Rippituoli

En tiedä pystyisinkö tähän oikeassa elämässä mutta fantasiani on että joku nainen käyttäisi kieltäni vessapaperina kun olisi käynyt paskalla. Ainakin olisi luomua.

10 v sitten intissä ollessani panin yhtä sivaria perseeseen. Tämä lähinnä naurattaa minua. Elän heterosuhteessa.

Olen uskovainen ja parisuhteessa. Meillä on monta lasta. Rakastan vaimoani mutta huomaan, että seksuaalinen suuntautumiseni on vahvasti miehiinpäin. Kykenen kyllä olemaan naisenkin kanssa mutta se ei ole samanlaista.

En tahtoisi olla homo tai edes bi. Haluaisin olla rehti hetero. Tiedän ettei Jumala ota pois seksuaalisuuttani enkä sitä haluakkaan mutta toivoisin saavani apua mieleni valtaaviin mielestäni vääriin seksuaalisiin ajatuksiin, jotka myös ajoittain johtavat tekoihin asti.

Minulla on hyvin kitsomainen olo kun rakastan naiseutta ja naisen ihoa mutta samalla kertaa haluan miehen munaa. Anna Jumala minulle anteeksi.

Vaikeasti liikuntavammaisena ja kokemattomana miehenä tuntuu vaikealta kun välillä ihastuu avustajiinsa, miehiin ja naisiin eikä voi ilmaista tunnettaan ammatillisuuden vuoksi? He joutuvat työssään koskemaan hyvinkin intiimisti kehoani jokapuolelta ja välillä se tuntuu ihanalta, on välillä vaikeaa pitää pokerinaamaa tilanteesa ja toivoisi mielessää, "hyväilisit / hieroisit minua" sekä muuta "sopimatonta" Naurakaa vain, mutta koettakaa elää 40-vuotta ilman "läheisyyttä" Tietenkin oma syy ettei hanki seuraa, mutta ei se ole niin yksinkertaista ?

Haaveilen, että tuntematon vanhempi, ruma ja isomahainen, törkeä pukumies kourisi rintojani ja takapuoltani kiimaisena. Ja jos oikein saisi minut kuumenemaan, saisi vedellä vielä takaapäin. Pyllyä läpsien ja tukasta kiinni pitäen tietysti.

En ymmärrä miksi minun pitäisi elää. Iltaisin haaveilen kuolevan yön aikana. Päivisin elän normaalia tuotteliasta elämää - mutta millään ei ole oikeastaan mitään merkitystä - kunhan vain täytän paikkani yhteiskunnassa. Voi vaimo parkaa. Käyttäydyn normaalisti, enkä uskalla tunnustaa kenellekkään, että toivon kuolevani. En jaksa käydä niitä keskusteluja, jotka kuoleman toiveesta kertomisesta seuraisi. Joku saattaisi jopa pitää sitä jonkin tasoisena huomion hakemisena. Ainoa syy miksi en tapa itseäni onnettomuuden kautta on, että se olisi kovin noloa ja hävettävää. Olen häpeäni vuoksi vanki tässä tyhjänpäiväisessä maailmassa. Päästäkää minut jo pois!

Kiusasin ja tapoin pienempänä hyönteisiä ja tapoin pienen sisiliskonkin.. olin todella ajattelematon ja tyhmä. Kannan kohtuutonta syyllisyydentunnetta tästä nykyään.

kiihotun valtavasti kun kuvittelen olevani esim. ulkoilureitin varrella ja nojaan selkä vasten puuta tai isoa kiveä ja naapurin rouvan selkä nojaa minuun. ohikulkijoista huolimatta alan hyväillä naapurin rouvan tissejä ja pikkuhiljaa availen hänen paitansa napit ja työnnän käteni paidan sisään ja hyväilen ja puristelen niitä ihania tissejä, otan tissit esiin ja jatkan hyväilyjä ja puristeluja.

Olen minä enkä ruottalainen...

Pidemmän aikaa olen salaa himoinnut ja vilkuillut esimiestäni ja heitellyt härkejä kaksimielisyyksiä nähdäkseni reaktiot

Mulla on rupu medianomin tutkinto ja kaikki jotka voi auttaa uralla eteenpäin on punavihreitä. Yleensä nää on vasemmistotoimittajien lahjattomia ja rumia lapsia jotka kuitenkin pitää itseään älyllisenä eliittinä tai vihervassarikäpyjä jotka näkee itsensä jonain sankareina vaikka ei ole koskaan saaneet aikaan oikein mitään. Apurahoja nää saa kuitenkin hyvin ja sit paikkoja joissain kaupunkitoimituksissa. Näiden suosituksilla on painoarvoa. Yhteiskuntaa ja politiikkaa nää tajuaa huonosti, mutta kontakteina ne on hyödyllisiä. Olisi sittenkin pitänyt pyrkiä sinne oikikseen. Voisi työllistyä tunnustamatta väriä. Nyt joutuu lipomaan luusereita.

Minulla on semmonen huono tapa jos joku rikkoontuu niin myyn sen "toimivana" sit etiäpäin. Tarkotettuna silleen että se näyttää päälle päin toimivalta. Monet rikkinäiset autot ym. olen myynyt esim. sanomalla että tulpat ja tulpan johot pitäs vaihtaa vaikka onki ollu kans vikanen. Käytän hyväkseni valenimeä ja prepaid liittymää.

Olin lentokonesiivoojana Helsinki-Vantaan lentokentällä. Keskellä normaalia rauhallisempaa yötä kone lähti siirtoon joten minä ja naispuolinen ystäväni/työkaverini jäimme koneeseen kaksin, samalla kun ryhmänvetäjä ajoi röökin kautta konetta vastaan sen seuraavalle pysäkille. Koneen matka kesti 25 minuuttia. Me kestimme vain 18...

Tulipa sitten kesken työpäivän käytyä treffeillä tylsän miehen kans. Mutta seksi oli loistavaa!

Toin naisystäväni töihini toimisto aikojen jälkeen ja otin hänet työpöydällä... Tunnustan, Hakaniemi on kaunis pimeässä ;)

Olen pettänyt tyttöystävääni 5 naisen kanssa :/, en osaa auttaa itseäni.

Olen luuseri

Mulla on fetissi venäläisiin miehiin. Haluaisin, että mies puhuisi tuhmia venäjäksi samaan aikaan, kun panee mua...Kiinnostukseni herääkin herkästi, jos vastakkaisella sukupuolella on edes jotain itäistä sukujuurta ja kieli hallussa. Välillä tuntuu, että oon yksin tälläsen kansallisuusfetissin kanssa :D.

Ystäväni alkoi seurustelemaan erään mukavan miehen kanssa. Kämppiksiä kun olimme, olin itsekin paljon tekemisissä kyseisen herrasmiehen kanssa. Ystävystyttiin nopeasti, josta kämppikseni tuli mustasukkaiseksi. Huomasin miehen lähettelevät ristiriitaisia signaaleja joskus, mutta en ollut huomaavinani asiaa, ennenkuin kämppiksen syytökset alkoivat muuttua päivä päivältä pahemmiksi. Kuulema minä viettelen häntä ja vaikka yritin kertoa miten asia oli, syy oli aina minussa. Lopulta kyllästyin syyttelyihin ja päätin olla yhtä kusinen ihminen mitä kämppikseni väitti. Makasin miehen kanssa useita kuukausia ennenkuin tilanne muuttui molemmille liian hankalaksi sietää. En ole enää välissä kämppiksenkään kanssa.

Olen nyt ollut yli 10v. Yhdessä mieheni kanssa. Seksiä on jonkun verran, mutta se on enemmän mekaanista seksiä. Ei rakastelua. Hauskaakin yritetään yhdessä pitää. Rakastan yhä jollain tasolla häntä ja olen kiintynyt, mutta romanttisessa mielessä lyö tyhjää. Tunteet vastaavat enemmän sisar/veli suhdetta. Itseasiassa hän ei alunperinkään ollut mikään suuri ihastus vaan kasvettiin yhteen. Muita en ole koskaan kuitenkaan katsellut...ennen kuin viime vuonna ihastuin lujaa erääseen duunikaveriin. Niin kornilta kuin se kuulostaakin, hän on minun puuttuva palanen. Joskus vaan joku kolahtaa ihan täysillä ja luonteet, tavoitteet, unelmat ja mielenkiinnon kohteet sopii täydellisesti yhteen. Hän on minua joitain vuosia nuorempi, mutta tuntuu henkisesti kypsemmältä tai samantasoiselta kuin minä. Osaan jo kuvitella miten ihana elämä meillä yhdessä olisi. Varsinaista flirttiä minulla ei hänen kanssaan ole ollut, mutta paljon puhuvia katseita ja se tunne kun hän on lähellä. Ihan mieletön jännite välillämme. Komea hän on, mutta kiinnostukseni häntä kohtaan ei ole seksuaalispainotteista, vaan enemmän hän kiinnostaa minua kumppanina henkisellä tasolla, vaikka seksuaalinen jännitekin on kiistaton. Meillä on yksi yhteinen mielenkiinnon kohde/harrastus ja tältä osin olemme nykyään lähes päivittäin viestein yhteydessä. Minua onkin ihmetyttänyt hänen kova intonsa auttaa minua eteenpäin tässä yhteisessä intressissämme. Minulla on vahva tunne, että olen todella löytänyt sielunkumppanin, mutta enhän edes tiedä tunteeko hän samoin minua kohtaan. Meillä on sitä paitsi liikaa esteitä. Mieskin elää parisuhteessa ja minulla on miehen lisäksi yksi 5v. Ikäinen poikalapsi...Olen yrittänyt unohtaa tunteeni nyt vuoden ajan, mutta mikään ei tunnu tehoavan ja kohtalo työntää meitä koko ajan lähemmäs toisiamme. Perheeni kanssa olen nykyään kuin zombi ja ajattelen vain häntä. Aina kun teen päätöksen unohtaa haihattelun, hän lähestyy minua jotenkin ja taas olen koukussa. En olisi ikinä uskonut, että voisin kohdata näin täydellisen parin itselleni...Mitä minun pitäisi tehdä asian kanssa? Tilanne tällaisenaan on sietämätön.