vaihteen vuoksi. Tulipahan kärsittyä lenkki päivälläkin, ihan liian kuumaa, ei olenkaan mun juttuni. Siirryn tiukasti yöjuoksuihin.
Onneksi reitin varrella oli biitsi, norkoilin sielä puolisen tuntia, kahlasin rantavedessä ja löhöilin laiturilla. Ei, auringossa makaaminen ei sovi minulle. Pitää olla joitain aktiviteettia, tai sit ryyppäämistä.
Grillasin possun sisäfileen ja nautin sen kanssa salaattia ja leipää. Ja vettä, en olutta.
Mitähän vielä seuraa? Ja mitä huomenna? Ideoita?
vaikka on kuinka lämmin sää, on sauna lenkin jälkeen ihan parhautta. Mikä ihme siinä oikein on, kyllä ulkomaalaiset pitää syystäkin meitä hulluina.
Taisi puistokeikka hyytyä tältä päivältä, mutta mitä tapahtuukaan la tai su, YLEX?
Hiukka yksinäistä viettää pe-iltaa kämppää järjestellen, mutta joskus kai sekin on tehtävä...
road to hell, jälleen kerran joudun toteamaan riittämättömyyteni.
Nyt ei ole kysymys yöjuoksuista vaan paljon tärkeämmistä elementeistä elämäni kannalta.
No, jokaisella on puutteensa, joko niille täytyy (itse) tehdä jotain, tai sitten tyytyä itseensä sellaisenaan.
On outo olo, ehkäpä joskus löydän itseni, toivottavasti auringonpaisteesta.
Ai niin, taas vähän pidemmälle ja hiukan nopeammin.
tämän iltapäivän puistomiitti oli mukavan rauhallinen ja kohtuullinen tilaisuus.
Koollekutsu oli avoin, mutta voin harvat ja valitut sen pystyivät toteuttamaan.
Meillä ekslusiivisilla ihmisillä olikin monta erilaista syytä kyetä tähän vaativaan ja lyhyeen rynnistykseen.
Nyt se on ohi ja jokainen uusissa haasteissa.
Toivottavasti pian pystymme toteuttamaan tämän suuremmalla osanotolla. Jokainen tietänee kohdallaan, mitä tarkoitan.
toisen Pikkusen kentälle, neiti lähti viikoksi Prahaan. Tottunutta matkaajaa selvästi jänskätti, kumma juttu. Oli vielä niin iloinen kun viitsin lähteä aamulla kuskiksi. Sitä vartenhan sillä isi on ettei tarvitse aamuyöstä bussilla raahautua. Istuttiin reilu tunti ja katseltiin laskeutumisia ja nousuja, vaihdettiin muutama sana mun nykyelämästä.
Se taitaa ymmärtää mua paremmin kuin arvasinkaan (ja uskalsin toivoa). Joskus tulee tunne että on edes jossain onnistunut.
Penskat on parhautta ;=)
sitte vaihteen vuoksi moikkamassa. Oli hieno keli ja sit oltiinkin suurin osa päivästä taas pihalla. Loppupäivästä sit grillattiinkin ulkona. Mulla tais iskeä ulkoilmamyrkytys.
Voi elämää.. Tenavat on ihan parhautta.
parempi kuin pitkään aikaan. Suoralta kädeltä en muista koska, ehkä kerran....
Taidan mennä nukkumaan, öitä, kaikille.
Mutta epätietoinen kylläkin, hmm. *pohtii*
oisko ollu liian paljon ajateltavaa ettei pystynyt keskittymään. No taas jäi vakiosta neljännes pois, mutta olkoon.
Vauhti ei parane eikä ollut edes yö, auringonlaskun värit olivat kyllä hienot.
Nyt kyllä katon jonkin leffan, retkaleet on juåpåttelemassa ja mä en.
No, huomenna on hyvä päivä.
