Ravintoloita ei ole vielä pakotettu sulkemaan oviaan koronaviruksen takia. Ministerien lausunnot maanantaina kertoivat kuitenkin hallituksen olevan valmiina ravintoloiden ja baarien sulkemiseen sekä uusiin liikkumisrajoituksiin.
Lue myös: Pakotettua luovuutta koronakriisin keskellä - näin ravintolat reagoivat koronavirukseen
Poikkeuslain aikanakaan ei ole mahdollista kävellä perusoikeuksien, kuten liikkumisenvapauden ja elinkeinonvapauden yli ja tällä hetkellä hallitus tekee työtä löytääkseen laillisen ratkaisun lisärajoituksille.
"Lainsäädäntömme on osoittautunut osan toimenpiteiden osalta jäykäksi", twiittasi pääministeri Sanna Marin.
Hallitus on valmis toimimaan kaikin tarvittavin keinoin epidemian hillitsemiseksi, terveydenhuoltomme kantokyvyn varmistamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi. Lainsäädäntömme asettaa hallituksen toiminnalle tiukat raamit ja valmistelu vie parhaimmillaankin päiviä aikaa.
— Sanna Marin (@MarinSanna) March 23, 2020
"Hallitus pohtii tätäkin asiaa. Oikeusministeriön kansliapäällikkö viittasi jo aiemmin, että ei ole niitä pykäliä helppo löytää, joilla ravintolat suljetaan", totesi sisäministeri Maria Ohisalo Ylen haastattelussa ravintoloiden sulkemiseen liittyvään kysymykseen.
Näiden kommenttien perusteella ravintoloiden sulkeminen on vain ajan kysymys. Ja hyvä niin, kun ottaa huomioon viruksen tämänhetkisen tilanteen ja arvioidun kehityksen. Äärimmäisen tiukat, mutta parhaimmassa tapauksessa vain hetkelliset eristäytymistoimet vaikuttavat olevan paras lääke taistelussa koronaa vastaan.
Miksi ravintolat pitää sulkea?
Tiukan kontrollin puolesta ovat puhuneet viime päivinä muun muassa Iltalehden Lauri Nurmi omassa näkökulmassaan ja Tomas Pueyo kattavassa ja silmiä karmaisevalla tavalla avaavassa kirjoituksessaan, jossa hän vertailee eri maissa tehtyjä toimia koronan rajoittamiseksi.
Pueyon The Hammer and the Dance -otsikoidussa jutussa suositeltu tiukka, mutta lyhytkestoinen taistelu virusta vastaan on kuin koronaa lyötäisiin vasaralla päähän. Tiukat rajoitukset auttavat kääntämään viruksen kurssin aikaisessa vaiheessa, jolloin on mahdollista säästyä moninkertaisilta kuolinluvuilta. Ravintoloiden ja kauppakeskusten sulkeminen kuuluu strategiaan.
"Jos päätämme taistella täysillä, taistelu on nopea, sen jälkeen asteittainen. Olemme lukittuina sisään viikkoja, emme kuukausia", Pueyo kirjoittaa.
Sen jälkeen päästään taudin kanssa "tanssin" vaiheeseen, jonka aikana terveydenhuollon resurssit riittävät ja laajojen testausten ja tutkimuksen avulla saamme taudin hallintaan. Tässä vaiheessa elämä alkaa normalisoitua ja palvelut heräävät takaisin eloon, kun ihmisten liikkumista rajoitetaan huomattavasti vähemmän.
Kirjoittajan mukaan tiukka kontrolli on paras tapa päästä taudista mahdollisimman pienellä määrällä uhreja, mutta myös paras tapa selvitä taloudellisesta katastrofista, joka tilanteesta väistämättä seuraa.
Vakuutusyhtiöiden rooli
Iso joukko ravintoloita on toivonut, että hallitus sulkisi toiminnan pakolla. Se selkeyttäisi tilannetta ja ainakin osa ravintoloista pääsisi keskeytysvakuutuksen piiriin.
Keskeytysvakuutuskaan ei pelasta kaikkia ravintoloita, vaikka ovet suljettaisiin hallituksen päätöksellä. Vakuutusyhtiöt lupaavat epidemiavakuutuksen kautta korvauksia, jos viranomainen päättää määrätä ravintolan suljettavaksi, mutta ravintoloitsijoiden joukossa asiasta on kuitenkin ristiriitaista tietoa. Suomen Yrittäjien artikkelista löytyy vakuutusyhtiöiden kommentteja aiheeseen liittyen.
Vakuutusyhtiöissä tulee pitämään kiirettä ja toivottavasti linjaukset tulevat olemaan suotuisia ravintoloille. Ja toivottavasti mahdollisimman monella yrityksellä on vakuutukset kunnossa.
Hesari kirjoittaa, miten ravintoloiden epidemiavakuutuksissa on isoja eroja ja lehden haastatteleman vakuutusneuvontaa tekevän Finen johtava lakimies Harri Isokoski sanoo, että "nyt tosiaankin ratkaisee se, mitä sopimuksessa pienellä tekstillä lukee."
Tähän liittyy esimerkiksi se, ettei keskeytysvakuutus korvaa kustannuksia, jos yrittäjä on sulkenut ravintolansa vapaaehtoisesti ennen valtion määräystä, koska omasta tahdosta riippuvia muutoksia ei voi vakuuttaa. Tämä asettaisi ravintolat erikoisen epätasa-arvoiseen asemaan.
Eikö juuri ne ravintolat ole toimineet vastuullisesti, jotka ovat sulkeneet ajoissa turvatakseen sekä ihmisten terveyttä että omaa talouttaan?
Omat mutkat matkaansa tuo se, miten ravintolat muuttavat parhaillaan toimintaansa ruoan ulosmyynnin suuntaan. Isokosken mukaan tällöin päädytään laskemaan, miten paljon ravintola on käyttänyt rahaa toimintansa uudelleen järjestämiseen ja miten paljon supistukset ovat syöneet liikevaihtoa.
Pallo vuokranantajilla
Kulupuolella yksi kriittisimmistä kohteista ravintolalle on tilavuokra. On ilmiselvää, että asiakasvirran tyrehtyessä vuokranmaksu hankaloituu tai muuttuu mahdottomaksi. Ravintolat toivovat vuokranantajilta tilanteessa ymmärrystä. Vuokranantajien linjaukset asian suhteen vaihtelevat.
Tunnettu turkulainen arkkitehti Benito Casagrande näytti muille vuokranantajille mallia siinä, miten ravintoloita autetaan tukalassa tilanteessa. Casagrande vapauttaa kymmenkunta omaa ravintolavuokralaistaan vuokranmaksuvelvoitteesta toistaiseksi.
"Tämä on ihan luonnollinen asia, kun näen, kuinka vaikeassa asemassa nämä yrittäjät ovat koronan keskellä", Casagrande sanoi Iltalehdelle.
Meno ei ole välttämättä yhtä anteliasta isojen kauppakeskusten kohdalla. Kauppakeskusten bisnes perustuu yhtenäisiin aukioloaikoihin, joista arjessa on todella vaikea joustaa ja vuokrat ovat usein korkeat kaupungin paraatipaikoilla. Ravintoloiden merkitys on noussut kauppakeskuksissa jatkuvasti.
Vuokranantajien näkökulmasta iso osa bisneksestä tulee siis niistä neliöistä, joista ravintolat maksavat.
Ehkä siksi Citycon, joka omistaa muun muassa Iso Omenaa, Myyrmannia ja Koskikeskusta ehti jo lähestymään vuokralaisiaan viestillä, jonka mukaan he näkevät "velvollisuutenaan noudattaa voimassaolevia vuokrasopimuksia" eli periä normaalia vuokraa. Sentään aukiolopakosta luovuttiin tyhjissä kauppakeskuksissa.
Citycon sanoo käyvänsä keskusteluja jokaisen vuokralaisen kanssa tarpeen mukaan keskusteluja erikseen ja Taloussanomien mukaan heillä on olemassa erilaisia vaihtoehtoja tulla vuokrien suhteen vastaan.
Ehkä kauppakeskuksissakin tajutaan, että kiinnostavien pienyrittäjien konkurssit maksamattomien vuokrien takia eivät ole kenenkään etu.