnallisilla palveluilla mitään tee. Rahallahan kaiken saa", Ovaskainen naurahtaa.

"Sosiaali- ja terveyspalvelujen taso on tietysti voinut vetää Vantaalle porukkaa, joka näitä palveluita tarvitsee."

Vantaalla maksettiin toimeentulotukea vuonna 2000 lähes 700 markkaa (112 euroa) asukasta kohden.

Kasvaako toimeentulotuen tarve lähivuosina kaupungissa, jonka budjetti on jo valmiiksi alijäämäinen? Betonilähiöt rapistuvat ja nuori, koulutettu väestö muuttaa Helsinkiin. Vai varaako kiireessä rakennettu, kolmikymppinen kaupunki ajan kasvojenkohotukseen?

"Uudeksi kehityksen keskukseksi nousee Keski-Vantaa", paljastaa Ovaskainen.

"Lentoaseman lähelle ryhdytään tänä keväänä rakentamaan Aviapolis-nimistä aluetta, johon sijoittuu korkean teknologian yrityksiä. Mukana on muun muassa Oulun teknologiakylästä tuttu Technopolis. Aviapolis tuo Vantaalle noin 3 000 uutta työpaikkaa. Yritysten kiinnostus on suuri."

Toivottavasti it-huuman aikaan tehty rakennuspäätös seurauksineen kantaa pidemmälle kuin teknologiakupla. Tosin Ovaskaisen mukaan Aviapolikseen tulee sijoittumaan muun muassa bioteknologiaa.

"Helsingin rajan ja Jumbon välimaastoon nousee uusi asuinalue nimeltä Kartanokoski. Ruotsalaisten suunnittelijoiden alueella on paljon puistoja ja puutarhoja. Ei mitään 60-luvun betonia, vaan nykyaikaista rakentamista", Ovaskainen kehaisee.

"Kymmenessä vuodessa Vantaan maine paranee paljon", viestintäjohtaja lupaa. Kunhan kansalaisten Vantaan-tuntemus kasvaa.

Korson Julia

Kymmenen vuotta sitten sana Korso edusti rapistuvaa ostaria, juopumusta ja puukkotappeluja. Kunnollinen kansalainen ei tahtonut astua jalallaankaan tähän juurettomien ihmisten lähiöön, jonka nuoriso villeimpien huhujen mukaan heitti lipuntarkastajatkin ulos junasta.

Lähijunan ikkunasta tuttu betoninen Korso-talo haljenneine nimikyltteineen seisoo edelleen paikallaan, mutta Korso on luultua auvoisampi. Lauantai-iltapäivällä auton ovi jää keskustassa auki moneksi tunniksi. Mitään ei katoa. Unisella ostarilla eläkeläiset kantavat S-Marketin kauppakasseja bussipysäkille ja kotiin.

Teini-ikäiset parit kulkevat käsi kädessä kaupasta toiseen. Tytöillä on korokepohjakengät, heidän poikaystävänsä syljeskelevät. Illalla televisiosta tulee Bumtsi-bum, ja myöhemmin yöllä Aseman grillillä nakkijono ulottuu taas kiemuraisena nauhana pitkin viereistä parkkipaikkaa.

Kaksi vuotta sitten Korson viidestä ja puolesta tuhannesta asukkaasta noin kolmellatoista prosentilla oli korkea-asteen tutkinto. Lainsäädännön mukaan korkea-asteen tutkinto käsittää yliopistolliset ja ammattikorkeakoulujen tutkinnot. Samoihin aikoihin verottajan tietojen mukaan keskiverto korsolainen tienasi noin 11 600 markkaa (1 950 euroa) kuukaudessa.

Aseman ympärille rakentunut kauppakeskittymä käy läpi kasvojenkohotusta. Baareja on vaikka muille jakaa, mutta klassista räkälää Korsosta ei löydy.

Pikkuruisessa Julia-karaokebaarissa on kaksi asiakasta, viereisessä korttelissa asuvat Rami ja Somaya Rundgren. Egyptistä kotoisin oleva Somaya, 32, on asunut Korsossa jo 11 vuotta, hänen miehensä Rami, 37, viisi. Pariskunnalla on seitsemänvuotias tytär, joka jäi leikkimään naapuritalon lasten kanssa.

"Me käydään täällä melkein seitsemän päivää viikossa, ainakin kahvilla", Rami kertoo ja tilaa tutulta, kosovolaiselta baarimikolta pöytäseuralle virvokkeita. Piikkiin, tietenkin.

"Täällä sitten istutaan ja vähän simaa otetaan. Vaimo laulaa karaokea vain täällä."

"Kymmenessä promillessa", Somaya jatkaa nauraen.

Rundgreneilla kyllä riitäisi lavatilaa: he omistavat Helsingin Satumaa-karaokebaarin. Tosin Juliassa karaoke pyörii jokaikinen ilta, joulunakin. Ja onhan se lähellä kotia, lähempänä kuin Satumaa.

"Ennen Juliassa oli egyptiläiset kokit. Ihmiset tulivat Helsingistä asti syömään", Somaya kertoo. Käy ilmi, että hän perusti paikan vuonna 1990. "Mutta kokeilta loppuivat työluvat, ja piti keksiä muuta."

Julian kaikki asiakkaat ovat Rundgreneille tuttuja. Paikalliset silmäätekevät suhtautuvat ystävällisesti kaikkiin keskeytyksiin, vaikka yksi niistä haiseekin kiljulle ja haastaa riitaa.

"Vähän sisäänpäinkääntynyt Korso on", Rami toteaa. "Olin uusi täällä ja menin käymään jossain baarissa. Joku muija tuli kysymään: ‘Et taida olla Korsosta.’ Vastasin että en. Heti perään tuli pari kundia: ‘Tuutsä viemään meijän muijat?’"

"Joskus me ollaan suunniteltu, että kattohuoneisto Kaivarista ja silleen. Mutta sitten pitäisi järjestää likalle uusi koulu", Rami pähkäilee. "Eikä Helsingistä saa koskaan takseja", tokaisee Somaya.

Vantaan Westend

Lentokenttä jakaa Vantaan karkeasti ottaen kahtia. Kentästä länteen jää paremmin toimeen tuleva keskiluokka, joka asuttaa Myyrmäkeä, Vantaanlaaksoa ja Vantaan lounaisinta kärkeä.

Länsi-Vantaalla eivät kroisokset hurjastele hienostoautoilla, sillä Vantaalla asuvat ihmiset edustavat kaikki keskiluokkaa: ylempää tai alempaa.

Joissakin Länsi-Vantaan kaupunginosissa tienataan jopa yli kaksisataa tuhatta markkaa vuodessa. Itä-Vantaalla tienataan alimmillaan alle 130 tuhatta markkaa vuodessa (Hakunilassa ja Länsimäessä).

Eteläisimmässä Vantaan kärjessä Espoon kyljessä sijaitsee Linnainen, Vantaan oma Westend. Tyypillinen Linnaisten asukki tienaa noin 230 000 markkaa (38 600 euroa) vuodessa ja asuu omakotitalossa.

Linnaisissa asuu Vantaan sivistyneistön huippu: 25 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä on akateeminen tutkinto. Samaan yltää pääkaupunkiseudulla Kauniainen, kun koko Suomen keskiarvo on 12 prosenttia ja Vantaan 15. Helsingin keskiarvo on 17 ja Espoon 19 prosenttia.

Hyvin tienaava vantaalainen työskentelee luultavasti kaupan alalla, kuten neljännes koko Vantaan väestöstä. Todennäköisesti työpaikka sijaitsee Helsingissä, sillä yli puolet vantaalaisista työskentelee kotikaupunkinsa ulkopuolella.

Vaikka Vantaan asukkaiden vaihtuvuus on korkea, sillä on myös omat kotiseutufaninsa. Yksi heistä on Tavastia- ja Ruisrock-yrittäjä Juhani Merimaa.

Hän myös perusti festivaalit samaan kaupunginosaan, jossa itse asuu. Tapahtuma on paisunut Ankkarock-nimiseksi show’ksi. Nykyään Ankkarock kolminkertaistaa Korson väkimäärän kahdeksi päiväksi joka vuosi.

Merimaa asui ennen muuttoaan Korsoon vuonna 1987 Koivukylässä. Sinne hän muutti 1975.

"Koivukylässä oli samassa taloyhtiössä yli sata alle kouluikäistä lasta. Oopperalaulaja Jaakko Ryhänenkin asui Koivukylässä, hänen vaimonsa pyöritti jotain skidien päiväkerhoa."

"Silloin sanottiin lähiön elämänkaaresta: Itä-Pasila, Koivukylä, Hervanta ja helvetti. Mutta olin paljon duunissa, enkä osallistunut alueen sosiaaliseen elämään."

Merimaa työskenteli jo silloin Tavastialla, ja työmatkat taittuivat autolla.

"Junalla matkustaminen oli vähän epämiellyttävää, jos oli jäänyt kaupungille juhlimaan. Otin suosiolla seisomapaikan. Riihimäeltä herääminen olisi kiusallista."

"Ei mulla ole valittamista Korson suhteen", Merimaa toteaa.

"Eikä kaikki voi asua Helsingin keskustassa, pienellä niemellä. Kaksio Fredalla maksaa saman verran kuin sata neliötä Vantaalla. Se on valinta."

Entä Ankkarock?

Merimaa kertoo varsinaisen tapahtuman alkaneen siitä, kun hän muutti Korsoon. Kaksi vantaalaista musiikkialan tuttavaa kutsui Merimaan mukaan. Ovatko naapurit valittaneet metelistä?

"Kun vastarinta oli kovimmillaan 90-luvun puolivälissä, tuli kyllä kommenttia että ‘vie ne omalle takapihalles!’ Sinne ei kyllä mahtuisi niin paljoa ihmisiä."

Nyt bailataan!

Sokos Hotel Vantaa on yökerhokompleksi, joka vetää uumeniinsa tuhat henkeä illassa. Pääkaupunkiseudun suurin, siis. Kello kymmenen lauantai-iltana jono on noin 150 ihmisen mittainen.

"Maassa kelluva Cinderella", ravintolapäällikkö Marko Nuutinen ilmaisee paikan luonteen. "Noin puolet asiakkaista on muualta kuin Vantaalta. Väkeä tulee jopa Hämeenlinnasta asti."

Ajoittain Nylon Beatin, Paula Koivuniemen ja Anssi Kelan kaltaiset esiintyjät toisivat taloon enemmänkin asiakkaita. Jos vain mahtuisi.

Sokos Hotel Vantaa koostuu ruoka- ja tanssiravintoloista, yökerhosta, pubista ja karaoke-baarista. Tanssiravintola Tulisuudelmassa tuntematon bändi esittää Frank Sinatraa suomeksi. Tuusulalaiset Kitta, 26, ja hänen miehensä Vesku, 34, tulivat tanssimaan.

"Käyn täällä ehkä kerran kuussa", Kitta kertoo.

"Hyvää musiikkia. Välillä käydään tyttöporukallakin."

Tummuneella parkettilattialla keski-ikää lähestyvät asiakkaat veivaavat Great balls of firea. Kuulopuheiden mukaan täällä voi tavata kanta-asiakas Juha Kankkusen, joskus jopa Hjallis Harkimon.

Alakerran yökerhossa, Night Vantaassa, dj vetää puheosuuksia tanssikappaleitten väliin. Jari Muukkonen, 28, soittaa levyjä myös Helsingin Robert’sissa.

"Täällä on helpompi soittaa, koska ikäjakauma on isompi. Se mahdollistaa laajemman soittamisen. Vanhemmat tykkää klassisista diskohiteistä."

Kolmikymppinen nainen tulee pyytämään Jarilta Modern Talkingia. Hänellä on varmasti ollut puolentoista soittovuoden aikana mahdollisuuksia tarkkailla asiakkaiden käyttäytymistä. Onko Sokos Hotel Vantaa seksinhakupaikka, kuten uskotaan?

"En pitäisi tätä varsinaisena lihatiskinä. Mutta jos tuhannen ihmisen keskeltä ei löydä seuraa, voi katsoa peiliin."

Pian, 23, mielestä suurin osa asiakkaista hakee yhden yön seuraa.

"Monipuolinen valikoima baareja mahdollistaa iskemisessä sen, että kaiken ikäistä seuraa löytyy. Sekä naisille että miehille."

Pia itse käy "hotellilla", koska koko tuttavapiiri on siellä.

"Täällä olo on kotoisa. Viime aikoina olen ollut täällä joka viikonloppu."

Nimettömänä pysyttelevä taksinkuljettaja tietää kertoa, että moni viihdekompleksin asiakas ainakin haluaa seksiä.

"Yksinhuoltajaäitien unelmamaa", hän nauraa. "Kun hotellilta tulee kyyti, kaltaiselleni nuorelle kuskille vihjaillaan usein ‘mä voisin keittää kahvit.’ Eli olen sieltä tuleville naisille viime hetken tilaisuus, ellei hotellilla ole käynyt flaksi."

Itävantaalaiselta taksikuskilta kysellään myös huoria, huumeita ja pimeää viinaa. "Pystyn kertomaan Korsosta osoitteita, joista saa maksullista seksiä, kun rimputtaa ovikelloa oikealla tavalla."

Ravintola Pormestarista tulevia ajoja moni kuski ei mielellään kuittaa. Esimerkkikuljettajamme mukaan noin parikymppinen asiakas haluaa useimmiten kuitenkin vain kotiin, korkeintaan McDonald’sin kautta.

Pormestari on säilyttänyt paikkansa Tikkurilan yöelämässä jo 1970-luvulta, vaikka asiakaskunta onkin vaihdellut. Vuoden vanhassa remontissa puolikas ravintolaa halkaistiin vaalealla puulla sisustetuksi internet-kahvilaksi, josta löytyy cappucinoa ja kirjahylly. Illalla kahvila on seurustelua varten, ja kaikki asiakkaat vaikuttavat tuntevan toisensa.

Baarin puolella viimeisen päälle laitetut tytöt nauttivat siideriä ja valkovenäläisiä leopardikuvioiduilla tuoleilla. Musiikki on tuoretta, Fatboy Slim ja Cypress Hill pistävät jalan vipattamaan löysähousuisten miesasiakkaiden punteissa.

"Pormestarissa on eniten nuoria kaikista Vantaan baareista", väittää Karlo "Kapo" Grünn, 20. "Käyn täällä suunnilleen joka viikonloppu, olen käynyt tyyliin puolitoista vuotta. Lähinnä sen takia, että täällä on paljon tuttuja."

"Enhän mä täällä aina dokaamassa ole", HIFK:n liigajoukkueessa pelaava Kapo puolustautuu.

Kapolla on Pormestarista kokemuksia ääripäästä toiseen, kavereitten rakastumisista kapakkatappeluihin.

"Hyvin mielin tänne voi tulla."

Helsingin nuorisokulttuurin vaikutus näkyy Pormestarissa paremmin kuin Vantaan. Nuori nainen kiteyttää Tikkurilan yön luonteen kello 3:30 lauseeseen: "Tiksi on cool paikka. Juntteja ei hyväksytä!"

Sokos Hotel Vantaalle jäänyt Pia lähettää perään tekstiviestin: "Nyt keksin mitä Vantaa on: ristiriitainen. Helvetin sisäänlämpiävä, kaikki tietää toistensa asiat. Mutta silti koti."

File: Vantaa

Asukkaita	178 471
Työttömyys	7,3 % (joulukuu 2001)
Autoja	455/1 000 asukasta
Lukiot	8 kpl. Sisäänpääsykeskiarvot 6,9 (Hämeenkylän lukio) – 8,0 (Tikkurilan lukio).
Äänestysprosentti	64,2 (Eduskuntavaalit 1999).
Varmimmin turpaan	Tikkurilassa baarien lähistöllä
Oluen keskihinta	3,25 euroa (19,30 mk)

Voisitko muuttaa Vantaalle?

Kysyimme 50 18-40–vuotiaalta helsinkiläiseltä, olisivatko he valmiita jättämään kotikaupunkinsa Vantaan tähden.

Kyllä 40 %
"Jos on pakko." N, 25 v.
"Ei se niin paha paikka ole." M, 26 v.

Ei 60 %
"Henkeni olisi vaarassa." M, 21 v.
"Ei kiinnosta!" N, 36 v.

Näin suunnistat Vantaalla

Havis: Havukoski
Länsä: Länsimäki
Martsari: Martinlaakso
Myrtsi: Myyrmäki
Pinkku: Ravintola Pingviini Tikkurilassa
Porkku: Ravintola Pormestari Tikkurilassa
Redari: Ravintola Red Onion Myyrmäessä
Tattila: Kaivoksela
Tiksi: Tikkurila

Näistä Vantaa tunnetaan

Veromies
Kauppakeskus Jumbo: Yli 60 kohdetta joihin polttaa euronsa, amerikkalaiseen ostoskeskusmalliin. Vantaanportintie 3.
Helsingin pitäjän kirkonkylä: Historiallisena säästetty kylä sopii vaikkapa kosintapaikaksi. Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45.

Seutula
Helsinki-Vantaan lentokenttä: Ilmaan ei pääse kulkematta Vantaan kautta. 10 miljoonaa vuosittaista matkustajaa. Lentäjäntie 7.
Martinlaakso: Täällä kasvoivat Mikat Häkkinen ja Salo.
Raivionsuontie 3 ja 6.

Varisto
Allun grilli: Mika Häkkisen entinen työpaikka, jossa järjestetään legendaarisia formulavalvojaisia.
Asko-talo, Riihitontuntie 1.
Fur Center: Tänne turkistenvastustajat tapaavat tulla osoittamaan mieltään. Uutisminuutteja kertyi urakalla ainakin 1990-luvun puolivälissä. Martinkyläntie 48.

Lounais-Vantaa
Linnainen: Vantaan varakkaat voivat liittyä jäseneksi City Car clubiin, josta saa laina-auton käyttöönsä ympäri vuorokauden. City car clubin autonpoimintapiste, Silatie 27.
Vapaala: Wallu Valpion opintie kulki ainakin yläasteella sekoilun verran Rajatorpan koulun kautta. Vapaalanpolku 13.

Tikkurila
Sokos Hotel Vantaa: Ruotsinlaiva-simulaatio lähempänä kuin satama. Tikkurilan asema-aukiolla.
Heureka: Isolla rahalla rakennettu tiedekeskus on kohottanut Vantaan imagoa kummasti. Tiedepuisto 1.
Metsäntutkimuslaitoksen paviljonki: Presidentti Lauri Relander asui täällä ennen virkaan astumistaan vuosina 1908–1917. Jokiniemenkuja 3 B.

Korso
Ankkarock: Pääkaupunkiseudun ykkösrock. Ankkalampi, Kisatien ja Korsontien risteys.
Peijas: Vantaalla voi sattua. Rekolassa sijaitsevaan sairaalaan saa myös syntyä. Sairaalatie 1.

Hakunila
Urheilupuisto: Lähiaikoina selviää, saako Vantaa hiihtoputkensa. Silloin urheilupuistossa voisi hiihtää kesälläkin.
Urheilupuisto Luotipolulla.

Myyrmäki
Kauppakeskus Myyrmanni: Vantaan vanhempi jättiostari on jäänyt uudemman Jumbon varjoon. 130 liikettä osoitteessa Iskoskuja 3.
Myyrmäki-hallit: Messuhalli ja urheilutilaa. Treenaa vaikka Vantaan uudeksi urheilusankariksi. Raappavuorentie 10.