Kirjakauppojen kahvilat ovat vanha juttu, ja onpa Helsingissä nähty intialaisen fast food -paikan ja optikkoliikkeen yhdistelmäkin. Uudenmaankadun Kampin puoleisella reunalla sijaitseva Fleuriste on kuitenkin Etelä-Helsingin merkillisin, viehättävin ja omaperäisin kahvila. Aikaisemmin ulkoasiainministeriön palveluksessa työskennellyt rouva Limnell pyörittää nimittäin seesteistä hyvän fiiliksen kahvilaa, jonka takahuoneessa toimii pieni kukkakauppa.
Ylenpalttisen frankofilian aistii jo ovella. Kahvilassa soi hiljaa ranskalainen musiikki, seiniä koristavat vanhat kartat ja nurkissa lojuvat kirjat kertovat Pariisista. Keskilattialla pitkin pituuttaan rötköttävästä vanhasta noutajasta ei voi täysin varmaksi sanoa, onko se täytetty vai ei. Itse tila on korkea ja yllättävän valoisa näin varjoisalle kadulle.
Myös hintataso on melko pariisilainen: kuppi teetä 3,50 e ja palanen omenakakkua 5 e – comptoir-hintoja ei tunneta. Muu asiakaskunta on minua vanhempaa, naisvoittoista, humanistispainoitteista ja rimbaudeihinsa uppoutunutta. Istuudun ainoaan vapaaseen pöytään, tilaan kahvin kylkeen kakkupalan ja hengähdän syvään. Panen vaistomaisesti puhelimen äänettömälle, sillä en halua rikkoa tätä hetkeä.
PIN-koodia tai nimmaria ei kortilla maksettaessa kysellä. Itse kakkupala on pienehkö, hieman reunoilta kärtsännyt ja vaatisi vaikkapa vaniljakastiketta seurakseen. Tämä ei kuitenkaan häiritse, sillä tunnelma on kahvila/kukkakaupassa aivan kohdallaan. Teen pienen tutustumisretken takahuoneen kukkaosastolle. Valikoima on melko suppea, mutta täysin linjassa kokonaisuuden kanssa.
Poistun kahvilasta kevättä rinnassani. Vaikka vierailuni oli tällä kertaa lyhyt, se ei jää viimeiseksi. Tosin ensi kerralla varaan La Fortune des Rougonini mukaan ja varaan iltapäivän lukuhetkeen reilusti aikaa.
Plussat ja miinukset
+ Viehättävä tunnelma
+ Omaperäinen konsepti
+ Herttainen palvelu
- Hiukan ylihintainen
- Kuivahko kakku