Rockin myrkyt

Aina artistin taskuun ei tuntematon venäläinen tunge väkisin spiidiä. Itse asiassa musiikki ja päihteet ovat aina piehtaroineet keskenään. Missä soi, siellä sekoitetaan keskushermostoa. Edesmennyt Uusi Suomi totesi pääkirjoituksessaan 1985: "Rock on tavallaan huumeiden käytön ensimmäinen aste."

Alalla ei pidetä dopingtestejä, niinpä monet levyt ovat syntyneet kiellettyjen aineiden voimalla. Arvostettu musiikkijulkaisu Q kirjoitti: "Ilman psykedeelisiä huumeita eivät Beach Boys, Grateful Dead tai Beatles vuosina 1966-70 olisi tehneet rakastamiamme albumeja."

Toisaalta, päihteet ovat aiheuttaneet useita ennenaikaisia kuolemia, rikkoneet ihmissuhteita ja laskeneet itsekritiikin rimaa.

Millä aineilla rocktähdet ovat nuppejaan sekoittaneet?

Heroiini

"Ei se ole bailuhuume. Se on...iso lämmin huopa", kuvaili Janis Joplin. Joka tapauksessa tunnetusti fyysisimmän ja vaikeimman addiktion aikaansaavat opiaatit ovat tehneet pahinta jälkeä myös muusikoiden keskuudessa. Pitkä liuta jazzin legendoja (mm. Billie Holiday, Miles Davis, Charlie Parker, John Coltrane, Stan Getz) oli koukussa 40- ja 50-luvulla. Ray Charles oli opiaattiaddikti lähes 20 vuotta. Rockstaroista tunnetuimpia tapauksia ovat olleet pariskunta Keith Richards & Anita Pallenberg, Aerosmithin Toxic Twinsinä tunnetut Steven Tyler & Joe Perry, Eric Clapton, Kurt Cobain, Iggy Pop, ja tietysti Andy McCoy. Sueden Brett Anderson myönsi olleensa addikti 90-luvun puolivälissä. Red Hot Chili Peppers menetti kitaristinsa yliannostukseen 1988 ja oli menettää vielä nykyisenkin, mutta John Frusciante pääsi pari vuotta sitten kuiville. Heroiiniin ovat kuolleet myös Janis Joplin, Tim Buckley, Johnny Thunders - ja moni muu.

Soundtrack: Velvet Underground: Heroin, Marianne Faithfull: Sister Morphine, Guns N´Roses - Mr. Brownstone, John Lennon: Cold Turkey, Neil Young: The Needle And The Damage Done.

LSD

Hippisukupolvi omaksui ´hapon´ ja ´trippailun´ 60-luvun puolivälissä. Siitä tuli muotihuume, jonka vaikutus ajan musiikkiin ja muuhun taiteeseen on ilmeinen. Psykedeeliset huumeet saivat monet tuolloin perustamaan bändejä, joilla oli sellaisia ytimekkäitä nimiä kuin Rakettihumanoidin Seksuaalis-Intuitiivinen Laavaejakulaatio with Eric Ultra. Suomessa underground-liikkeen tavotteisiin kuului kansanedustajien tajunnan laajentaminen sekoittamalla LSD:tä eduskunnan kahviautomaattiin. Jostain syystä suunnitelmasta luovuttiin.

Soundtrack: Pink Floyd: The Piper At The Gates Of Dawn, Grateful Dead: Aoxomoxoa, The Beatles: She Said She Said.

Kannabis

50-luvulla jazztupakkaa polttivat beatnikit. 60-luvulla kaikki. 70-luvulla saapuivat reggae-artistit ganjanylistyslauluineen. Sittemmin aiheeseen ovat perehtyneet ennen kaikkea hip-hoptähdet. Rockbändeistä isoäänistä "legalize it" -propagandaa on pitänyt etenkin Black Crowes.

Soundtrack: Mikä tahansa reggaebiisi. Cypress Hill: I Wanna Get High, Dr. Dre: Let´s Get High, Bob Dylan: Rainy Day Women Nos 12&36.

Amfetamiini

Brittilehdet ovat todenneet, että särökitararockin historia on amfetamiinijohdannaisten stimulanttien historiaa. Sotilaskäyttöön kehitetyn ja sittemmin laihdutus- ja piristyslääkkeenä käytetyn spiidin ovat vuosien saatossa omaksuneet mm. 60-luvun modit (The Who etunenässä) ja 70-luvun punkit (Sex Pistols piti valkoista dieettiä). Mutta käyttäjiä olivat jo 50-luvulla Elvis Presley, Little Richard ja Jerry Lee Lewis. Lou Reedin Berlin-levy kertoi piriaddiktien epätoivoisesta parisuhteesta. Motörheadin idea oli "kuulostaa spiidiltä." Primal Scream on haastatteluissa myöntänyt lempipäihteekseen amfetamiinin.

Soundtrack: Velvet Underground - White Light/White Heat, Motörhead - Motörhead, Primal Scream - Shoot Speed Kill Light, Lou Reed - How Do You Think It Feels.

Kokaiini

70-luvulla rockista oli kehittynyt teollisuudenhaara, jolla superstarat saattoivat aidosti rikastua. Ylimääräinen raha esimerkiksi nuuskattiin kokaiinin muodossa. Addikteja olivat mm. funkpopnero Sly Stone, soullegenda Marvin Gaye ja Elton John , joka on kertonut nuuhkineensa "noin Alppien verran" vuosien varrella. Eurythmicsin Dave A. Stewart tunki itseensä pulveria niin paljon 80-luvulla, että nykyään mies hengittää enää yhdellä keuhkolla. Kokaiini on osoittautunut monesti suhteellisuudentajuttomuuden lähteeksi (Led Zeppelin, Eagles, Oasis), toisaalta David Bowiesta on sanottu, että 80-luvulla hän lopetti "kokaiinin käytön ja hyvien levyjen tekemisen."

Soundtrack: Eric Clapton - Cocaine, Guns N´Roses: My Michelle.

Muut

Keskushermoston modifiointiin on olemassa loputtomasti vaihtoehtoja. Verisuonia laajentavasta amyylinitriitistä lauletaan verhotusti Sueden läpimurtohitissä Animal Nitrate.

Pahaa jälkeä on aikaansaanut poltettava kokaiini crack (johon moni hiphopartisti on sortunut; Notorious B.I.G oli jo 15-vuotiaana $700 päivässä tienaava crack-kauppias). Huonomaineisia ovat myös heroiinin ja kokaiinin sekoitus speedball (käsivarret loppuun tykittänyt Miles Davis nautti jalkasuonien kautta vauhtipalloja 70-luvulla ja miltei kuoli, näyttelijä John Belushi kuoli yliannostukseen 80-luvulla, ja Los Angelesiin muuttanut Depeche Mode -vokalisti Dave Gahanin pelastui sairaalahoitoon viime hetkellä), PCP eli angeldust, jolla James Brown sekoili itsensä vankilaan asti kymmenkunta vuotta sitten, erilaiset unilääkkeet sotkettuna muihin päihteisiin - ja sekakäyttö ylipäätään.

80-luvulla house- ja teknoklubeilta saapui uusi ´tanssihuume´ MDMA eli ekstaasi, josta Britanniassa nousi vuosikymmen sitten iso kohu. Eikä kannata unohtaa, että eniten terveydellisiä ongelmia aiheuttaa päihde, jota on laillisesti lähes aina ja kaikkialla saatavissa. Alkoholi.

Hiljaiseloa Barbadosilla

Yksi tragikoomisimmista päihdeanekdooteista on manchesteriläisen Happy Mondaysin kuuluisa levytyssessio 90-luvun alussa Barbadosilla. Heti Heathrow´n lentokentällä brittirockin virallinen kävelevä katastrofi, vieroitushoidossa ollut Shaun Ryder särki metadonilääkepullonsa lentokentän lattialle. Saarella Shaun ajautui pahaan crack-koukkuun - näiltä ajoilta juontavat legendat "50 crack-palaa päivässä" poltelleesta Ryderistä, niitä mies itse on pitänyt "vahvasti liioiteltuina, poltin korkeintaan parikymmentä." Muut bändin jäsenet yrittivät epätoivoisesti saada hänet lopettamaan. Lopulta he keksivät viedä Shaunin rahat ja kaiken kiinteän omaisuuden hänen asumastaan rantamajasta. Kauppamies Ryder onnistui kuitenkin vaihtamaan vaatteet yltään muutamaan crack-biittiin.

Kaikkien ihmeeksi bändi sai tehtyä albumin, tosin Ryderin lauluosuudet äänitettiin vasta jälkeenpäin Lontoossa. Paluumatkarahat tuhlannut yhtye vaati levy-yhtiö Factorylta vielä 10 000 puntaa lisää, vaikka 400 000 puntaan paisunut tuotantobudjetti oli ajamassa Factorya konkurssiin. Happy Mondaysin viimeiseksi jäänyt levy Yes, Please ei ollut myynti- tai arvostelumenestys.