Urheilusta hyvä mieli

Kaikki liikunnanharrastajat tietävät: urheilusta tulee hyvä mieli. Mutta miksi?

Liikunta vaikuttaa keskushermoston aktivaatiotilaan ja aivojen neurokemiaan. Liikunta ei varsinaisesti tee ihmisestä fiksumpaa, mutta aerobinen treeni parantaa aivoverenkiertoa, muistia ja oppimiskykyä. Akuutti liikunta aiheuttaa elimistössä nopeita ja voimakkaita muutoksia aineenvaihduntaan ja hormonitoimintaan. Endorfiinit aiheuttavat huuman tunteen. Säännöllinen treeni parantaa autonomisen hermoston säätelyä ja tasoittaa hormonitoimintaa. PMS-oireisiin suositellaan kevyttä liikuntaa.

Tutkimuksen mukaan psyykkinen stressi liikunnan muodossa lisää koe-eläimillä dopaminergisen (= dopamiinia erittävä tai sen välityksellä stimuloituva), noradrenergisen ja serotonergisen hermojärjestelmien aktiivisuutta. On todennäköistä, että myös opioidireseptorien kautta välittyvät vaikutukset voimistuvat sekä ääreis- että keskushermostossa. Samat välittäjäaineet, eli serotoniini ja dopamiini, osallistuvat elimistön stressireaktioiden sekä erilaisten psyykkisten oireiden, kuten depressio- ja ahdistusoireiden, säätelyyn. Dopamiini vaikuttaa aloitekykyyn ja mielihyväkokemukseen.

Liikuntatieteen tohtori Jarmo Liukkonen vahvistaa liikunnan lisäävän psyykkisiä voimavaroja usean mekanismin kautta: Aivojen lämpötilan nousu tuottaa mielihyvää, hormonitoiminta muuttuu suotuisaksi ja psykososiaaliset tekijät tuovat hyvää oloa. Ihminen valitsee liikuntalajin, jossa on hyvä. Pärjääminen, eläytyminen ja hyvä porukka nostavat mielialaa ja itsetuntoa. Liikunta voimistaa kehoa, mikä lisää pätevyyden tunnetta ja parantaa itsearvostusta, kun keho on toimiva ja kaunis.

Mihin perustuu lenkille lähdön lähes välitön mielihyvän tunne? Kun suututtaa tai ahdistaa, moni lähtee kävelemään tai juoksemaan. Liukkosen mukaan liikunnalla päästään flow-tilaan. Mieli vapautuu painolasteista, kun huolet ja murheet unohtuvat hetkeksi. Samaan tilaan voi päästä lukemalla hyvää kirjaa, katsomalla hyvän leffan tai rakastelemalla. Tarvitaan fokusoitumista, intensiivistä keskittymistä johonkin asiaan.

Tutkimusten mukaan kuntoliikunta hoitaa yhtä hyvin lievää tai keskivaikeaa masennusta kuin lääkitys. Kävely tunnin ajan vähintään kolme kertaa viikossa riittää.

Psykologian professori Markku Ojanen on tutkimuksissaan havainnut, että psyykkisesti hyvinvoivat harrastavat muita enemmän liikuntaa. Paljon liikkuvien joukossa lähes kaikki ilmoittavat olevansa tyytyväisiä elämäänsä.

Liikuntapsykologiassa on tutkittu paljon kilpaurheilijoita. Kahden tasaväkisen urheilijan paremmuuden ratkaisee psyyke. Parhaimmillaan urheiluharrastus kasvattaa psyykkisesti vahvempia ihmisiä. Keskittymiskyky paranee, opitaan asettamaan tavoitteita ja stressin- ja paineensietokyky kasvaa. Kilpaurheilu ei ole terveysliikuntaa. Ainoastaan fyysisesti ja psyykkisesti vahvat kestävät rääkin. Entä jos tavallinen treenaaja innostuu liikaa? Jos minusta tuleekin addikti? Älkää peljätkö: lääkärin arvion mukaan jumppanarkkareita on noin prosentti.

Sopiva annostus liikuntaa

Liikkumattomuus on ihmisen suurin terveysriski. Suomalaisista 90 prosenttia pitää liikuntaa tärkeänä, mutta vain 30 prosenttia harrastaa sitä riittävästi. Nuorten kuntoa on tutkittu kouluissa ja armeijassa, ja tulokset ovat samansuuntaisia. Polarisoituminen vahvistuu, eli rapakuntoisten jengi heikkenee entisestään ja huiput ovat paremmassa kuosissa kuin koskaan. Mikä riittää? Jos tarkkoja ollaan, pitäisi jokaiselle räätälöidä oma tavoite, mutta keskimäärin nuorten pitäisi pysyä liikkeessä vähintään pari tuntia päivässä. Aikuisille riittää tunti päivässä, josta puolet saisi olla joka toinen päivä hikiliikuntaa.

Lukijoilta

“Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin sairastaa diagnosoitua masennusta ja kuulla joka toinen päivä "lähtisit lenkille". Totta, ulkoilu ja liikunta piristää, mutta jos ei ihminen jaksa edes harjata hampaitaan, niin onko pakko heti alkaa tyrkyttää himourheilua? Miksei voi tulla käymään ja keittää kahveja? Sopeutua siihen, ettei toisen voimavarat riitä siihen mihin muiden.”

Nainen, 26

“Oltuani elämäni toista kertaa kuntosalilla olin euforisessa tilassa, joka oli verrattavissa nousuhumalaan. Päästyäni kotiin valtasi musertava tyhjyydentunne. Ilmeisesti myös fysiologisilla tripeillä on krapulansa.”

Nainen, 24

“Pääsin eroon unettomuudesta juoksemalla rappukäytävässä raput ylös ja alas muutamaan kertaan joka ilta. Ostin sitä varten lenkkarit.”

Mies, 31

“Ulos ehdottomasti, jos masentaa ja laiskotuttaa. Minulla pitkät juoksulenkit ja kävelyt meren rannalla auttoivat yli masennuksen ja auttavat edelleen selvittämään ajatuksia. Luksusaikaa vain itselle, luonnon hiljaisuudessa. Lisäksi liikunta auttaa itsetunto-ongelmiin. Jos kuluttaa enemmän kun tankkaa, huomaa että läskin alta kuoriutuu kroppa, jossa viihtyy paremmin.”

Nainen, 24

“Minulle liikunta on henkistä terapiaa. Lajit, joissa ei tarvitse keskittyä liikuntaan paljon, esimerkiksi lenkkeily ja kuntosali, ovat parhaita, koska silloin voi rauhassa syventyä ajatuksiinsa. Jos minulla on ihmissuhdeongelmia, lähden lenkille. Ahdistun, jos en pääse lenkille, en liikunnan fyysisyyden, vaan henkisyyden takia.”

Nainen, 19