Viikonloppuna kuhistiin paljon "shorttaamisen", eli arvopapereiden lyhyeksimyynnin kieltämisestä, kun muutamat euromaat päättivät kieltää lyhyeksimyynnin toistaiseksi. Taaleritehtaan toimitusjohtaja, Juhani Elomaa ehdotti jopa lyhyeksimyynnin maailmanlaajuista kieltämistä.
Elomaa, kuten monet muutkin pitävät lyhyeksimyyntiä epäilyttävänä keinotteluna, joka pilaa rehellisen osakesijoittajan maineen. Mutta todellinen kysymys onkin, että miten lyhyeksimyynti eroaa periaatteellisella tasolla mistään muusta sijoittamisesta? Jos se pitäisi kieltää, niin pitäisikö muutakin sijoittamista rajoittaa? - No ei tietenkään.
Shorttaamisessa, kuten muussakin sijoittamisessa on lähtökohtaisesti kysymys tuoton hakemisesta markkinoilla, joilla esiintyy epävarmuutta. Tarkoitan tällä sitä, että koska kenelläkään ei ole täydellistä tietämystä tulevasta, on osakesijoittaminen viimekädessä vedonlyöntiä siinä missä lyhyeksimyyminenkin, riskit vain usein ovat pienemmät.
Vaikka kuinka analysoi, ei arvopaperimarkkinoilla yleensä voida tehdä yhtä aukottomia johtopäätöksiä kuin vaikkapa luonnontieteissä. Osake ei nimittäin ole mikään kasvi, jonka kasvu riippuu suoraan tarjolla olevan auringonvalon määrästä, eli tässä tapauksessa tulevaisuuden kassavirroista.
Osakkeen hinta määräytyy kulloisenakin hetkenä aina ennen kuin nuo tulevaisuuden kassavirrat realisoituvat ja täten siis varmistuvat. Osakemarkkinoilla hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella. Nämä taas perustuvat sijoittajien subjektiivisiin näkemyksiin sijoituskohteen tulevaisuudesta.
Toisin sanoen yhdelläkään osakesijoittajalla ei voi olla täyttä varmuutta sijoituskohteensa tulevaisuuden tuotosta, eli hän joutuu alistumaan valistuneeseen veikkaamiseen, mitä Elomaa tuttavallisemmin kutsuu analyysiksi. Niin kauan kuin näistä tulevaisuuden tuotoista ei ole täyttä varmuutta, on kaikki osakesijoittaminen enemmän tai vähemmän spekulointia.
Toki lyhyeksimyynti saattaa nopeuttaa kuplien puhkeamista ja täten "ennenaikaistaa" talouskriisejä, mutta on vaikea uskoa sen yksinomaan aiheuttavan niitä. Uskon, että paljon merkittävämpi tekijä talouden ja kurssien epätasaisuuksille löytyy meidän omasta käytöksestämme.
Olemme laumaeläimiä, joiden on helppo lähteä fiiliksellä hypeen mukaan, vaikka loogisesti ajateltuna päätös olisikin typerä. Kun ihmiset alkavat raivokkaasti uskoa johonkin alaan, yritykseen tai tuotteeseen, heijastuu tämä voimakkaasti kursseihin. Tämä kasvu ruokkii helposti itseään, kun yhä useamman tuttu on hyötynyt hypetyksen aiheuttamasta noususta. Samaa ilmiötä esiintyy muuallakin kuin arvopaperimarkkinoilla ja joku käyttäytymistieteilijä varmasti osaa avata ilmiön taustoja paremmin.
Tämä laumaeläinsekoilu ei ole varmasti ainoa syy talouden heilahteluille, mutta sitä on esiintynyt useissa talousmyllerryksiä edeltäneissä kuplissa ja siksi siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Ennen kuin lähdemme fiiliksellä kieltämään kaikkea epäilyttävää tai sellaista, jossa emme itse menesty, tulisi meidän kunnolla pohtia tekojemme mahdollisia seurauksia ja arvioida ajattelumme johdonmukaisuutta. Elomaa wink, wink.
Maailmaa ei kielloilla ja rajoituksilla vakauteta, varsinkaan kun noiden kieltojen taustalla on niin epävakaa olento kuin ihminen. Tämän sanottuani toivon, että euromaissa laitetaan valot päälle, eikä niitä ainakaan Suomessa koskaan sammuteta.
10 kommenttia
Leccare
16.8.2011 07:38
Iso kauppaa vääristävä tekijä ovat myös automatisoidut kauppaa käyvät tietokoneet.
http://www.cbsnews.com/8301-504803_162-20019067-10391709.html
Vastaa kommenttiin
Leccare
16.8.2011 07:40
Pahus, videosta puuttui tarinan kiinnostavin osa.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
17.8.2011 12:16
Heh, taas yksi kirkasotsainen kokoomuslainen fantasioi kansantaloustieteen peruskurssilla käsitellyistä ideaalimarkkinoista, joissa markkinainformaatio on täydellistä ja kaikille osapuolille reilu Pareto-optimi löytyy helposti ja kätevästi. Onhan näitä nähty ;)
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
18.8.2011 15:33
Fakta on, että shorttaus on spekulatiivista kaupankäyntiä, jossa kaupataan omistusoikeuksia, jotka eivät ole omassa hallinnassa myyntihetkellä. Kieltää sitä ei tarvitse, mutta yliahneitten broukkerimoukkien mopojen keulimisen ehkäisemiseksi jonkinlainen suitsiminen olisi paikallaan. Shorttauskaupoille voisi hyvin asettaa rajoittavan maksimipoikkeaman myyntihetken kurssille, vaatimuksen myytävien / myytyjen osakkeet käymisestä myyjän hallinnassa ennen kaupan toteutumista, tai yksinkertaisesti asettaa riittävän pitkän minimiselvitysajan ennen kaupan rekisteröitymistä.
Vastaavia rajoittavia mekanismeja voisi lämpimästi suositella myös muuhun johdannaiskauppaan, sillä raaka-aineiden tai elintarvikkeiden arvoilla keinottelu ei ole erityisen kaunista touhua, jos sitä katsotaan reaalitalouden etiikan kannalta.
Vastaa kommenttiin
Tomi Sandström
18.8.2011 17:56
Anonyymi: Enkö juuri todennut, ettei informaatio markkinoilla ole, eikä voi ollakaan täydellistä? ;)
Rajoituksista on viimeaikoina puhuttu paljon, mutta vähemmälle huomiolle ovat jääneet sijoituskohteiden reittaustarkkuus. Parhaan shortinhan saa väärin reitatusta ja arvostetusta arvopaperista..
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
18.8.2011 17:57
Jos spekulatiivista kauppaa halutaan rajoittaa, niin lyhyeksimyynnin kieltäminen on oiva työkalu. Lyhyeksimyynti kun poikkeaa normaalista osakekaupasta siinä, ettei siinä miljoonan osakkeen ostaminen sido rahaa, koska tarkoitus on myydä ne osakkeet saman päivän aikana, voitto tai tappio on vain noiden kurssien erotus miinus kulut. Jos osakkeet olisi pidettävä yön yli, olisi ne myös pakko maksaa ja se sitoisi huimasti suurempia pääomia ->spekulaattorit olisivat vähemmässä.
Futuurit ja johdannaiset ovat tietysti spekulaatiota nekin, mutta niiden aikajänne on pidempi kuin päivä ja siten ne ovat vähemmän alttiita aiheuttamaan hetkellistä epävakautta.
Vastaa kommenttiin
Tomi Sandström
18.8.2011 21:32
Se, mikä on toiselle keino spekuloida, on toiselle keino suojautua. Jokainen johdannaissopimus tarvitsee kaksi osapuolta. On siis syytä muistaa, että johdannaisia saattavat tarvita nekin, jotka spekulointia vierastavat. Ja kuten kirjoituksessani totesin, kaikki osakekauppakin on lopulta spekulointia.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
19.8.2011 10:38
Markkinakuplathan poksahtavat nimenomaan epätarkkojen reittausten ja ylimitoitettujen arvostusten purkamisen takia, eli silloin kun osakkeen arvosta sulaa erilaisten "asiantuntijatahojen" sille lataamien odotusten arvo ja osake palaa realistiseen suhteeseen yrityksen substanssiarvoon nähden.
Koska osakekaupan alkuperäinen periaate on ostaa ja myydä omistusosuuksia julkisilla markkinoilla noteeratussa yrityksessä ja sitä kautta osuutta yrityksen tuotoista, en olisi lainkaan ihmeissäni, että spekulatiivinen kauppa joutuisi vielä lainsäädännön hampaisiin. Viime kädessähän lyhyeksimyynti ei palvele itse yritystä millään tavalla, vaan pahimmillaan vain hankaloittaa sen toimintaa pahasti esim luottoluokituksen heittelehtimisen takia kallistuneen vieraan pääoman kautta.
Jos pitäisi valita, luopuisin paljon mieluummin yrityksen osakkeilla harjoitettavasta spekulatiivisesta kaupasta kuin itse yrityksistä, jotka pyörittävät koko reaalitaloutta rahoitusmarkkinoiden ympärillä, tuottaen siinä sivussa kaikkea mukavaa, näppärää ja tarpeellista tavaraa helpottamaan jokapäiväistä elämää ja maksaen palkkaa melkoiselle joukolle kuluttajia. Tätä aspektia olisi myös syytä pohdiskella arvotettaessa asian eri puolia.
Vastaa kommenttiin
Leccare
19.8.2011 15:49
Lyhyeksi myynti on käytännössä vain vedonlyöntiä.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 10:37
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin