Mä olen 28-vuotias, koulutettu, menestyvä mies. Vasta pari vuotta työelämässä vakituisesti olleena ansaitsen karvan alle 100k euroa vuodessa, asun omassa kämpässä stadin keskustassa ja ajan urheiluautoa. Mulla on kuvankaunis tyttöystävä ja helvetin paljon kavereita. Harrastan kaikenlaista ja elän aktiivista elämää.
Sitten se tunnustus... Mua ei kiinnosta mun duuni hevon vitun vertaa, oon mielestäni alipalkattu, tyttöystävää on oikein kiva nussia, mutta ajattelen silti kokoajan muita naisia. Oma mimmi on myös naurettavan hyvän näköinen, mutta silti kuolaan rumempia vieraita naisia. Haaveilen kokoajan typeristä asioista, ja ajattelen että onpas mulla huonosti asiat kun joku toinen ajaa hienompaa autoa tai asuu isommassa kämpässä jne. En siis toisinsanoen kykene tyytymään mihinkään. Hävettää, vituttaa, raivostuttaa ja vähän myös naurattaa.