Kansallismuseo on käynnistänyt historiansa suurimman uudistumishankkeen, ja aikoo rakennuttaa tontilleen Helsingissä uudisrakennuksen.
Vuonna 1916 valmistunut, kansainvälisestikin aikansa merkittäviin museorakennuksiin kuuluva Kansallismuseo-rakennus on koettu jo alkuvuosistaan lähtien pieneksi. Samalla kun museo uudistaa voimakkaasti toimintatapojaan, näyttelyohjelmaansa sekä laajentaa palvelutarjontaansa, Kansallismuseon kävijämäärät kasvavat.
Uudisrakennus halutaan rakennuttaa pääosin maan alle museon kookkaalle tontille. Vanhan ja uuden rakennuksen sekä puistoalueen muodostama kokonaisuus mahdollistaa monipuolisen, kansainvälisen tason näyttely- ja tapahtumatoiminnan, kulttuuriperinnön avaamisen uusilla tavoilla ja uusille yleisölle, sekä osaltaan rakentaa houkuttelevaa kaupunkikuvaa. Mahdollistuessaan hanke käynnistyy suunnittelukilpailulla, ja uudisrakennus voisi olla valmiina vuonna 2025.
“Tarve käsitellä historiaa ajankohtaisesti ja monista eri näkökulmista on viime vuosina entisestäänkin korostunut”, toteaa Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.
“Suomen kansallismuseolla on maan laajimmat kokoelmat, vahva kansainvälinen yhteistyöverkosto, ja teemme monipuolisesti vuorovaikutteista yleisötyötä. Museoiden mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnassa ovat moninkertaistuneet. Samalla kun esittelemme ja tuomme kulttuurihistoriaa lähemmäs, voimme avata näkökulmia, lisätä ymmärrystä nykyisyydestä ja olla mahdollistamassa myös hyvinvointia ja yhteiskunnan parempaa tulevaisuutta”, Anttila kuvailee.
Kansallismuseon tavoitteena on, että historia ja kulttuuriperintö nähdään kehittyvän yhteiskunnan olennaisena voimavarana. Laajennushanke on saanut työnimekseen ”Uusi Kansallinen”, sillä jo joitain vuosia jatkunut organisaatioon, perusnäyttelyiden nykyaikaistamiseen, vaihtuvien näyttelyiden ohjelmistoon ja tapahtumiin keskittynyt uudistuminen huipentuu uudisrakennuksen valmistumiseen.
Vanhan, klassisen ja suomalaista kulttuuriperintöä henkivän Kansallismuseon rinnalle halutaan tuoda kansainvälisesti kiinnostava, muuntautuvia tilaratkaisuja tarjoava rakennus, joka voi tarjota paitsi näyttelytilaa myös puitteet esimerkiksi kongresseille, messuille tai konserteille. Ravintoloiden ja muun palvelutarjonnan on tarkoitus tukea tilojen ja piha-alueen käyttöä myös museonäyttelyiden aukioloaikojen ulkopuolella. Muurien suojassa oleva piha-alue aktivoituu, ja Helsingin ydinkeskustassa oleva idyllinen kokonaisuus avautuu kaikkien käyttöön.
Uudisrakennuksen pinta-alaksi on hahmoteltu noin 3 700 m², josta näyttely- ja monitoimihalli kattaisi 900 – 1 200 m². Näyttelyhallin vapaa korkeus olisi 7 metriä. Jo nyt museon puiston alla ovat vuonna 2014 valmistuneet, maanalaiset huoltotilat. Uudistilat halutaan suunnitella huipputason esityksiä varten.
“Kansallismuseolla on jo nyt kaikin puolin korkeatasoinen osaaminen vastaanottaa ja toteuttaa kansainvälisiä, laadukkaita kiertonäyttelyitä, ja tuottaa sellaisia myös itse. Uudisrakennuksen valmistuttua meillä on myös tilat, jotka mahdollistavat tämän osaamisen ja sisältöjen tuomisen kaikkien koettavaksi. Näin Kansallismuseo voi lunastaa tehtävänsä rohkeasti tulevaisuutta rakentavana paikallisena, kansallisena ja kansainvälisenä toimijana”, toteaa ylijohtaja Elina Anttila.