Suomalainen Olut ry:n järjestämän Suomen Paras Olut -kisan tuomaristo koostuu paitsi ammattilaisista ja olutharrastelijoista, myös tavallisista oluenkuluttajista. Nyt on aika heittää markettilager pois kädestä ja hakea mukaan raatiin, sillä kilpailu etsii mukaan oluen ystäviä, joilla ei ole aiempaa kokemusta juomien arvioinneista olutkilpailuissa.
Makuraadit arvioivat kilpailussa oluita sokkomaisteluina kukin sarja kerrallaan. Sarjoja on yhteensä 11. Niistä kahdeksan on varattu tölkkiin tai pulloon pakatuille ja kolme hanatuotteille. Viime vuonna mukana oli 127 erilaista olutta yhteensä 18 eri panimosta.
Suomalainen olutkulttuuri etenee nytkähdellen oikeaan suuntaan. Pienpanimokenttä alkaa kukoistamaan ja kuluttajalle löytyy aikaisempaa enemmän vaihtoehtoja.
Olutraadin uusia tuomareita koulutetaan Helsingissä tiistaina 21. toukokuuta ja mukaan voi ilmoittautua kilpailun verkkosivuilla.
Pakatut oluet (pullot ja tölkit) arvostellaan tiistaina ja keskiviikkona 11. ja 12. kesäkuuta ravintola Ilmassa, Helsingissä. Hanaoluita pistetään järjestykseen Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtuman aikana torstaina 25. heinäkuuta kello 11-15.
Finaali eri sarjojen voittajien kesken käydään Rautatientorilla torstaina 25. heinäkuuta, muutama tunti ennen palkintojenjakoa. Suomen Paras Olut 2013 julkistetaan Herkkujen Suomi - Syystober -tapahtumassa Helsingin Rautatientorilla torstaina 22. elokuuta klo 17.
Kisan toteutuksesta vastaa Panimo ja -virvoitusjuomateollisuusliiton ja Pienpanimoliiton perustama Suomalainen Olut ry. Kilpailun johtajana toimii olutasiantuntija Kari Likovuori.
Pienpanimot esillä ratikkahalleilla
Pienpanimot pääsevät esiin jo touko-kesäkuun vaihteessa Töölön vanhoilla ratikkahalleilla, kun tyylikkäästä miljööstä tehdään oluen ja ruoan kohtaamispaikka Korjaamon Olutmarkkinoilla perjantaina 31. toukokuuta ja lauantaina 1. kesäkuuta.
Oluet tarjoillaan maisteluannoksina, joten markkinoilla voi käydä läpi mallasjuomien koko skaalan. Korjaamon baaria & keittiötä isännöivän New York Ninjan pihagrillissä valmistamissa, oluen pariksi sopivissa ruoka-annoksissa on käytetty maisteltavia juomia myös raaka-aineina.
Olutmarkkinoiden rennon menon kruunaa rempseä livemusiikki. Markkinoilla kuullaan tanssimusiikkia Che Guevara Ensembleltä ja Vallilan Tangolta sekä kitarointia bluegrass-henkeen Blue Velvet Bandilta. Mukana ovat myös klassista kitarasoundia ja rautalankaa yhdistävä The Saints sekä katumusiikkoina kannuksensa hankkineet Hermanni Turkki ja Juha Pekka Tapani Heikkinen.
Korjaamon olutmarkkinat järjestetään yhteistyössä Hartwallin ja Heino Juomien kanssa.
1 kommentti
Olutkulttuuri
28.6.2013 01:22
Puheenjohtaja Sampo J. Välimaan julkinen vastine Keskustan viimeisimpään alkoholipoliittiseen linjaukseen (edustajat Saarikko ja Kerola). Koemme soveltuvan myös tätä kautta esille tuotavaksi:
Jyväskylän Olutkulttuuriseura ry tiedottaa
Tiedotusvälineille 28.6.2013
HETI JULKAISUVAPAA
Puheenjohtaja Välimaa: Keskustalla pää puskassa olutpolitiikassa
Keskustaedustajien Annika Saarikon ja Inkeri Kerolan laatimat puolueen tuoreimmat alkoholipoliittiset linjaukset huuhtoivat kuvainnollisesti kansamme oluthanoja lipeällä. Sinälläänhän kyseinen kannanotto ei yllätä ketään keskustalaiseen diskurssiin vuosien varrella tottunutta. Polemiikin yläpuolelle siirtynyttä Unto Tikkasta lainaten, ääni on Saarikon ja Kerolan, mutta kädet Pekka Puskan. Kepun alkoholipoliittinen rukousmylly pyörii jälleen täysin ennalta-arvattavasti ja aiempaa toistaen - mitään uutta ja rakentavaa ei tämän horisontin tiimoilta puolueella ole edelleenkään tarjota.
Esityksen ensimmäinen ajatusvirhe toteutuu jo premississä. Alkoholinkäytön siirtyminen väkevistä juomista mietoihin nähdään ongelman ytimenä, suorastaan varsinaisena itävänä pirunpeltona. Kaikki objektiivinen tieteellinen näyttö ja mannereurooppalainen, vuosisatainen kokemus puhuu kuitenkin painollaan tätä vastaan. Kulutuksen jo vuosia jatkunut kohdentuminen juuri mietoihin juomiin ennemminkin viestittää yhä suuremman kuluttajakunnan halusta nauttia alkoholia ilman päihtymyspyrkimyksiä. Mietoja juomia nautitaan useimmiten juuri seurustelujuomina sekä ruokailun yhteydessä. Mikäli alkoholipolitiikkaa etenkin verotuksen osalta kanavoitaisiin tukemaan tätä trendiä entisestään, se jo itsestään auttaisi ohjaamaan sitä haitallisesta kotikulutuksesta valvotumpaan ravintolakulutukseen. On tunnettu tosiasia, että ravintolassa tapahtuva alkoholin nauttiminen yleisesti on hallitumpaa kuin kotipuitteissa ja lisääntyessään siten suoraan vähentää haittajuomista.
Saarikko on erityisen huolestunut median roolista ja alkoholijournalismin asenteista. Tältä osin yhdymme huoleen; päihteiden väärinkäyttöä ei luonnollisesti tule glorifioida. Osa ongelmasta johtuu kuitenkin yksinomaan roskajournalismin luonteesta sensaatiohakuisuudessaan. Saarikon peräänkuuluttamista pelisäännöistä haiskahtaa vieno sensuuripyrkimysten katku. Alkoholimainonnan räikeimpiä ylilyöntejä voidaan varmasti kitkeä myös yhteistyöhakuisuudella mainostajien kanssa ja ohjelmien esittämisajankohtiin panostamalla. On kuitenkin kuluttajan valistuneen valinnanvaran polkemista ja älyllisesti epärehellistä pyrkiä sulkemaan vain tietyt alkoholituotteet täysin pois silmistä; tyypillisesti tällaisissa keskusteluissa ei tohdita nostaa herrasväen viinipulloa pöytään.
Pamfletin ilmeinen taustasanoma vaikuttaisikin olevan Alkon monopoliaseman ja vaikutusvallan pönkittäminen entisestään. Toteutuessaan tämä eristäisi Suomen omaksi ummehtuneeksi saarekkeekseen yleiseurooppalaisen, liberaalin ja valistuneeseen kuluttajaan uskovan alkoholipolitiikan totaalisena vastapoolina. Tämä olisi myös vyön alle jysähtävä isku suomalaiselle pienpanimotoiminnalle, joka jo nykyisin kohtaa lähes sietämättömiä vaikeuksia pyrkimyksessään kehittyä kannattavaksi elinkeinoksi. Keskustapuolue, joka on perinteisesti ajanut muuttotappioisen maaseutumme asiaa, kieltäytyy nyt tunnustamasta arvoa nimenomaan maaseudulle erityisen hyvin soveltuvassa pienyrittäjyyden lajissa.
Iänikuinen vaade keskioluen siirtämisestä vain Alkossa myytäväksi ja ns. folkölin (3,7%) pakottamisesta kansalle nykymuotoisen keskioluen korvaajana on yksinkertaisesti tuomittu epäonnistumaan. Hankkeen mallimaana aina propagoidussa Ruotsissa vastaava menettely on johtanut harmaan tuonnin ja erityisen vahvojen alkoholituotteiden kulutuksen dramaattiseen nousuun. Ei ole mitään syytä olettaa, ettei samaa nähtäisi meilläkin, etenkin kun jo nykymuotoinenkin alkoholiveron kiristys on ajanut koko joukon janoisia kansalaisia Tallinnan-lautoille. On tietysti olemassa tahoja, jotka tällaisesta kehityksestä taloudellisesti hyötyisivät. Mainittakoon esimerkiksi eräät poliittiset toimijat Alkon keskeisessä johdossa läheisine yhteyksineen keskustapiireihin.
Apilaa kannatteleva oikea käsi ei selvästikään tiedä, mitä vasen tekee, kun tarkastellaan Saarikon ja Kerolan argumentaatiota. Näyttävästi toki vakuutellaan, miten kieltolakiin, raivoraittiuteen tai Turmiolan Tommiin ei haluta lipsua, mutta kääntelipä kannanottoa miten päin hyvänsä ei tällaisilta mielikuvilta voida välttyä. Keskustan väitetään tavoittelevan asennemuutosta alkoholikulttuuriin. Tätä luonnollisesti tavoittelevat kaikki suomalaiset olutjärjestötkin, mutta linjauksessa esitetty keinovalikoima näyttää yksioikoisesti korvaavan positiiviset ratkaisumallit sääntöjen ja kieltojen liturgialla. Näyttääkin siltä, että Keskustan valitsema tie tulee eristämään sen toimijana kaikesta aidosti rakentavasta ja yleiseurooppalaista linjaa lähentyvästä kansanterveyden edistämiskeskustelusta. Kiihtyvästä jäsenkadosta kärsivän puolueen olisi toden teolla syytä tarkastella alkoholinäkemystensä ajanmukaisuutta kriittisesti ja vetää päänsä puskasta.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Sampo J. Välimaa, 044 3489 579 / puheenjohtaja@olutkulttuuriseura.fi
Vastaa kommenttiinYhdistyksen toimisto: Toritie 26 G 7, 40520 Jyväskylä
Vastaa kommenttiin