Tässä jutussa tarkoituksena on tutkia Ylen arvojen toteutumista kahden eri mielipidetiedustelun yhteydessä. Päähuomio keskittyy presidentinvaalien yhteydessä suoritettuun kyselyyn, jossa epäonnistuttiin kummallisella tavalla ehdokkaiden kannatuksen selvittämisessä. Samaten kyselyn yhteydessä suoritettu selvitys ehdokkaiden valinnan mahdollisesta vaikutuksesta maamme tulevaisuuteen jättää toivomisen varaa. Tarkoituksena ei ole jälkikäteen ottaa kantaa kummankaan ehdokkaan puolesta, vaan tutkia Ylen onnistumista tehtävässään.
Jutun lopussa paneudutaan vuoden ehkä merkillisimpään mielipidetiedusteluun, jossa Yle oli jälleen asialla.
Ailahtelevat kannatusprosentit
Toisen vaalikierroksen varsinainen äänestyspäivä oli sunnuntaina 29.1. Samalla viikolla tehtiin kolme eri mielipidetutkimusta, joiden teettäjinä olivat MTV3, Helsingin Sanomat ja Yle. HS tilasi oman tutkimuksensa TNS Gallupilta, Yleisradio Taloustutkimukselta ja MTV3 Research Internationalilta.
MTV3:n ja HS:n teettämät tutkimukset antoivat olettaa, että Niinistön kannatus oli selvässä nousussa. Keskiviikkona 25.1. julkaistu MTV3:n kysely antoi Haloselle 55% ja Niinistölle 45% äänistä. Tuon kyselyn mukaan Niinistön trendi oli nouseva. Tässä kahden eri viikon ajalle osuneessa tutkimuksessa jälkimmäisen viikon aineisto antoi Niinistölle korkeamman kannatuksen kuin edellisen (44%, 46%). Epätietoisia oli 37% vastaajista. HS:n perjantaina julkistamassa kyselyssä Niinistö oli rutistanut suosionsa jo aivan Halosen kantaan. Kannatusprosentit olivat 51-49. Epätietoisia oli neljännes vastaajista. (HS:n reilua viikkoa aikaisemmin teettämässä tutkimuksessa prosentit olivat Haloselle 53–47.)
Tämä trendi näytti kuitenkin muuttuvan perjantai-iltana Yleisradion tv-uutisten tilaaman kyselyn myötä. Halosen kannatukseksi saatiin 55 % ja Niinistön 45 %. Lisäksi Ylen tilaamassa kyselyssä ainoastaan 15 % vastaajista ei osannut tai halunnut sanoa kantaansa. Epävarmojen osuus pieneni huomattavasti. Kahden vuorokauden kuluttu lopullinen tulos oli selvillä. Prosentit vaaleissa olivat Halosen hyväksi 51,8–48,2. Varsinaisen vaalipäivän äänistä Niinistö sai jopa enemmän kuin Halonen eli Niinistön nouseva trendi jatkui loppuun asti. Ylen teettämä tutkimus ei siis mahtunut edes kolmen prosentin ilmoitetun virhemarginaalin sisään. Sen sijaan HS:n teettämän jälkimmäisen kyselyn tulokset olivat hyvinkin tarkkoja.
Yleensä Yle on pyrkinyt julkistamaan oman mielipidetutkimuksensa viimeisen vaaliväittelyn yhteydessä, jolloin ehdokkailla on mahdollisuus kommentoida esitettyjä lukuja. Miksi nyt päätettiin toisesta aikataulusta, kun saman kyselyn ehdokkaiden vaaliteemoja koskeva osuus julkaistiin jo torstai-iltana. Sen hieman erikoisiin painotuksiin paneudumme myöhemmin.
Ylen uutistuotannon johtajan Ari Järvisen mukaan aikataulupäätös tehtiin heti ensimmäisen vaalikierroksen jälkeen. Näin haluttiin toimia, koska trendin mahdollisesti hyvinkin nopea muutos oli tiedossa. Tavoitteena oli kyetä antamaan äänestyspäivän suhteen mahdollisimman tuoretta tietoa.
Tutkimusta tekemässä ollut Tarmo Ropponen korostaa, et-temme voi pitää Ylen tuloksia väärinä, sillä vaalipäivänä tilanne oli kannatuksen osalta jo muuttunut. Toisin sanoen Ropposen mukaan on mahdollista, että Niinistön kannatus nousi viisi prosenttiyksikköä kahdessa vuorokaudessa.
On muistettava, että HS:n tutkimus tehtiin tiistaina ja keskiviikkona ja Ylen keskiviikkona ja torstaina. Silti HS:n tulokset kuvasivat vaalipäivän tilannetta kirkkaasti paremmin.
Ristiriitaiselta tuntuu myös Ropposen selitys, jonka mukaan epävarmojen vastaajien huomattavan pieni osuus selittyy kyselyn tutkimusajankohdalla. Oletuksen mukaan monet epävarmat äänestäjät olivat tässä vaiheessa jo tehneet päätöksensä. Täsmälleen sama perustelu antaisi kuitenkin olettaa muita tiedotusvälineitä tarkempia tuloksia itse kyselyssä.
Selvää on, että omassa tavoitteessaan Yle epäonnistui, joko sen takia, että kannatuslukemat muuttuivat mystisesti Ylen tutkimuksen ajankohtana tai sitten Ylen tutkimuksessa julkistettu tieto ei antanut todellista kuvaa ehdokkaiden kannatuksesta.
Edesauttoiko Ylen toiminta jommankumman ehdokkaan kampanjaa? Politiikan tutkijoille on tuttu ns. bandwagon -ilmiö, jolla viitataan epävarmojen äänestäjien taipumukseen siirtyä voittajan kelkkaan. Ylen tutkimuksen voidaan katsoa kokonaisuudessaan edesauttaneen Halosen kampanjaa, sillä monen epävarman äänestäjän valinta olisi saattanut olla erilainen, mikäli Ylen tulos olisi ollut lähempänä todellista äänijakaumaa tai jopa jos HS:n tarkempi tutkimustulos olisi ollut viimeinen sana asiasta.
"Halosen johto pitää", otsikoi Yle teksti-tv:llä, kun viimeinen mielipidemittaus oli saatettu kansan tietoon.
Niinistö ristiriitojen tuottajana
Ylen viimeisen mielipidetutkimuksen yhteydessä kansalaisille esitettiin kysymyksiä, joissa pyrittiin paneutumaan ehdokkaiden vaaliteemojen ytimeen. Kysymykset koskivat mm. Natoa, Suomen painoarvoa maailmalla ja maaseudun elinvoimaisuutta. Kaksi kysymystä kiinnitti huomiota. Selvisi että 12 % vastaajista koki, että työelämän ristiriidat lisääntyisivät Halosen voittaessa, kun taas 32 % oli sitä mielestä, että näin tapahtuisi Niinistön ollessa presidenttinä. Samaten yhteiskunnan poliittisen vastakkainasettelun lisääntymiseen Halosen kaudella uskoi 14 %, kun taas Niinistön tullessa valituksi tällaiseksi tilanteen arvioi 36 % vastaajista.
Kun kyselyn tuloksista kerrottiin, Yleisradion tv-uutisissa ei mainittu lainkaan kyselyn sitä osaa, joka osoitti, että maaseudun elinvoimaisuus lisääntyisi todennäköisimmin Niinistön kuin Halosen valinnan seurauksena. Tämä tulos löytyi ainoastaan Yleisradion verkkopalvelusta.
Ylen "vaalibloggaajan", tv-uutisten politiikan toimituksen päällikön Olli Ainola kirjoitti "Tehty tutkimus paljastaa, että vastakkainasettelun aika ei ole ohi. Vastakkain ovat muutos ja jatkuvuus. Niihin ei suinkaan suhtauduta samalla tavalla. Osalle äänestäjistä muutos merkitsee jotain uutta ja tuoretta, toisille se taas tarkoittaa uhkaa ja turvattomuutta...Lukujen perusteella arvelen, että Niinistöä jopa hiukan pelätään."
Ongelmallista kyselyssä oli se, että työelämän ristiriitoja ja poliittista vastakkainasettelua ei lainkaan suhteutettu siihen, mikä vaikutus ehdokkailla saattaisi olla taloudelliseen tuottavuuteen. Tutkimuksissa on käynyt toistuvasti ilmi, että työttömyys on kansalaisten ensisijainen yhteiskunnallinen huolenaihe ja työttömyyden suhde talouden kehitykseen tuskin vaatii erityistä perustelua. Talous puolestaan koettiin Niinistön vahvaksi osaamisalueeksi.
Ainolan mukaan ehdokkaiden vaikutusta talouskasvuun ei haluttu udella, sillä tähän teemakenttään presidentti ei pysty uuden perustuslain puitteissa merkittävästi vaikuttamaan. Siksi huomio haluttiin suunnata "yleispoliittisiin" kysymyksiin. Tämä näkyikin Niinistön vaalisloganin "Vastakkainasettelujen aika on ohi" uskottavuuden selvittämisellä.
On kuitenkin vaikea nähdä, millä tavalla työelämän ristiriidat tai yhteiskunnan poliittinen vastakkainasettelu kuuluisivat yhtään sen selkeämmin presidentin vaikutusalueeseen. Ehkä ajatuksena oli, että kysytyt teemat liittyvät ihmisten asenteisiin ja tuntemuksiin, joihin presidentti voi mielipidejohtajana vaikuttaa talouden kurssin kääntämisen vaatiessa konkreettisia toimenpiteitä. Toisaalta voidaan väittää, että talouskasvu on aivan samalla tavalla sidoksissa ihmisten asenteisiin. Tämä tuntui olevan Niinistön kampanjan yksi keskeisistä ellei jopa keskeisin teema.
Tiedotusopin professori Pertti Suhosen mukaan mielipidekyselyissä "ensimmäinen epäilys koskee tutkimuksessa esitettyjä kysymyksiä. Ovatko ne sellaisia, että tutkittavasta asiasta saadaan oikea kuva." Huomiota tulee kiinnittää myös siihen, "ovatko vastausvaihtoehdot kattavia ja tasapuolisia?" Tässä tutkimuksessa vaihtoehdot eivät olleet tasapuolisia.
Psykologinen konservatismi
Sosiologi Karl Mannheim erottaa toisistaan kaksi eri konservatismin lajia: psykologisen ja poliittisen. Psykologinen konservatismi tietyllä perustasolla kuuluu ihmisluontoon. Harvan ihmisen psyyke kestäisi sitä, että joku ilkeä demoni olisi joka päivä vaihtanut kotona kaikkien huonekalujen paikkaa. Poliittisella konservatismilla taas viitataan Ranskan vallankumouksen jälkipyykissä syntyneeseen poliittiseen ideologiaan, jossa korostui muuttuneen yhteiskunnan integroiminen osaksi arvokkaiksi koettuja perinteitä.
Muutosvastarinta ja pelko tulevaisuutta kohtaan kuuluvat ilmiöinä selkeämmin psykologiseen kuin poliittiseen konservatismiin. Ylen tutkimuksessa esitetyt kysymykset peilaavat kansalaisten tutkitusti yhä pessimistisempää asennoitumista tulevaisuuteen. Mikäli tulevaisuus nähdään pessimistisessä valossa, jatkuvuus on aina myönteisesti värittynyt ilmiö, riippumatta muutoksen (tai jatkuvuuden) poliittisesta väristä.
Epilogi: Ylen syksyn "gallupfloppi"
Lokakuussa 2005 Ylen tv-uutiset hämmästytti katselijoitaan julkaisemalla teettämänsä tutkimuksen, jonka mukaan puolet kansasta vastaisi myöntävästi seuraavaan kysymykseen: "Jos tasavallan presidentti ja pääministeri perustelluista syistä päättävät, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä, voisitteko tässä tapauksessa tukea valtiojohdon ratkaisua?"
Kyselyssä ei kerrottu, millaisia nämä perustellut syyt saattaisivat olla, eikä sitä, mitä käsite "tukeminen" tässä yhteydessä tarkoittaa. Jos rinnastamme perustellun päätöksen ei-perusteltuun, tällöin herää kysymys, minkä ihmeen takia kuitenkin puolet vastanneista eivät tukisi valtiojohtoa Nato-asiassa. Siksikö, että he ovat intohimojensa orjia, eivätkä heihin perustelut vaikuta? Jos taas pidämme heikostikin perusteltua vaihtoehtoa perusteltuna, tällöin kysymys ei tarkoita yhtään mitään, sillä ratkaisu löytyy vasta eri vaihtoehtojen tueksi tarjottujen perustelujen punninnasta. Kuten Pertti Suhonen asiaan liittyen totesi, "suomalaiset edellyttävät kuulevansa ne hyvät perustelut sille esitykselle ennen kuin ryhtyvät sitä tukemaan".
Miksi kysely ylipäänsä tehtiin?
Kahden päivän kuluttua presidentti Martti Ahtisaari antoi asiasta oman tulkintansa. HS:n mukaan Ahtisaari "antoi ymmärtää, että Suomen politiikassa on pulaa johtajuudesta" ja että "kansalaiset edelleen edellyttävät poliitikoilta selvää johtajuutta".
Entinen presidenttimme heitti lisää vettä kiukaalle tulkinnalla, jonka mukaan kansan kuuleminen olisi johtanut täydelliseen katastrofiin toisessa maailmansodassa, jossa "herraonniset" suomalaiset olivat onneksi löytäneet itselleen johtajat, jotka saivat ajettua kipeät, mutta oikeat päätökset läpi. "Jos kansalta olisi kyselty mielipidettä, me olisimme olleet yksi oblasti [alue] Neuvostoliitossa", Ahtisaari tykitti (HS 18.10. 2005).
Filosofi Olli Tammilehdon mukaan toisen maailmansodan perintö on keskeinen selitys sille, miksi poliittinen kulttuuri on maassamme epädemokraattisempaa ja vähemmän "keskustelevaa" kuin muissa Pohjoismaissa. Pienessä piirissä tehdyt kabinettipäätökset sodan aikana ovat iskostuneet kansan mieliin malliesimerkkinä tehokkaasta asioiden hoidosta. Ahtisaaren retoriikka antaa tästä täydellisyyttä hipovan esimerkin.
Meille on opetettu, että keskustelussa kysymys edeltää vastausta sekä ajallisesti että loogisesti. Nato-kyselyn suhteen tämä tulkinta ei tunnu toimivalta. Vasta tutustumalla Ahtisaaren vastaukseen voimme ymmärtää mihin kyselyllä pyrittiin. Tavoitteena oli pohjustaa Suomen liittymistä Natoon tilanteessa, jossa kansan enemmistöllä on "väärä" mielipide asiasta. Miksi Yle halusi osallistua näin intressisidonnaisen kyselyn tekemiseen, on epäselvää.
Muita kysymyksiä puolueettomalle Yleisradiolle
- Miksi Tarja Halosta käsitellyt tv-ohjelma ennakkotarkistettiin, mutta Sauli Niinistön ja Matti Vanhasen ohjelmia ei?
- Miksi Tarja Halosen vaalikirjan kirjoittajaa, toimittaja Hannu Lehtilää ei jäävätty presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen tulos-illasta?
Vain 61 % kansasta vakuuttui YLEN tasapuolisuudesta presidentinvaalissa
Yleisradion vuonna 2004 tekemän tutkimuksen mukaan 91% suomalaisista katsoi Yleisradion onnistuneen vähintään tyydyttävästi luotettavaa ja riippumatonta tietoa jakavien uutisten toimittamisessa. Imago siis kunnossa kaksi vuotta sitten, vaan kuinka Yle onnistui presidentinvaalissa?
City-lehti tilasi Taloustutkimukselta mielipidekyselyn koskien Yleisradion presidentinvaalin toisen kierroksen tv-lähetyksiä. Kyselyn mukaan 61% oli sitä mieltä, että toisen kierroksen vaalia käsiteltiin Ylessä tasapuolisesti. Joka viides ei osannut sanoa ja enemmän kuin joka kuudennen vastaajan mielestä Yle ei ollut tasapuolinen. Näistä kaksi kolmannesta näki Yleisradion suosineen istuvaa presidenttiä.
Tarja Halosta äänestäneistä 24 prosenttia kertoi presidentinvaalia koskeneiden televisiolähetysten vaikuttaneen äänestyspäätökseen, Sauli Niinistöä äänestäneistä 16 prosenttia.
Näin kysyttiin
Käsittelivätkö Yleisradion tv-lähetykset presidentinvaalin toisella kierroksella Tarja Halosta ja Sauli Niinistöä tasapuolisesti ?
- Kyllä 61 %
- Ei 18 %
- Eos 21 %
Jos Yle ei käsitellyt ehdokkaita tasapuolisesti, kumpaa ehdokasta Yle mielestänne suosi?
- Tarja Halosta 67 %
- Sauli Niinistöä 25 %
- Eos 8 %
Sauli Niinistöä äänestäneistä 94 % sanoi, että Yleisradio suosi Halosta, 6 % mukaan Niinistöä. Halosta äänestäneistä 34 % sanoi, että Yle suosi Halosta, 56 % mukaan Niinistöä.
Näin kysely tehtiin
Tutkimuksessa haastateltiin 1 021 henkilöä viikolla 6. Otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan kohderyhmää edustavaksi. Virhemarginaali on +-3 prosenttiyksikköä.
32 kommenttia
Fuuge
16.2.2006 14:55
YLE nyt on demareita täynnä. Siihen nähden YLE selvisi kohtuullisesti. Enemmän ihmettelen Hesaria. Erkko otti kerran julkisesti kantaa Halosen puolesta ja sen jälkeen lehden sisäinen itsesensuuri hoiti loput. Oli varsinaista "puolueetonta" tiedonvälitystä. Erkko saa toki ottaa kantaa, mutta se, että lehti meni kampanjoinnissaan niin pitkälle kuin meni, on huolestuttavaa. Keskeytin puoleksi vuodeksi Hesarin tilauksen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anteeksikuinka?
16.2.2006 14:55
Mikähän tän jutun tarkoitus on? Kyllä meille tuli selväksi, että City-lehti kannatti Niinistöä (eikä mitenkään peitellysti), mutta tällaiset artikkelit, joissa eräiden perusteltujen kommenttien lisäksi on vahva osoitus tietämättömyydestä markkinatutkimusalaan liittyen, eivät tulosta muuta.
Nyt pitäisi katsokaas vielä osoittaa, paljonko ihmisten äänestyskäyttäytyminen muuttuu galluppien myötä ja nimenomaan näissä vaaleissa. Vain silloin voitaisiin osoittaa, että YLE:llä oli joitain tarkoitusperiä. Itse ainakin koen, että altavastaajaa äänestetään helpommin. Eli se myös selittäisi vaalipäivän äänisaaliin Niinistölle.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ernos
16.2.2006 15:08
Ihan asiallinen juttu. Ei siinä hyökätty Halosta vastaan saati otettu kantaa Niinistön puolesta vaan perustellusti ihmeteltiin Ylen tapaa toimia. Ylen viimesyksyinen gallup Nato-jäsenyyydestä kieltämättä johti ajatukseen, halutaanko tällä suojella etukäteen vallanpitäjiä, mikäli Nato tulee ajankohtaiseksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Työväen presidentti
16.2.2006 23:51
Täysin asiallinen juttu myös minun mielestäni. Pitää olla sokea, jos jollain lailla ei huomannut YLEn punaiseen päin kallistumista näissä vaalilähetyksissä.
Itse ihmettelen myös kovasti tätä Lehtilän tapausta. Mitä ihmettä tekee Halosen vaalikirjan tekijä haastattelemassa näitä ehdokkaita? Melko läpinäkyvää. Ja hyvänä huomiona; kyseisellä herralla oli muistaakseni toisen kierroksen vaali-illassa ruusunpunainen solmio kaulassa, samoin tulosstudion useilla ihmisillä.
Ylipäänsä raivostuttaa tämä tapa kolmen "suuren" puolueen kyttäämisestä. Oli vaali kuin vaali, kaikki pienempien puolueiden ehdokkaat jäävät täysin taka-alalle; heidän ei edes anneta perustella mielipiteitään kunnolla, sillä lähetysaikaa pitää selvästi saada enemmän näille ison määrän ääniä kerääville.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ylen noloa
17.2.2006 02:39
Tämäkin asia osoittaa millainen banaanivaltio Suomi todellisuudessa on. Edes valtion puolueettomaan medialaitokseen ei voi luottaa ja vallanpitäjien nuoleskelu näyttää olevan Hesarinkin valinta. Niinistö oli vaalin todellinen voittaja, sillä niin vaikeaa kenenkään keskustalaisen tai kokoomuslaisen on tässä maassa tapella tätä Muumiomamman ja demarien ylivallan epäoikeudenmukaista suosimista vastaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
llleeee
18.2.2006 11:42
Hei Anteeksikuinka
Pointti ei ole se, että vaikuttiko Yle vai ei. Pointti on valtion omistaman tiedotusvälineen puolueettomuus. Olen äänestänyt Halosta ja minäkin olen kiinnittänyt huomiota esimerkiksi Hannu Lehtilän valitsemiseen haastattelujen tekijäksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
ruikutiruikuti
19.2.2006 13:52
Cityhän kannatti varsin peittelemättömästi Niinistöä, kun hän "coolimpi" nuorekkaiden kokomuusmulkeroiden mieleen. Karvas tappio ilmeisesti kirvelee edelleen ja joku syntipukki oli pakko löytää, mitä lyödä jotta vähän parempi olo. Joku älykääpiö mainitsi, että YLE on demareita täynnä. Hmmm... sanooko esim. O.P Heinonen mitään?
Juuri Niinistöhän siitä Natosta koko ajan jankutti ja jos sen takia menetti ääniä, niin syyttäköön itseään. Muutenkin on turha syytää YLEä, että Niinistöstä saa vastenmielisen kuvan, kuten koko hänen kannattajajoukosta.
Saatan olla vittumaisen vahingoniloinen paskiainen, mutta nautin suuresti, kun telkkarissa näytettiin kokoomuksen presidentin vaalivalvojaisten yleisön reaktiota tuloksen selvittyä. Kovasti tulos veti väen hiljaiseksi. Lopultakin äänekkäiden kokoomusnuorten turpa on tukittu. Se hetki tuntui hyvältä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Riituska
19.2.2006 15:31
Ruikutiruikuti sotkee asioita. Täällä ei käydä vaalia, vaan keskustelua Ylen puolueettomuudesta, siitä onko se nykyvallan asialla.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
demokraatti
20.2.2006 15:37
Olipa hauska lukea, kuinka nimimerkki "ruikutiruikuti" osaa aidosti iloita oman ehdokkaansa menestymisestä presidentivaalissa.
Sellaistahan se demokratia on, että vastapuolen mulkerot saattavat asettaa oman vastenmielisen ehdokkaansa. Onneksi asumme maassa, jossa tämä on mahdollista. Toisaalta olisimmehan me kaikki taatusti onnellisempia, jos vasemmistodiktatuuri vallitsisi meilläkin.
Maailma ei valitettavasti tainnut tulla vieläkään valmiiksi, vaikka Halonen valittiinkin presidentiksi. En kuulu kokoomusnuoriin, mutta voisin kuvitella, että heidän turpaansa ei ole tukittu lopullisesti. Viimeistään vuoden 2007 eduskuntavaalien lähestyessä he saattavat tulla taas äänekkäästi esiin. Toivottavasti "ruikutiruikuti" ja muut vasemmistokiihkoilijat ovat silloin valmiina vastaiskuun...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
MissME2223
21.2.2006 12:01
Lehdessä kommentoitu Halosen ohjelman ennakotarkastus taidettiin tehdä yleisön painostuksesta mutta ohjelmaa ei silti muutettu.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Enosi
21.2.2006 15:54
Ei sillä ole väliä, että ohjelmaa ei muutettu. Väliä on sillä, että ohjelma ennakkotarkistettiin. Näin ehdokas Halonen sai erityiskohtelun verrattuna muihin pääehdokkaisiin. Se on sitä politikointia tai herran pelkoa. Kuinka kansa moista olisi voinut vaatia. Kyseessä oli Ylen sisäinen päätös.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kristiane
22.2.2006 09:33
Niinistöläisiä näköjään vaalitappio kirvelee kovasti vieläkin. Mitään muuta pointtia tällä kirjoituksella ole kuin etsiä syyllisiä häviöön. Halosen voittoa ei kyllä median ansioksi voi lukea, sillä lähes kaikki lehdet - myös City - oli kylläkin valjastettu joko Halosta vastaan tai Niinistön puolesta. Koittakaa nyt päästä yli siitä, että paras voitti ja that's it.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Enosi
22.2.2006 09:44
Paha vääristymä sinulla Kristiane. Jos Yle olisi ollut yhtä asenteellinen Niinistön puolesta, reaktio olisi ollut sama. Pointti on: Yle ei voi tehdä politiikkaa. Se ei ole sen tehtävä, koska kansa on maksaja.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kristiane
22.2.2006 14:23
Koita nyt sinäkin Eno niellä vaan pettymyksesi. Väitetäänhän tässäkin jutussa, "ettei tarkoituksena ole ottaa kantaa kummankaan ehdokkaan puolesta tai vastaan..." ja silti koko kirjoitus on ilmiselvästi halosvastainen. Älä edes yritä väittää, että City olisi katsonut aiheelliseksi julkaista vastaavaa roskaa, jos väitetty puolueellisuus olisi tulkittu Niinistölle eduksi.
Kaikki kunnia Niinistölle; hän otti häviönsä todella herrasmiesmäisesti ja sanoisin, että jopa hieman helpottuneesti. Hän ei nyt joutunut virkaan, johon tuskin edes halusi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
ruikutiruikuti
22.2.2006 14:48
Parahin demokraatti. Sanoinko, että Niinistö ei saisi ryhtyä ehdokkaaksi tai ettei kokoomusmulkeroilla tulisi olla äänioikeutta? Kun Halosta tai YLEä aletaan lyömään kuin vierasta sikaa, niin pare varautua siihen, että tärskyjä tulee myös vastapuolelta.
Mistä muuten olet saanut päähäsi, että olen ylipäätänsä kiihkovasemistolainen? Halonen ei ollut minulle ihanne-ehdokas, mutta äänestin häntä koska hän oli Niinistöä pienempi paha. Halosen ja Niinistön väliltä valitseminen on kuin valitsisi pienen flunssan ja koleran väliltä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Enosi
22.2.2006 16:02
Kristiane: on surullista, että kaltaisillasi kansalaisilla ei ole ymmärrystä Ylen tehtävästä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
demokraatti
23.2.2006 12:07
Arvoisa ruikutiruikuti. Olipa mukava kuulla, ettet ole myöskään Halosen varaukseton kannattaja. Flunssan sijaan Halosta (ja sosiaalidemokraattien politiikkaa ylipäätään) kannattaisi kuitenkin verrata johonkin huomattavasti vakavampaan, hitaasti etenevään rappeuttavaan sairauteen, kuten Alzheimerin tautiin.
Kristiane. Toistetaan tämä sama asia jo ties kuinka monennen kerran: Yleisradio on julkisen palvelun laitos, jota ylläpidetään myös verovaroin ja jolta tulee edellyttää puolueetonta tiedonvälitystä. Muut mediat, kuten Uutispäivä Hesari, voivat kyllä väittää olevansa sitoutumattomia ja liputtaa toisen ehdokkaan puolesta. Lukijat voivat sitten lehden valitseman linjan perusteella päättää, haluavatko he edelleen olla kyseisen konsernin asiakkaita.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kristiane
23.2.2006 14:53
Kyllä minä tiedän, mikä YLEn tarkoitus on. Pointti on kuitenkin siitä, että mitään puolueellisuus mantraa ei niinistöläisten suunnalta kuuluisi, mikäli väitetty puolueellisuus olisi tulkittu Salen eduksi. Myös puolueellisuus on näköjään puolueellista.
Varmasti olisitte yhtä huolissanne YLEn puolueellisuudesta, jos Niinistöä olisi ollut epävirallinen suosikki...heh.
En nyt jaksa enää väitellä teidän katkerien kokoomuslaisten kanssa. Koittakaan nyt tukehtumatta kestää, ettei Saulista tullut maan isää.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
ihme rutinaa
23.2.2006 14:59
Hävettää oikein että menin äänestämään Niinistöä, kun katselee tätä City-lehden rutinaa. Kuinka voi yhdestä haastattelusta ja gallupista riittää juttua kolmeen lehteen (vai neljässäkö tästä on jo joristu?). Hyväksyisitte nyt jo sen tosiasian, että mainostamanne mies hävisi pelin hilkulla kuin Suomen lätkäjoukkue, ja sillä hyvä. Ei tämä ole enää mitään tutkivaa journalismia vaan selvää säälipillun kalastelua toimittajalta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Tintin
23.2.2006 15:32
Kyllä se niin on, etä mikään muu kansa ei pysty sellaiseen itsesensuuriin kuin suomalaiset. Täällä on vallalla häviämisen, herrojen ja valtaapitävien pelko. Kun tähän joku taho puuttuu, niin kansalaiset haluavat vaieta asian kuoliaaksi. Joskus ihmeteyttää, kuka söi tämän kansan pallit?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
demokraatti
23.2.2006 16:18
”mitään puolueellisuus mantraa ei niinistöläisten suunnalta kuuluisi, mikäli väitetty puolueellisuus olisi tulkittu Salen eduksi”. Tätä väitettä on mahdoton kumota vallitsevassa tilanteessa, joten sen on siis pakko olla totta. Niinkö?
Itse olisin suhtautunut kriittisesti Yle:n toimintaan ja vaatinut tasapuolisuutta tiedonvälitykseen riippumatta siitä ketä ehdokasta Yle "kannattaa".
Kun voittaja on selvillä, tiedotusvälineiden toiminnan analysointi vaaleja edeltävältä ajalta on ainoastaan katkeruutta. Juuri tällaisista asioistahan se itsesensuuri lähtee. On olemassa vain yksi virallinen totuus, tässä tapauksessa Ylen puolueettomuus presidentinvaaleissa, ja sen kyseenalaistaminen on häviäjien itkua. Eri mieltä olevien on oltava hiljaa. Mitään muuta motiiviahan puolueettoman tiedonvälityksen vaatimiselle ei tässä tapauksessa voi olla olemassa, kuin katkeruus Niinistön vaalitappiosta. Asiathan ovat juuri näin mustavalkoisia…
Itse kunkin kannattaisi poliittisesta kannastaan riippumatta pyrkiä kehittämään medialukutaitoa ja tervettä kriittisyyttä tiedonvälitystä kohtaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
galluppifloppi
27.2.2006 13:06
Niinhän se menee, että Natosta kysyttiin voisitko tukea ratkaisua jos pressa ja pääministeri perustelluista syistä päättäisivät hakea jäsenyyttä. Samoihin aikoihin Karjalan palautuksesta kysyttiin, että haluaisitko palautusta vaikka siitä seuraisi sodan riski Suomen ja Venäjän välille. Yllättäen palautusta kannatti alle 50% kansasta.
Mietippä itse mitkä olisivat olleet prosentit jos noihin kyselyrunkoihin vaihdetaan aiheet päittäin:
- kannattaisitko Nato jäsenyyttä vaikka sodan uhalla?
- voisitko tukea palautusta jos pressa ja pääministeri perustelluin syin hakisivat?
Eipä ole vaikea nähdä miten kansan haluttiin vastaavan...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Andúril
3.3.2006 11:19
"Joskus ihmeteyttää, kuka söi tämän kansan pallit?"
Vasemmisto.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Marzuli
7.3.2006 15:32
Vastaavasti MTV3 oli avoimesti Ninistön puolella, ja media (HS, iltapäivälehdet, Internet jossa suurin osa on nuoria miehiä) jostain syystä teki kaikkensa, jotta Niinistö olisi saanut Halosen kiinni viime metreillä. Kaikkia galluppeja voi ja pitääkin epäillä, ei vain YLE:n tekemiä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
tilastotieteestä...
16.3.2006 02:57
Olipa mielenkiintoisesti tehty tuo City-lehden tilaama kysely! Itse en edes seurannut vaaleja ja kahdesta pahasta jopa äänestin Halosta. Silti olisin varmaan itsekin "mennyt vipuun" ja vastannut kyselyyn kuten siihen ilmeisesti haluttiin vastaavan.
1. kysymys oli: Käsittelivätkö Yleisradion tv-lähetykset presidentinvaalin toisella kierroksella Tarja Halosta ja Sauli Niinistöä tasapuolisesti ?
- Ei mikään ole journalismi ole "absoluuttisen" tai edes erittäin tasapuolista, kun kyse on poliittisesta journalismista. Oisin siis vastannut "ei" tai ehkä pikemmin "eos", kun en edes koko juttua katsonut. Ette tietenkään kysyneet, että olivat vastajaat katsoneet koko ohjelmaa - tuollaiset vastaajathan vastaavat liki pakosti "en osaa sanoa", joten 61% prosenttia on aika hyvä tulos Ylen kannalta.
2. Kysymys oli: Jos Yle ei käsitellyt ehdokkaita tasapuolisesti, kumpaa ehdokasta Yle mielestänne suosi?
- Tähän olisin todennäköisesti vastanut Tarja Halonen, koska vaikuttaisi luontevammalta, että istuva presidentti saisi enemmän huomiota tms. Vähän niinku euroviisuissa isäntämaan ehdokas. Vastaukseni ei kuitenkaan olisi mikään erityinen epäluottamuslause Ylelle.
Lopputulos: harhaanjohtava ja väärin tulkittu kysely City-lehdeltä. Tulokset eivät ole verrattavissa tuohon tekstissä mainittuihin vuoden 2004 Ylen imagokyselyihin, sillä kysymyksenasettelu on selvästi täysin erilainen.
Ei mee läpi. Vale, emävale, tilastotiede...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kyselystä osa 2
18.3.2006 03:55
Vielä pitää jankata tuon Cityn tilaaman kyselyn menetelmistä - iski pätemisen tarve näet...
Joo siis, ihan hieno homma, että on painotettu tulokset väestöä vastaaviksi... Aika marginaalista puuhastelua siihen verrattuna, että oisi vakioinu tulokset tuon äänestyskäyttäytymisen mukaan. Voisitte ainakin kertoa, että moniko vastaajista oli äänestänyt Niinistöä ja moniko Halosta. Mikäli Niinistön äänestijiä oli enemmistö, niin eipä kumma jos tulokset ovat Halosen kannalta huonot. Ois hyvä hommata vaikka ne maisterin paperit ennen kuin lähtee tekemään noita toimittajan hommia niin saisi näkökulmia eri asiohin. Ei menis niin päin honkia niinku tässä tapauksessa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Niinpä
21.3.2006 00:30
"Voisitte ainakin kertoa, että moniko vastaajista oli äänestänyt Niinistöä ja moniko Halosta. Mikäli Niinistön äänestijiä oli enemmistö, niin eipä kumma jos tulokset ovat Halosen kannalta huonot."
Ja looginen selitys siihen, että Halosen kannattajat eivät vastanneet kyselyyn. Ei kai sitä halua myöntää, että omaa ehdokasta suosittiin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kekkkonen
21.3.2006 05:30
"Ois hyvä hommata vaikka ne maisterin paperit ennen kuin lähtee tekemään noita toimittajan hommia niin saisi näkökulmia eri asiohin."
Kukkonen on valtiotieteen ja filosofian maisteri. Hankki sitten kahdet paperit, kun noin patistit.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ei paljoo näy
21.3.2006 17:05
Edelliselle:
Vastaa kommenttiinNiin voihan sitä opinahjoa ja ymmärrystä käyttää myös harhaanjohtavien tutkimustulosten esiin kiskomiseen - oli vaan mukavampi ajatella, ettei sentään asioita tiedostaen olisi tuollaista kyselyä räätälöiny. Onkos tämä sitä kriittistä journalismia vai kenties ihan puhdasta politiikkaa? Ois kiva tietää kuka kyselyn on suunnitellut. Toimittaja itse vai joku kesäharjoittelija Taloustutkimuksella?
Vastaa kommenttiin
jkkm
2.4.2007 11:38
Niin. Oleellisin kysymys, joka tämän asian raaimmiten paljastaa, lienee että miten on mahdollista että 34% (kolmannes) Halosta äänestäneistäkin on sitä mieltä että Yle suosi Halosta.
Tämä kertoo mielestäni erittäin karulla tavalla mistä on kysymys.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shuu
21.11.2009 05:41
Muuten hyvä kirjoitus, mutta huvittavasti siinä kompastutaan samaan perisyntiin jota vastaan saarnataan. Minua ärsytti suunnattomasti alun vakuuttelu "tämä on puolueeton kirjoitus", vaikka selvästi otettiinkin kantaan. Tai sanotaanko näin että jokainen lukija on kykeneväinen itse tulkitsemaan oliko tämä puolustuspuhe Niinistön tappiolle vai täysin neutraalia journalismia. Ei sitä tarvitse tuputtaa!
Parempi olla rehdisti puolueellinen kuin epärehdisti puolueeton.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Jaana987
1.12.2009 15:16
Myös YLE Tampere kunnostautui sensuurissa ja tulosten manipuloinnissa
3.2.2009 Yle Radio vietti monikulttuuripäivää ja
Teemapäivän kunniaksi Ylen Tampereen radio kysyi kuulijoiltaan:
Mistä muukalaisviha johtuu?
1.Pelätään kaikkea, mikä ei ole tuttua.
2.Ennakkoluulot kasvavat, kun niitä ruokitaan.
3.Hiljaisesta hyväksynnästä.
4.Kasvatuksesta ja lähipiiristä.
5.Kateudesta.
6.Huonoista kokemuksista.
7.Joukossa tyhmyys tiivistyy.
Tulos oli seuraavanlainen vielä noin kello 10:55
1.Pelätään kaikkea, mikä ei ole tuttua. 4%
2.Ennakkoluulot kasvavat, kun niitä ruokitaan. 4%
3.Hiljaisesta hyväksynnästä. 4%
4.Kasvatuksesta ja lähipiiristä. 4%
5.Kateudesta. 1%
6.Huonoista kokemuksista 81%
7.Joukossa tyhmyys tiivistyy. 2%
klo. 13:40 tulos oli:
1.Pelätään kaikkea, mikä ei ole tuttua. 27%
2.Ennakkoluulot kasvavat, kun niitä ruokitaan. 23%
3.Hiljaisesta hyväksynnästä. 19%
4.Kasvatuksesta ja lähipiiristä. 19%
5.Kateudesta. 4%
6.Joukossa tyhmyys tiivistyy. 8%
!!!!!
http://hommaforum.org/index.php?topic=1711.0
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin