Muuttaessani pois lapsuuskodistani heitin pois kaikki pehmolelut, joilla leikin lapsena. Näin jälkeenpäin se kaduttaa minua suuresti, kun ajattelen kuinka paljon rakastin niitä pehmoja lapsena ja nyt ne makaavat kaatopaikalla mätänemässä. Eräskin pehmolelu oli mukanani monen vuoden ajan matkoilla, sairaalassa, päiväkodissa, yökylässä jne ja lohdutti minua olemassaolollaan kun minua pelotti. Nyt sekin makaa jossain roskakassa, jos se ei ole hajonnut kokonaan.
Olen feissarissa ollut muutaman vuoden mutta minulla on siellä vain 43 ystävää. Toisilla on satoja! Huokaus. Mutta toisaalta mä oon bylsinyt niiden kaikkien kanssa. Eli pidän tiukan linjan ystäväpyynnöissä. Ainoastaan panot kelpuutetaan ei mitään puolivillaista runkkailua. Miehiä ystävistäni 35 ja naisia 8. Siitä voi tietysti päätellä jotain.
Siskollani on pieni poika ja toinen lapsi on tulossa. Olen pojan syntymästä asti vältellyt siskoni seuraa, koska hän puhuu vain siitä pojastaan.
Mitään muuta puheenaihetta ei ole, enkä jaksa enää kuunnella sanaakaan.
Pahaltahan tämä tuntuu ja itselläni ei ole lapsia.
En aina edes vastaa siskoni soittoihin, se on vähintään tunnin puhelu pojan tekemisistä.
Mun kuulumiset eivät tunnu kiinnostavan enää ollenkaan. Hoitoon en ole ottanut kertaakaan sitä poikaa, enkä ota. Kiitos ja anteeksi..
Olen saanut ihanaa suuhoitoa nuoremmalta naiselta jo 14 päivää putkeen!
Elämä on sitten ihanaa = )
Olen sellaisessa työssä, että saan asiakkailtani paljon käyntikortteja. Suurinta osaa asiakkaistani en tapaa kuin kerran vuodessa eivätkä he voi tuntea toisiaan. Iltaisin työmatkoillani panen "kaikkea mitä liikkuu" ja jätän heille vittumaisten tyyppien kortteja sanoen "soitellaan". Nautin kun olen saanut alkaa kuulla kummallisia tarinoita...
Asun Pohjois-Helsingissä ja vaimoni on diplomaatti. Vaimoni asuu suurimman osan vuodesta lapsiemme kanssa asemapaikassaan. Minulla on mukavat rajanaapurit, joiden kanssa varsinkin kesällä tulee istuttua yksinäisen miehen iltaa. Naapurin rouva joskus iski silmää ja se johti sänkyyn. Kului muutama viikko ja naapurin mies iski silmää sillä silmällä. Nyt olen paneskellut molempien kanssa enkä osaa sanoa kummasta pidän enemmän. Molemmissa on puolensa mutta jotenkin viehätyin miehen kiimaisesta käsiotteesta. En haluaisi lopettaa mutta kumpikaan panoistani ei tiedä toisistaan ja jos tietäisivät niin en uskalla edes ajatella mikä sirkus siitä nousisi kun vaimoni tulee Suomeen lomalle...
Nuorena 10-16 vuotiaana asuttiin perheen kanssa Lontoossa ja käytiin faijan kanssa usein fudismatseissa. Faija sai työnantajaltaan lippuja matseihin ja se johti siihen että musta tuli (omasta mielestäni) maailman suurin Arsenalfani.
En ole koskaan ollut oikeasti uskovainen, mutta joskus ennen matsia rukoilin että jengi tänään voittaisi. Kerran kun Arsenal hukkasi 2-0 johtonsa viimeisillä minuuteilla kun vastustaja oli tehnyt kaksi nopeaa maalia, menin toisen maalin jälkeen polvilleni ja kuiskasin Hänelle, että lopetan runkkaamisen ja lupasin käydä kirkossa joka ikinen sunnuntai jos voitto kuitenkin vielä tulee. No menihän Arsenalin hyökkääjä (tais olla Frank Stapleton) sitten heti perään tekemään vielä yhen.
Olin 14v silloin ja kävin tasan yhden kerran kirkossa, muistan vieläkin faijan ilmeen kun kerroin minne olin menossa ja miksi... Runkkaamatta olin pari päivää.
Nyt jälkikäteen kun miettii kyllä hävettää tuommoinen käytös... mutta hieno muisto kuitenkin.
Ostin netistä metallisen penisrenkaan jossa on myös anaalipallo toisessa päässä halkaisia 5cm, on oikein kiva väline jota pidän asennettuna kun olen kotona arki askareissani. Pysyy hyvin paikalla ja hieroo kivasti sisältä, suosittelen. Hiukan erilainen koru!
Olen nyt kolmena peräkkäisenä viikonloppuna harrastanut seksiä naapurin kokemattoman parikymppisen pojan kanssa. Nyt viimeisimmän sessiomme jälkeen viime sunnuntaiaamuna se tunnusti että rakastaa minua.
Eihän se oikeasti mitään rakasta, sekoittaa himon ja rakkauden, mutta silti.
Tässä vaiheessa voin tunnustaa, että oikeasti kaduttaa että viettelin sen, en osannut arvata että mies sekoittaa tunteet mukaan. Nyt sillä on paha mieli. Ja minulla ei ole mitään aikomusta erota aviomiehestäni.
Tytärpuoleni ystävä (18-v.) runkkasi minua toissa yönä autossa, kun heitin sen kotiinsa.
Petin vaimoani aina kun tilaisuus oli, erityisesti pari afrikkalaista muijaa on jäänyt hyvin mieleen. Olimme naimisissa noin 7 vuotta, jonka aikana kävin pari kertaa virossa "työasioissa" vaikka oikeasti menin huoriin. Sitten vaimo sai tietää ja lähti lätkimään, mutta ei tietääkseni saanut tietää että petin häntä myös erään hänen kaverinsa kanssa.
Nyt on uusi naisystävä, jonka kanssa olen seurustellut nyt pari kuukautta, ja
jonka aikana olen pettänyt häntä jo useasti.
Yhtään en kadu, ja takuulla tulen pettämään uudestaankin. Se, että pettääkö
naiseni vuorostaan minua, on mulle aivan sama.
Kusen usein kyläillessä käsienpesualtaaseen. Intissä kuseskelin yöllä lattiakaivoon ja kerran meinasin yöllä kusta kaverin kenttäpulloon, mutta en viitsinyt tehdä niin tyhmää temppua.
Kävin thaihieronnassa eilen ja nyt on kovempi morkkis kuin ikinä. Maksoin 50€ siitä kun vittuuntunut ämmä vatkasi ja paska musiikki soi taustalla, hyvä oli, että oli kumihanskat ja ketään en pettänyt, paitsi itseäni, ja se oli vain vatkaus.
Piti ensin mennä pelkkä pano mielessä treffeille suomalaisen naisen kanssa, mutta laiskuus ja nuukuus yllätti (olisi tullut pitkä matka), niin poikkesin lähimpään hieromoon.
Koska tämä on rippituoli, niin onko vinkkejä hyvästä katumisharjoituksesta (ei mitään lapsellista, vaan miten voisin olla yhteiskunnalle hyödyllinen) ja tietoa jostain psykiatrista, joka tekisi sellaisen ihmeen, että koko perjantai 14.1.2011 pyyhkiytyisi mielestäni?
Serkkuni alkoi seurustella sen hetkisen ihastukseni kanssa. Olin täysin murtunut ja itkin. Kun serkkuni tuli luokseni yökylään, kävin salaa lukemassa hänen ja ihastukseni väliset tekstiviestit hänen kännykästään. En kadu tekoani, vaikka rikoin yksityisyyssuojaa. Minua vain suututti niin vietävästi. Ja tämä ei suinkaan ollu ainut kerta kun joku serkuistani oli vienyt ihastuksen.
Kaksi viikkoa sitten vaimo pakotti mut poistamaan kännykän muistista yhen ex-hoidon puhelinnumeron kun oltiin jääty pettämisestä kiinni. Nyt äsken hain sen numeron uudestaan enirosta ja tallensin salanimellä :)
Seurustelen vakavasti erittäin ihanan ja kauniin parikymppisen naisen kanssa mutta haluan siitä huolimatta hänen ystäviään.
Tunnustukseni on, että fiilikseni laskevat tapaamaani miestä kohtaan, jos saan tietooni hänen pissaavan istuallaan. Se on kuvottavaa ja naismaista. Yök.
Kaivan joskus sormillani takapuoltani tai koskettelen niillä sukupuolielimiäni ja kaivan samoilla sormilla heti perään nenääni ilman että pesen välillä käsiäni.
Mun mielestä Hurriganesin "Get on" - biisi on aivan liian yliarvostettu alkeellinen renkutus.Lisäksi Backsliders on aivan paska ja rasittava bändi.
Minulla ei ole yhtään kaveria. Aina kun tulen koulusta menen kotiin ja olen koneella tai ps3:lla koko päivän. Vanhempia ei kiinnosta, harrastan jalkapalloa ja teatteria. Vihaan yksinolemista mutta en myöskään halua mennä kenellekkään kylään tai muutenkaan ulos. Olen ollut yksin koulun jälkeen joka päivä noin 13v alkaen. Kesäisin menen ulkomaille ja saan sieltä paljon kavereita ja olen jokapäivä kavereitten kanssa, olen myös saanut sieltä tyttöystävän kenen kanssa minulla on nyt kaukosuhde. En pidä tästä kaukosuhteesta ja flirttailen luokkalaisteni kanssa paljon. Facebookissa katson tyttöystäväni profiilia koko ajan... Seuraan muitakin. Katson itseäni peilistä jatkuvasti ja viihdytän itseäni tanssimalla kotona. Välillä toivoisin että saisin tanssia jonkun kanssa kuka ei pitäisi mitään outona. En ole harkinnut itsemurhaa mutta olen todella surullinen ja yksinäinen. En pidä kenenkään tavasta katsoa maailmaa ketkä asuvat täällä päin. Olen todella itserakas ja joskus haaveilen lentäväni tyttöystäväni luokse. Kukaan ei uskoisi että olen näin yksinäinen.
