Etymologiset iskurepliikit
Luen Carlos Ruiz Zafonin romaania Tuulen varjo. Siinä vilahtaa Barcelonan yliopiston kirjallisuuden professori, jonka sanotaan olevan menestyvä häntäveikko opiskelijaneitosten keskuudessa. Jutellessaan erään opiskelijakaunottaren kanssa hän kertoo tytölle, miten joku mies oli saanut "päähänsä kysellä minulta terska-sanan etymologiaa." Walter, onko etymologian käyttö pokausrepliikkinä erinomainen barcelonalainen keksintö, jota meidän kannattaisi viljellä Suomessa vai mistä professori Velasquezin naismenestys johtuu? Ja voitko myös kertoa meille amatöörietymologeille, mikä on terska-sanan etymologia?
2 vastausta
Walter de Camp
20.10.2014 12:26
"Terska-sanan etymologia" -tyyppinen läppä vetoaa miesten lapselliseen huumorintajuun. Se sopii miesten pokaamiseen. Jos nainen sanoo miehelle pitkästyneen oloisesti, että hän on tänään aikansa kuluksi pohdiskellut terska-sanan (tai vastaavan) etymologiaa, mies jää välittömästi naisen verkkoon.
Miesetymologin naistie on kuoppaisempi. Yökerhossa ehkä kahdeksastoista nainen kiinnostuu miehen terska-höpinästä ja ne seitsemäntoista muuta katselevat kyseistä naista syvän säälin vallassa.
Suomalais-ugrilaisen seuran Suomen kielen etymologinen sanakirja on alan raamattu. Jokaisen miehen kannattaa joka tapauksessa hankkia se. Terskasta puhuttaessa siinä ei sanota ainoastaan, että terska on paisunut, levennyt, lyttääntynyt nuppi. Parikkalassa on käytetty myös ilmaisua terskanenä. Ottakaamme tämä käyttöön. Hei, Terskanenä! Lyhyttä ihmistä voi kutsua terskaksi. Mitäs Terska. Ja kun ajetaan autolla, kannattaa jatkuvasti muistuttaa, että tiessä olevat kohoumat ovat terskuja.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Porry Hatter
2.11.2014 12:45
Professori Velasquezin naismenestys johtuu siitä, että kyseessä on fiktiivinen romaanihahmo. Harry Potter kirjasarjatkin ovat täynnä erilaisia taikoja/loitsuja, jotka eivät toimi tosielämässä.