Nukkumatti tule jo!

Lääkeyhtiö väittää miljoonan suomalaisen kärsivän unettomuudesta. Oikeasti moni aikuinen käyttäytyy kuin yliväsynyt kakara, joka ei mene ajoissa nukkumaan. TV:stä tulee hyvää ohjelmaa, surffailu venähtää tai baari-ilta jatkuu aamuun. Tutkimusten mukaan hyvin nukkuvilla on aktiivinen elämäntapa, unettomat katsovat liikaa TV:tä. Sisätautilääkäri Aslak Savolaisen mukaan lyhyt uni on valinta: unta ei arvosteta. Unirytmiä sekoittavat 2000-luvulla lisääntynyt vuorotyö ja epätyypilliset työajat. Suomessa yötyö on yleisempää kuin muissa EU-maissa. Lisäksi 40 prosenttia tekee tietointensiivistä työtä, joka kuormittaa aivoja työajan ulkopuolellakin.

"Stressi on keskeisin ajoittaisen unettomuuden syy. Siitä kärsii kolmannes aikuisista", Savolainen sanoo.

Ketkä ovat oikeasti unettomia? Reilu kymmenen prosenttia ihmisistä kärsii elämäntilanteen, työaikojen, persoonallisuuden, sairauden tai huonojen tottumusten aiheuttamasta vakavasta unihäiriöstä.

"Ikääntyminen ja masennus aiheuttavat pitkäaikaista unettomuutta. Nukahtamisvaikeudet eivät ole isoin ongelma, vaan vaikeus pysyä unessa. Pari heräämistä yöllä ei tuota ongelmia, jos pystyy nukahtamaan uudelleen", neurologi Markku Partinen sanoo.

Jatkuva valvominen voi olla vaarallista. Univaje lisää stressiä ja kerryttää rasvaa vyötärölle, altistaa diabetekselle, sydän-, ja verisuonitaudeille ja tapaturmille. Unettomuus sotkee aineenvaihduntaa ja puolustuskykyä. Se saattaa aiheuttaa syöpiä.

Elintoimintoja säätelee sisäinen keskuskello, hermosolujen tiivistymä, joka sijaitsee aivojen hypotalamuksen etuosassa. Keskuskello ajastaa ruumiinlämmön vuorokausivaihtelua, heräämistä ja nukahtamista, hormonien tuotantoa, näläntunnetta, rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa, solujen energiankäyttöä ja niiden jakautumista. Sisäsyntyinen vuorokausirytmi jätättää useimmilla ihmisillä vähän, se on keskimäärin 24 tuntia 11 minuuttia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija psykiatri Timo Partonen neuvoo tahdistamaan sisäisen kellon valolla. Valoa pitäisi saada päähän aamukuuden ja kymmenen välillä, talvella valohoitolampulla tai matkalla.

"Liikunta edistää unta, paitsi ei alle neljä tuntia ennen nukkumaanmenoa", Partonen kertoo.

Partonen on tutkinut elimistön unilääkkeen, melatoniinin, vaikutusta univaikeuksiin. Keskuskello käskee käpyrauhasen tuottaa sitä serotoniinista ja eritys on voimakkaimmillaan lapsena. Perinteiset unilääkkeet, kuten bentsodiatsepiinit, aiheuttavat tokkuraisuutta ja muistihäiriöitä sekä heikentävät REM-unta. Niistä tulee helposti riippuvaiseksi. Yöhormoni melatoniini laskee ruumiinlämpöä ja vireystilaa valmistaen ihmistä uneen. Se parantaa unen laatua, eikä aiheuta riippuvuutta. Aikuiset ovat hyviä valvomaan, mutta palautuvat huonosti. Tupakka ja viina vievät yöunet, koska ne ilmeisesti heikentävät melatoniinin sitoutumista. Melatoniinin uskotaan toimivan nuoruuseliksiirinä. Yhdysvalloissa sen popsiminen oli villitys; Suomessa sitä on määrätty aikaerorasitukseen ja ylivilkkauteen. Suomessa melatoniinia saa vain reseptillä, koska pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta. Melatoniini saattaa hidastaa murrosiän alkamista. Se estää kasvuhormonin tuotantoa.

Unihiekaksi kutsuttu adenosiini (elimistön oma douppi taas) edesauttaa nukahtamista estäen valvetta ylläpitävien hermosolujen toimintaa sitoutumalla niiden pinnalla oleviin reseptoreihin. Kahvi piristää, koska kofeiini estää adenosiinin sitoutumista. Kahviherkkyydessä on perinnöllisiä eroja.

Lääkärit ovat huolissaan ihmisen tyhmistymisestä, sillä valvominen laskee veren laktaattiarvoja. Laktaatti turvaa aivojen energiansaantia glykogeenivarastojen loputtua.

Unettomuudessa on myös positiivinen puoli.

"Tilapäinen unettomuus on välittämistä. Emme nuku, kun jotakin tärkeää on tapahtumassa", sanoo kognitiivinen psykoterapeutti Soili Kajaste.

Lukijoilta

“Nukun todella huonosti. Saan unta usein vasta 2–6 aikaan yöstä. Pyrin saamaan ainakin kahdeksan tuntia unta, mutta heräämään aikaisin saadakseni unirytmin kuntoon. Takarajana herätykselle olen pyrkinyt pitämään klo 14, mutta saatan torkuttaa helposti klo 15. Minulla on nukahtamispillereitä mutta en tykkää käyttää niitä, sillä ne tekevät seuraavan päivän tokkuraiseksi.”
Mies, 24

“Olen ollut vauvasta saakka sellainen, että kun minut laitettiin nukkumaan illalla, niin nukuin sikeästi aamuun asti. Äiti tietysti oli tyytyväinen kun en turhia valvottanut, mutta nyt vanhempana nukkuminen on minulle tavallaan ongelma. Tai ei siis nukkuminen, uni tulee helposti paikasta riippumatta, mutta se herääminen... Aamuvuorot töissä ja kouluunmeno ennen yhtätoista ovat painajaismaisia, kun lähes aina illalla saa miettiä että heräänköhän varmasti. Stressiä tämä ei kuitenkaan aiheuta, uni tulee aina heti. Vaikka menisin kuinka aikaisin nukkumaan, ei takeita ajoissa heräämisestä kuitenkaan ole.”
Nainen, 22

“Nukun yleensä kun tukki. Nukahdan 90 sekunnissa kun olen mennut sänkyyn ja herään vasta kellon soittoon. Nukun hyvin myös vierailla, mökillä, teltassa ja tarpeen vaatiessa lattialla. Ainoa poikkeus on ulkomaanmatkaa edeltävä yö. Silloinkin nukahdan heti illalla mutta saatan herätä etuajassa jännittämään matkaa.”
Nainen, 23

“Mielestäni nukuin hyvin, kunnes kävin kiropraktikolla ja ymmärsin mitä syvä ja rentouttava uni tarkoittaa! Eikä minulla ollut edes kipuja kun aloin käymään kiropraktikolla. Enää en edes kävele/touhua unissanikaan niin paljoa kuin aikaisemmin!”
Mies, 32

67 % kärsii unettomuudesta.
Lähde: Cityn lukijat
Entä sinä? Vastaa: www.city.fi/kyselyt