Asunnonhausta Helsingissä...

...uuden kämpän löytäminen tuntuu olevan kiven takana, ainakin meikäläisellä, joka on opiskelija ja joka ei kykene makselemaan suuria vuokria. Mietittää, kuka niihin 20 neliön yksiöihin, jotka kustantavat 600-800 oikein muuttaa? Jos on varaa maksaa tuo summa kuukausittain asumisesta niin ehkä ei silloin halua enää asua missään pikku kopperossa, vai? Minä onneton haluan asua tietysti paikassa, josta pääsee helposti opiskelupaikkaan, joka valitettavasti on keskustassa.
Eilen kävin näytössä, jossa 25 neliön yksiötä oli tarkastelemassa noin 20 ihmistä. Yksiö oli rapistunut, neljännessä kerroksessa ilman hissiä. Portaat niin kapeat että sohvaa tai pesukonetta on varmasti mielenkiintoista kantaa kyseiseen paikkaan. Asunnon omistaja oli esittelijän kertoman mukaan holhouksenalainen. Nainen kertoi, että päätöksen asukkaasta tekee henkilön edunvalvoja. Tyttö esittelyssä kysyi, onko omistajalla asuntoon avaimet aivan kuin holhouksen alainen olisi ehkä mielenvikainen, joka jossakin mielenhäiriössään tulisi joskus ovesta. Esittelijänainen lohdutti kertomalla että holhouksenalainen asuu eri puolella Suomea. Asuntoa etsivät olivat suurimmaksi osaksi 20-30 -vuotiaita. Yksi nainen sanoi asuvansa tällä hetkellä hotellissa.
Enpä ymmärrä, kuka noiden julkisten näyttöjen kautta saa asunnon.