Opetusministeriön työryhmä ehdottaa uudistusta korkeakoulujen opiskelijavalintoihin. Uudistus helpottaisi siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluihin. Työryhmä ehdottaa, että opiskelijat valittaisiin ensisijaisesti ylioppilas- tai ammattikoulututkinnon perusteella. Henkilöt, jotka hakevat ensimmäistä opiskelupaikkaansa, saisivat suuremmat sisäänpääsymahdollisuudet, sillä erillinen valintamenettely henkilöille, joilla on jo opiskelpaikka korkeakoulussa, otettaisiin käyttöön.
Vanhana ylioppilaskuntapoliitikkona olen voimakkaasti tällaista vastaan. En usko, että tällainen systeemi muuttaisi mitään parempaan päin.
Miksi tällainen systeemi on huono?
1. Se pakottaa nuoret päättämään tulevaisuudestaan iässä, jolloin heidän pitäisi luvallisesti saada tehdä vääriä valintoja. Myöhemmin elämässä täytyy saada toinen mahdollisuus.
2. Koska valinta täytyy tehdä yhä aiemmin lisätäkseen korkeakouluun pääsemismahdollisuuksiaan, motivoituneiden vanhempien vaikutus näkyy lapsen kielivalinnoissa jo ala-astevaiheessa. Se ei kuulu tasa-arvoiseen yhteiskuntaan.
3. Päättötodistus kertoo enemmän henkilön kypsyysasteesta niiden vuosien ajalta, joista päättötodistuksessa kerrotaan, ei henkilön sopivuudesta johonkin tiettyyn koulutukseen. Pääsykoe antaa paremman vastauksen kysymykseen: “Olenko minä tarpeeksi motivoitunut hakeakseni juuri tähän koulutukseen?”
4. Ylioppilastutkinto on arvokas, mutta ensisijaisesti yleissivistävänä tutkintona sekin mittaa stressinsietokykyä – joka on yhä tärkeämpi valmius tämän päivän työelämässä.
5. Siirtyminen pääsykokeettomaan sisäänottoon ei välttämättä nopeuttaisi opiskelutahtia. Päinvastoin se voi pidentää opiskeluaikaa heille, jotka tajuavat tehneensä väärän valinnan.
6. Tämän päivän nuorien odotetaan olevan yhä enemmän tehokkaita ja tämä ehdotus on vain yksi monien joukossa, joka osoittaa tämän todeksi. Milloin yhteiskunta ottaisi parantaakseen paljon pahemman päinvastaisen ongelman, nimittäin nuorten psyykkisen pahoinvoinnin?
17 kommenttia
November5th
30.3.2010 23:02
Täysin samaa mieltä! Toivottavasti eivät saa uudistustaan läpi.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
30.3.2010 23:23
Pääsykokeet pitää ehdottomasti poistaa! Pelkkää rahastusta harrastetaan ostattamalla kirjoja ja pitämällä kursseja. Pääsykokeet keksittiin 1960-luvulla.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
31.3.2010 00:49
tsorge vaan mutta pääsykokeet on jotain yhtä säilyttämisen arvoista kuin BERLIININ MUURI. Se pitää tehokkaasti idän erossa lännestä. Eli tuskin MALTAN ODOTTAA KUN PÄÄSYKOKEESTA PÄÄSTÄÄN!
Vastaa kommenttiin
Jakeo
31.3.2010 08:18
Olen samaa mieltä, ei mitään järkeä ettei anneta uutta mahdollisuutta nuorille, joilla esim. ylioppilastutkinto on mennyt huonosti, mutta jotka ovat saaneet esimerkiksi hyvän lukion päättötodistuksen.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
31.3.2010 09:11
hienoa oscar! mahtavia pointteja!
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
31.3.2010 10:52
Siis pitää antaa "haukionkala" -tyypeille mahdollisuus, kun kerran eivät ymmärtäneet lukiossa jo opiskella! Herätkää!
Vastaa kommenttiin
Jyrki
31.3.2010 11:01
Pääsykokeet edellyttävät valtavan tietomassan ulkoa oppimista kokeista selviämisen ajaksi. Pääsykokeissa siis pärjäävät henkilöt, jotka kykenevät muistamaan mahdollisimman paljon. Opiskelujen jälkeen koittaa arki, jossa yleensä ei ole puute tarjolla olevasta informaatiosta. Enemmänkin tarvitaan kykyä teoreettisen tietämyksen pohjalta analysoida eri lähteistä saatavaa informaatiota ja soveltaa sitä kulloinkin tarvittavaksi käytännön ratkaisuksi. Pääsykoemalli rajoittaa tehokkaasti sellaisten henkilöiden, jotka eivät usko ulkoluvun autuaaksi tekevään voimaan, pääsyä yliopistoon. Ja yliopisto puolestaan tuottaa saamistaan aineksista osaajia, jotka eivät hallitse itsenäistä ajattelua ja lähtötietojen analysointia. Valitetaan infoähkystä kun kuvitellaan että kaikki pitää tietää. Tarvitsisimme enemmän metatietämistä, miten erotella kaikesta mahdollisesta oleellinen.
Oikein lyhyeksi kärjistettynä: pääsykoemalli tuottaa korkeakoulutettuja idiootteja.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
31.3.2010 11:06
Ylioppilastutkinto taas mittaa, kuten todettua, lukiossa menestymistä. Koska tällä menestyksellä on hyvin vähän tekemistä ihmisen älyn tai potentiaalin kanssa, sen ei pitäisi toimia tulevaisuuden vaihtoehtojen rajaajana. Armeijaankaan menemistä ei pitäisi joutua miettimään alle kaksikymppisenä.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
31.3.2010 11:07
Ohlis puhuu juuri oikeaa asiaa! Meidän nykyisessä systeemissämme pääsykokeet ovat luotuja juuri sen vuoksi, että ne testaavat hakijoiden motivaatiota kuhunkin koulutukseen. Tämänhän lisäksi ylioppilastutkinnon tietyistä aineista saa lisäpisteitä tiettyihin koulutuksiin, joten taktikoida voi jo nyt lukio- tai ammattikouluvaiheessa tulevaa mahdollista korkeakoulupaikkaansa.
Kuinka taasen keneltäkään yläasteikäiseltä nuorelta voisi vaatia suhteellisen varmaa tietoa tulevasta korkeakoulupaikastaan? Nykyisellä lukiosysteemillä esimerkiksi C-oppimääräisten kielten opiskelu alkaa jo useimmiten lukion ensimmäiseltä vuosikurssilta. Tai vaihtoehtoisesti pitkän matematiikan, useimpien reaaliaineiden yms.
Pääsykokeeton sisäänottomalli ruokkii juuri sitä mallia, jossa pari vuotta yliopistossa opiskelleet heräävät omaan todellisuuteensa, että ko. ala ei ollutkaan heitä varten. Ja tämä ei ole yhteiskuntapoliittinen ihannemalli (ei ainakaan tutkintojen suoritusaikaan liittyvien lyhentämistavoitteiden suhteen), sillä uuteen koulutukseen hakeutuminen lisää kustannuksia, puhumattakaan muutamasta hukkaan menneestä vuodesta yhteiskunnalle koituvine kustannuksineen.
Ainakin yliopistokoulutuksen on tarkoituskin olla sen verran haastavaa, että pelkällä hyvällä tuurilla siitä ei ole tarkoitus selvitä helpolla. Tämä myös pitää yllä tulevien ammattilaisten hyvää ammattitaitoa ja työmarkkinatilanteita.
Se, mitä Ohlis kirjoitti viimeiseksi nuorten psyykkisestä pahoinvoinnista, on todellista totta. Tämän päivän todellisuuden asettamat psyykkiset paineet voivat olla monelle sietämättömiä kantaa, elämmehän todellisessa suoritusyhteiskunnassa. Jos juuri 20-vuotta täyttäneen nuoren täytyy kristallinkirkkaana tavoitteena kilvoitella huippulääkäriksi tai ekonomiksi ennen 30-ikävuottaan, ainoana lohdutuksena horisontissa eläkeikään pääseminen kaukaisessa tulevaisuudessa 60-70-vuotiaana, ei elämässä yllätyksistä tai hetkestä nauttimisesta jää paljon jäljelle.
Tämän päivän nuorista ihmisistä ei parissa kymmenessä vuodessa ole jäljellä muuta kuin rauniot, burn out-oireyhtymästä kärsiviä poloisia. Kuka siinä vaiheessa maksaa suurten ikäluokkien eläkkeet hoitolaitoksista käsin?
Kysymys on myös elinkeinoelämän ja koulutuksen heräämisestä siihen todellisuuteen, että ihmiset eivät vieläkään ole yli-inhimillisiä robotteja, vaan rajallisen kantokyvyn kestäviä yksilöitä.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
31.3.2010 11:25
jish, ei ole mitään tarvetta poistaa pääsykokeita, mutta pääsykokeiden rakenteelle todellakin voisi tehdä jotakin. Muokata niistä enemmän analysointiin ja käytettävän tiedon käsittelyyn painottuvaa, kuin lukuisten oppikirjojen ulkoaopiskelua. Myös taideoppilaitoksista tutut ennakkotehtävät ovat yksi mahdollinen ratkaisu. Joissain oppilaitoksissa tai pääaineissa onkin käytössä monipuolisemmat pääsykokeet, mutta aina näin ei suinkaan ole.
Paras järjestelmä ehkä olisikin, että lähes kaikki pääsisivät sisään, mutta sieltä sitten putoilisi pois, jos ei pärjäisi opinnoissa vuoden tai kahden jälkeen. Näin selviäisi parhaiten se, onko ihmisellä oikeasti pitkän tähtäimen soveltuvuutta alalle. Siltikään pääsykokeista ei olisi tarvetta luopua.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
31.3.2010 11:38
Pääsykokeiden ainoa rooli on siinä että ne pönkittävät sisään päässeiden opiskelijoiden ja heidän järjestöjen itsetuntoa. Aitoa hyötyä niistä ei ole.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
31.3.2010 13:10
Joo, kaykoot Ranskassa katsomassa millainen sotku saadaan kun paasykokeet poistetaan. Yliopistosta tuli Ranskassa jouteliaan nuorison olohuone, ja eliitti menee maksullisiin a selektiivisiin korkeakouluihin. Jos halutaan luoda oikein kunnon sosiaaliluokkaeroja Suomeen, niin tama systeemi on ihan ehdoton.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
31.3.2010 14:55
"Anonyymi Tänään 13:10" Niinpä. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassahan tämä systeemi vasta onkin valloillaan.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
1.4.2010 13:51
Parhaat oppilaitokset eivät yleensä järjestä pääsykokeita eikä korkeakoulutustasoltaan huippua edustavissa maissa pääsääntöisesti niitä käytetä. Muutenkin tuo helvetinmoinen paino yhdellä ainoalla suoritteella on älyvapaa idea, ja sen testaamat 'älykkyys, kyvykkyys ja motivaatio' ovat hyvin rajoittuneita. Ei hyvä lukiomenestyskään tarkoita, että kyseinen henkilö oli nero, mutta mielestäni yksittäinen pääsykoe arvostelee hakijan kelpoisuutta paljon suppeammin. On tietynlaista älykkyyttä, jonka ansiosta tietyt henkilöt selviytyvät koetilanteista äärimmäisen hyvin vaikka eivät muuten olisi mitenkään erityisen päteviä.
Mihin helvettiin perustuu väite, että pakotetaan nuoret valitsemaan aikaisin? Kyllä nyt yleensä lukioiässä nuori tietää sen verran itsestään, että esimerkiksi jättää pitkän matikan ottamatta koska ei pärjää siinä eikä todennäköisesti halua tehdä työkseen mitään siihen kovin keskeisesti liittyvää. Ei lukiossa nyt niin kapeasti tarvitse kursseja valita, etteikö jäisi reilusti valinnanvaraa tulevaisuutta varten.
Itse opiskelin ulkomailla vähän erilaisessa lukiossa; oppiaineita oli yhteensä kuusi. Pääsin lukiosta 3 vuotta sitten, enkä vieläkään tiedä mitä haluan "isona" tehdä, mutta en koe että tämä olisi supistanut mahdollisuuksiani kovinkaan paljoa. Kovinkaan monet korkeakouluohjelmat eivät vaadi aloittelevilta opiskelijoilta juurikaan aikaisempaa osaamista tai tuntemusta aihepiiristä, ja ne harvat vaatimukset ovat yleensä juuri sellaisia, mistä nuori todennäköisesti osaa jo jonkin verran sanoa (esim. musiikkia opiskelemaan aikova on todennäköisesti opiskellut sitä koko ajan siihen asti, ja kukaan tuskin tuumii 19-vuotiaana että hui, luin vahingossa lyhyen matikan vaikka nyt tajuan haluavani arkkitehdiksi).
Suppeasti opiskelijaa testaavat, suorituskeskeiset, kilpailuhenkiset ja yksiulotteiset pääsykokeet helvettiin, ja kokonaisvaltaisempi valintakäytäntö tilalle. Ei yksi tentti mikään kovin hyvä motivaatiotestaajakaan mielestäni ole. Itseni kaltaiset, tarkkamuistiset ja hyvin kirjoittavat henkilöt pläräisivät kerran lähdemateriaalin ja pääsisivät heittämällä läpi. Itse asiassa yo-kirjoituksissakin minua häiritsi se, miten helppoa minulla oli kun "oikeanlainen" esseenkirjoitustapa tuli minulta niin luonnostaan selkäytimestä sitä mitenkään erikseen opettelematta.
Vastaa kommenttiin
November5th
1.4.2010 22:27
"tuskin tuumii 19-vuotiaana että hui, luin vahingossa lyhyen matikan vaikka nyt tajuan haluavani arkkitehdiksi"
Kyllä tuumii, monikin.
Ja mitä tulee muiden maiden parempien korkeakoulujen systeemiin, niin esimerkiksi Yhdysvalloissa tarvitsee käydä yliopistossa ensin suorittamassa jokin tiedetutkinto, ennen kuin voi hakea lääketieteelliseen. Suomessa lääketieteelliseen haetaan suoraan lukiosta. Nämä järjestelmät eivät kertakaikkiaan vertaudu toisiinsa.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
4.4.2010 21:11
http://www.adressit.com/paasykokeet
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 10:42
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin