Nyt on käynyt niin, että olen joutunut pahasti...
Nyt on käynyt niin, että olen joutunut pahasti tutkiskelemaan itseäni! Tyttöystäväni kertoi minulle pettäneensä minua yhden miehen kanssa kolme kertaa suhteemme aikana. Tästä tietenkin seurustelumme loppui kuin kanan lento, koska kerroin hänelle, etten pystyisi sitä koskaan antamaan anteeksi ja hyväksymään. Yhtä asiaa en vain hänelle kertonut, sitä että olen itse myös pettänyt häntä varmaan kymmenen kertaa. Miksi tunnen niin suurta vihaa ja inhoa (ex)tyttöystävääni kohtaan, vaikka olen itse tehnyt täysin saman asian hänelle, minkä taas minusta ei tunnu niin suurelta jutulta. Hän haluaisi jatkaa seurustelua, mutta mielessäni pyörii vain, että hän on jakanut riemurasiaansa myös muille kuin minulle! Mitä teen, jatkanko suhdetta vai tuleeko tällaisesta "hevon p’rsett’?
1 vastaus
Walter de Camp
2.6.2006 00:00
Mustasukkaisuus ja omistamisenhalu ovat syvimmälle juurtuneita miehisiä perusvaistoja. En voi sahata sinua silmään niin paljon, että väittäisin olevani tämän yläpuolella. Minuakin on joskus petetty. "Minun" naiseni on antanut jonkun toisen kukon työntyä "minun" riemurasiaani. Ja se on ollut aivan sietämätöntä. Tietenkin myös naisia satuttaa tosi pahasti, kun miehet pettävät, eikä järkiperäisesti voi mitenkään perustella, että seksiakti olisi toiselle osapuolelle vähemmän merkityksellinen ja sen tähden helpommin anteeksi annettavissa. Ja ainahan toisen touhut tuntuvat törkeämmiltä kuin omat. Mutta on tämä jossain geeneissäkin. Jos kerran miesvaris suojelee munia hautovaa naisvarista, niin ei kai se pysty katsomaan hyvällä sitä, että joku toinen miesvaris käy siinä tökkimässä. Ottaen kuitenkin huomioon, millainen sika sinä olet, voisit kertoa avoimesti (ex)tyttöystävällesi omista petoksistasi. Sitten voisitte yhdessä nauraa itsellenne ja jatkaa kimpassa markiisi de Saden viitoittamaa tietä. Sikana eteenpäin!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin