Euroopan ja Yhdysvaltojen välisen vapaakauppasopimuksen TTIP:n kansalaisissa herättämä kiinnostus on yllättänyt sopimuksen sorvaajat. Kun kysymyksiä herää, on tarjottava vastauksia ja TTIP:tä järjesteleville pisteet siitä, että siihen tarjotaan mahdollisuuksia. Valitettavasti kysymyksiä on aika paljon ja osa niistä ei ole helppoja.
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka ajautui ulkoministeriön kuulemis- ja keskustelutilaisuudessa kummalliseen umpikujaan. Kun hankkeen positiivisia vaikutuksia liike-elämälle oli lueteltu puolen tunnin ajan, siirryttiin puhumaan uhkista. Tuntuu käsittämättömältä, ettei Toivakka ollut valmistautunut siihen.
Toimittaja Anne Ignatius kysyi paneelilta: “Olisin kysynyt sellasta, että täs on tullut paljon hyviä asioita mitä tää sopimus toisi, mutta mitä te ajattelette että on uhkia?”
Seuraa jäätävä hiljaisuus, jonka ulkosuhteiden osaston päällikkö Markku Keinänen rikkoo lorauttamalla vettä lasiin. Toivakka sanoo: “Tää on... Tää tulikin nyt vähän yllättäen ja vaikeampi kysymys.”
“Ensinnäkin uhka on se, että tää sopimus ei toteudu”, ministeri onnistuu pyöräyttämään.
Yli miljoona ihmistä on jo ehtinyt allekirjoittamaan vetoomuksen, jossa uhkat nostetaan esiin. Stop TTIP -adressi luovutettiin juuri syntymäpäivälahjaksi Euroopan komission puheenjohtajalle Jean-Clauden Junckerille. Suomalaisessa mediassa vapaakauppasopimuksen mahdollisia epäkohtia on nostanut esiin kattavasti muun muassa Ylen uutiset. Aihepiirit patenteista, geenimuokattujen ruokien kautta investointisuojaan ovat kaikki Toivakalle tuttuja ja niitä käsitelläänkin laajasti kolmituntisen ulkoministeriön kuulemisen aikana muissa kohdissa. Ministeri ei oma-aloitteisesti halua yksilöidä mitään uhkia vapaakauppasopimuksen suhteen, vaan odottaa, että joku muu artikuloi mahdolliset epäkohdat rautalangasta vääntäen.
Lue myös Taneli Hämäläisen blogi: TTIP, TISA, CETA, WTF?
Keskustelun kuumin peruna on ollut investointisuojan lisääminen mukaan sopimukseen. Toivakka sanoo pitävänsä investointisuojasopimusta tärkeänä, jotta ulkomaiset yritykset saavat Suomessa “tasapuoliset ja syrjimättömät” toimintamahdollisuudet. Kriitikot näkevät siinä massiivisen vallansiirron valtiolta suuryrityksille ja uhkan, että nuo yritykset haastavat Suomen oikeuteen, jos täällä halutaan tehdä päätöksiä yritysten etujen vastaisesti.
TTIP on hämmentävä soppa, johon liittyy vahvoja mielipiteitä, vaikka sopimus on vielä kipukohdiltaan sorvaamatta. Tämä, kuten muutkin vapaakauppasopimukset, joita on tehty vuosien varrella lukuisia, heijastelevat usein perinteisiä poliittisia linjoja kannattajissaan ja vastustajissaan. Suurin ongelma on ollut avoimuuden puute: sopimusta puolustetaan sanomalla, että kyseessä on kaikkien aikojen tärkein sopimus, johon on pakko mennä mukaan, vaikka samaan aikaan sen yksityiskohdat ja vaikutukset ovat vielä epäselviä.
Cityssä blogaava Touko Aalto käsitteli Radio Ravun ohjelmassaan TTIP:tä kattavasti Ylen toimittaja Jaana Kiven kanssa.
2 kommenttia
Isoveli1984
13.12.2014 14:47
Niin kauan kuin sopimuksen sisältöä ei voida käsitellä julkisesti ja avoimesti, sitä ei voi millään tasolla ottaa tosissaan tai hyväksyä mandaatteja neuvotteluihin. Salaa kähmiminen ja rähmiminen on pimeän keskiajan valtafetissiä, ei nykypäivän päätöksentekoa kansalaisyhteiskunnassa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Joku Jossain
14.12.2014 15:19
Tämä soimus on merkittävä siirtymä pois demokratiasta. Kansallinen valta annetaan kansainvälisille yrityksille ja yrityksien etuja ajaville lakimiehille. Jokainen maan kansalaisia tai luontoa puolustava lainsäädäntö estetään jos se vähänkään haittaa suuryrityksen intressejä. Miten haluamme antaa vallan jollekin joka ei missään nimessä ole kiinnostunut alueen sosiaalisesta tilanteesta tai ympäristön hyvinvoinnista?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin