Pikkubroidin häät on Kauhajoella, Pohojammaa rules, jo toinen viikonloppu siellä päin ;{).
Heimoani minä rakastan!
On niin upeat ilmat ja hyvää musikkia luvassa Espalla että lähden reissuun vasta huomenna.
Tänään musa soi iltaan asti, vääntäydynkin sinne heti kun saan pyykit sisään ;{)
kävelin siten Kaivarin ympäri. Upea ilma, tyypillinen lomaltapaluuilma.
Sittemmin väsäsin pyykit koneeseen ja siirryin pihalle grillaamaan:
Mä grillasin just ja wokkasin, Bratwurstia, Dijonsinappia, Wokattua sipulia, paprikaa ja kukkakaalia, sweetandsour-kastikkeella. Perunaa ja hiukan yrttituorejuustoa, nami nami. Maistuis varmaan sullekki :=)
Ei niin hyvää ettei jotai huonoakin, joku typerys sitte poltti viime yönä mun pikkuiseni (tokaluokkalainen) koulun. Siis poltti! Kuinka kukaan voi olla niin ilkeä? Pikkuinen joutuu jo luopumaan opettajastaan joka siirtyy opettamaan muita, oikea aarre opettajaksi. Ja erokin tuli tänä vuonna, kaikki sillekin yhtäaikaa :(
Pikkuisen tarhakin yritettiin polttaa kolmisen vuotta sitten. Hän oli täysin järkyttynyt jo silloisen tuhotyön äärellä, kyseli minulta että miksi, isi miksi?
Miten tämän nyt selittää, nyt tulipalo tuhosi koko rakennuksen, tarhassa sentään vain osan terassia.
Ja miten mä eres kerron tämän exälle? Sille lapset on kaikki kaikessa ja sillä on on ollut paljon muutakin murhetta viimeisen vuoden aikana, vakavampaa kuin eromme. Se joutuu taas ottamaan tästäkin suuremman vastuun.
Annus horribilis.
Tunnen itseni huonoksi isäksi :(
aamupäivällä ja kyseli olenko ajokunnossa? No, aika omituinen kysymys häneltä, tietää tapani ja että kunto saattaa olla epäilyttävä ehkä La/Su aamuina. Asiaan, halusi että lähden kuskiksi, piti saada eräskin krapulaansa kuoleva henkilö siirrettyä toiseen kaupunkiin.
No minähän en kaveria jätä pulaan, sovittiin treffit keskustaan ja menin autolleni, paskat, kuollut koko masiina.
Olin unohtanut eilen parkit päälle kiesiin kun annoin naapurin Japaninihmeelle takohengitystä.
No, eiku soittamaan että sorppa, treffit menee pitkäks, mutta tulossa ollaan. Tässä vaiheessa kamu oli jo melkein itku kurkussa, ihan kuin mä nyt sitte en tulisi ollenkaan.
Mutta ei, ei se vielä lähtenyt smoothisti kulkemaan. Treffipaikka oli mulle outo, se oli yrittäny selittää jotain puhe-elimessä, mutta en ollut saanut selvää. Tietty, unohdin kännyn kiesiini jonka jätin Lepuskin asemalle.
Satdissa totesin että ei oo puhelinta, ei oo osoitetta, onneksi on joku toimisto naapurissa, eiku sinne sisään ja lupa puhelimen käyttöön.
Joo, asiakaspalvelu pelasi ja sain soitettua, lupasi odottaa mua kadulla xx, kun ei osannut edelleenkään tietää osoitetta.
Pääsin sitte asiaan, eli siirtämään potilasta hänen autoonsa. En ole ikinä nähnyt ihmistä niin kauheassa darrassa, pelkkää tärinää koko ihiminen, huh huh!
Sitte tallaa lattiaan ja ulosmenotielle, tunnin päästä auto talliin ja kuolemaatekevä omaan makkariinsa, heh, oli tosi helepottunut kun oli tutut seinät ympärillä.
Taksilla steissille ja stågella takaisin stadiin.
Ajattelin sitte vongata seuraa Espan lavalle, mutta hyvät aikomukseni kariutuivat kännyn väärään olinpaikkaan ;)
Kotona mukasiivosin (= Cityilin) ja velttoilin niin pitkään että olisi jo pitänyt nukkua.
Ja sain kuningasidean, jospa lähtisin yöjuoksulle, taas kerran.
Hyvä harrastus oli jo pussiksljamiittien myötä päässyt rapistumaan, mutta nyt sitten aloin elvyttää tapaa.
Ja hyvältä tuntuu, ei ollenkaan niin tahmealta kuin pelkäsin. Huomenna uusixi!
viime aikoina. Vois vaikka väesyttää ;) Täytyy kyllä sanoa että on loistavaa kun joku muu on laittanut herkut pöytään, kattanut ja järjestänyt juhlat.
Ja se seura, se seura, pienemmällä joukolla ja ruokailuteemalla tutustuukin paremmin.
kiitokset kaikille järjestäjille, kiitokset kaikille jotka kestitte minua.
Erityisesti erityisille henkilöille.
Kiitos ja anteeksi *kumartaa*
nostakaa jalkaa, voltit on irti näin sähkö soi! (Organ)
Tästä (vai eilisestä) lähtee bileputki, nähärähän jos ei näkö mee!
PS. Ei kandee juoda Lasolia...
exälle jo viikon verran ja sopia tarkemmin että koska noudan pikkuisen. En vaan ole pystynyt, mutta nyt ei voinut lykätä enää.
Miten se voi olla niin hankalaa kohdata sitä ihmistä edes puhelimessa? Mä sain migreenin heti kun vaan ajattelinkin asiaa. No nyt oli pakko, onneksi se oli kyläilemässä ja onneksi vastaili vaan 1-2 sanalla. Tää oli kolmas kerta kun olen siihen ollut yhteydessä eron jälkeen ja se ei ole suoraan vittuillut tai fleimannut.
On tää niin vaikeeta. Ja ei, ei se oo vaikea ihminen. Meidän välit vaan on.
Dallas Wayne - Heart like mine
You dont have to tell me I look like hell,
I can see it when I look in the mirror,
I´am sorry if this sounds rude to you,
but what the hell are you doing here.
I know I should clean up this place,
but I have´nt found the time,
it aint easy to be,
when you got a heart like mine,
when you got a heart like mine.
And I can´t help but wonder,
what brings you here tonight,
asking me how i´am feeling,
and if I´am doing allright.
It feels like 3 am on a Sunday,
walking in the bitter wind,
with the cold cold rain stinging your face like you lost your only friend,
like looking for something alone in the dark,
that you are´nt supposed to find,
every second and every minute, every hour till the end of time,
when you got a heart like mine,
when you got a heart like mine.
You say you are scared of what i´ve become but I am still the same old man,
the only thing that is missing is the part of my heart,
that you still hold in your hand,
whats left is barely beting,
but it gets me through the day just fine,but I dont look too well,
´cause the nights are hell,
when you got a heart like mine.
But honey I dont hate you,
and even if that were true,
I would´nt want my worst enemy going thru, what i´am going thru.
It feels like 3 am on a Sunday,
walking in the bitter wind,
with the cold cold rain stinging your face like you lost your only friend,
like looking for something alone in the dark,
that you are´nt supposed to find,
every second and every minute, every hour till the end of time,
when you got a heart like mine,
when you got a heart like mine,
when you got a heart like mine.
edes hauskaa? Joo, oli ihan hauskaa ;) Me naureskeltiin MIQn kanssa ku muut oli ihan sekaisin kännistä ja selosti levottomia, ne oli juoneet jopa 2-3 pitkää, mutta sitten me lähettiin pakoon. Ellei MIQ sitten menettänyt hermojaan ja palannut.
Mä myöhästyin junasta 6 min ja jouduin odottelemaan Pasilassa 54 minsaa, MELKEIN palasin kävellen "yhdelle" ;)
nimittäin ekaa kertaa miitissä selvinpäin. Oli ihan yhtä heleppoa kuin käydä paikallisessa samalla tavalla. Tai oikeastaan helpompaa.
Hurratkaa MIQlle, se jaksoi kanssa ja oli vielä kuskina ;)
