Rippituoli

Makasin työkaverini miehen kanssa ja eikä kaduta yhtään=)

Tiedän että en ole ainoa... Tykkään kovasti siitä kun naiset potkivat minua munille. Olen kerran kysynyt kadulla täysin tuntemattomalta naiselta että suostuuko hän potkimaan.

Kun lueskelee näitä kaiken maailman juttuja mitä oman ikäiset on tehny (en kuitenkaan ole niin naiivi, että pitäisin kaikkea lukeemani todellisena) ja tässä sitä tajuaa, että ei ole itse tehnyt mitään. En ole koskaan ollut kännissä, koskaan suudellut, koskaan tehnyt oikeastaan mitään. Kavereitakin on todella vähän. Yksi kaveri. Muut kaverit online. Voi helvetti, että osaa olla yksinäistä.

Juu ja kiitos etukäteen kaikista mahdollisista itsari variaatio ja muista rakentavista ehdotuksista, niitä ei tulla tässä elämässä toteuttamaan :)

Tiedän kumppanini rakastavan minua kovasti, ja tunnen syyllisyyttä siitä, että valehtelen tuntevani samoin. Todellisuudessa hän on ruma, tyhmä, ärsyttävä, "nolo". En tunne häntä kohtaan mitään, tuskin edes sääliä. Pidän hänestä kiinni vain, koska pelkään muuten jääväni yksin. Pelkään myös hänen reaktiotaan, jos joskus jätän hänet.

Ollessani noin 6-7 vuotias tutkin naapurin tytön kanssa salaa isäni pornolehtiä. Tuo tyttö oli minua pari vuotta nuorempi. Katselimme isän lehdistä kuvia joissa aikuiset harrastivat seksiä ja leikittiin sitten sellaista, että olimme itsekin aikuisia ja teimme niitä lehdissä olleita juttuja.

Työskentelen naisvaltaisella alalla, pidän itsestäni hyvää huolta niin fyysisesti ja henkisesti. Olen komea, itsevarma ja sosiaalinen, oikea unelmamies ja ympärilläni pyörii kaikenikäisiä naisia haluten seksiä ja huomiota minulta. Salaisuuteni on se että olen harrastanut seksiä vain kerran ja sekin oli pakon edestä ex-tyttö"ystäväni" kanssa. Päädyimme eroon koska seksielämää ei ollut. En ole ikinä saanut orgasmia tai kokenut ketään seksuaalisesti kiinnostavaksi. Pidän itseäni aseksuaalina. Haluaisin raiskatun tai hyväksikäytetyn tyttöystävän joka haluaisi seksiä vain harvoin jos ikinä.

Televisiosta tulee nykyisin todella paljon erilaisia ruokaohjelmia, joissa joko kokataan ja/tai syödään mitä ihmeellisimpiä ruokalajeja, paskaa lukuun ottamtta. Toisinaan kun katson sellaista ällöttävää ohjelmaa jossa syödään jotain todella yököttävää ja eriskummallista, kaivan nenästäni räkäklimppejä ja syön niitä ohjelmaa seuratessani. Sitten oksennan, kun olen päässyt tunnelmaan, sillä yököttää muutenkin kaikenlaiset kastematojen ja rottien syöjät.

Ai niin se tunnustus, minulla ei ole koskaan ollut televisiolupaa eikä tule oleamaan.

Kyllä se on vaan tunnustettava, että on oikein hauskaa kuunnella, kun yläkerran naapurit paneskelee. Täytyy usein jopa hiljentää telkkarin ääntäkin, että kuulisi oikein hyvin. Siinä sitä kuulkaa on meininkiä! Muija huutaa kuin palosireeni ja panoalustana toimivat huonekalut nitkuu tappavalla tahdilla jopa puolisenkin tuntia kerrallaan.

Pistää kyllä vähän hymyilemään, kun näkee toisinaan tuota pariskuntaa rappukäytävässä. Äijä muistuttaa jotenkin Nykäsen Mattia... vanha doku, mutta se muija on kyllä ihan kohtuullisen näköinen ja hymyilee kivasti takaisinkin. Voisi sitä jopa yrittääkkin, mutta mietityttää vaan, että pystyisköhän sitä itse kyllin hyvään panosuoritukseen, kun se sen äijä meinaan pystyy siihen ihan varmalla.

Masennun, kun asiani ovat kunnossa. Tunnen, etten ole onnen ja tasapainon arvoinen. Minusta välittävät ihmiset pelottavat, pelkään että aiheutan heille jonkinlaisen pettymyksen. Voin parhaiten yksin. Joko sabotoin elämääni kun menee hyvin, tai vajoan perusteettomaan masennukseen. Häpeän heikkouttani ja naiseuttani, haluaisin voida olla kova ja karu mies. Ihmiset pitävät minussa eniten söötistä iloisuudestani ja lähes naivista leikkisyydestäni. Tämä on yksi puoli minua, mutta toinen puoli ei osaa ottaa ohikiitävää elämää yhtä hilpeästi, vaan tekisi mieleni vain kuolla heti. Olen toivonut kuolevani viimeisen kuukauden ajan - yhtä kauan kuin olen seurustellut elämäni parhaan poikaystävän kanssa. Uskon, että mikäli en vaikka väkisin yritä olla elämäniloinen ja hilpeä, ihmiset eivät kaipaa enää seuraani. Kukaan ei halua surullista pikku naikkosta, vaan on oltava aina edustava, kaunis ja viehättävä.

ahdistun vanhempieni seurassa

Tapasin vuosi sitten upeimman tytön, mitä maa päällään kantaa. Hän on kertakaikkiaan täydellisen kaunis ja seksikäs. Juotin hänet kesällä humalaan ja suostuttelin seksiin kanssani. Tiesin, että hän oli silloin neitsyt ja että sen menetys on hänelle iso asia. Nyt kaduttaa. En voi saada häntä enää.

En siedä edes kuunnella juttuja ihmisten sairauksista tai ruuansulatuksesta. Nyt kun kaikilla on joku allergia tai muu ruokavamma, niin maha- ja suolistovaivoista puhutaan kuin auton ominaisuuksista.

Sairastan itse (hoitamattomana) tappavaa tautia, mutta en puhu sairaudestani enkä halua kuunnella kenenkään vaivoista tai krempoista.
Elämä on kovaa ja sitten se loppuu.

Inhottaa olla normaalipainoinen. Pituutta 162cm ja painoa 53kg. Haluaisin olla joko ylipainoinen, eli silloin olisi kunnon perse ja kunnon tissit, tai vastaavasti sitten alipainoinen jolloin olisi ihanaa olla hauras ja hento ja siro.

Mut ei, nyt mä oon vaan terveennäköinen, normaalipainoinen eimikään.

Muutamia Vuosia sitten köyhänä opiskelijana tuli mulle vahingossa posti väärään osoitteeseen. Ehdin avatakin sen ennen kuin huomasin katsoa tarkemmin nimeä. Sisällä oli jollekin lapselle tarkoitetut synttärirahat, 50€. Otin rahat ja laitoin kirjeen roskiin enkä koskaan kertonut asiasta kenellekään. Vieläkin on vähän huono omatunto tai oikeastaan itseinho miten saatoin varastaa jonkun köyhän(?) mummon lahjarahat lapselle...

Ikävöin edelleen exääni, erosta n.3kk, vaikka minun kuuluisi olla häntä pystyssä uusia hameita katsastamassa. Säälittävää puuhaa...

Tyydytin joskus porkkanalla itteäni, pesin sen ja heitin roskiin. Mutsi ihmetteli mitä hyvä porkkana tekee roskiksessa, sanoin että älä syö sitä. Koska en kehdannut sanoa miksi sitä porkkanaa ei pitäisi syödä... sinne se meni... Ei saatana kun kouras vatsasta kattoa kun toinen mussuttaa perseessä pyöritettyä porkkanaa.

No voi elämä, poltin sisällä, ja kauhea haju jäi, ja palohälytin alkoi huutaa, ja jos narahdan tästä, tulee aikamoiset sanktiot. Ei hyvä. Tyhmä minä. Yhteinen kämppä kavereitten kanssa. Vuokraisäntä tulossa tarkastamaan. Kuinka voi ihminen olla tyhmä...!? Koitan tuulettaa, mutta haju pysyy kun tikku p:ssa :(

Minulla on tapana aina pikkarit riisuessani nuuhkaista niitä muutaman kerran jonka jälkeen heitän ne pyykkiin. Yleensä ne tuoksuvat ihan hyviltä :)

Olen naimisissa oleva hetero,ja olen aina pitänyt naisen p:ä aivan helvetin rumana. Seksi on toki hauskaa, mutta sen aikana en kovinkaan mielelläni nuole tai vilkuile alapäätä.

Kävin ulkomailla kavereiden kanssa ja kun tulin kotiin huomasin olevani raskaana.

On vain yksi ongelma, kuka on isä?