Tyyli

Näytetään kirjoitukset marraskuulta 2009.

Muodin laki  2

Edelliseen blogaukseeni viitaten luonnostelin muodin lakia. Nyt se lähtee lausuntokierrokselle eli teille.
1 § Tässä laissa muodilla tarkoitetaan tietyssä rajatussa ryhmässä 2–5 prosentin penetraatiota saavaa ilmiötä.
2 § Tässä laissa massamuodilla tarkoitetaan muotia, joka leviää rajatusta ryhmästä useampaan ryhmään.
3 § Tässä laissa trendillä tarkoitetaan vallitsevaa muoti-ilmapiiriä.
4 § Tässä laissa muodin esikuvalla tarkoitetaan henkilöä, joka on luonut käsityksen itsestään uusia asioita ilmentävänä. Muodin esikuvalla on vaikutusvaltaa yhdessä tai useammassa ryhmässä. Muodin esikuvalla on kulttuurista pääomaa. Kulttuurinen pääoma on hyödynnettävissä esimerkiksi rahallisesti.
5 § Vaatevalmistajat valmistavat trendinmukaisia vaatteita. Niistä tulee muotia, jos ne jalkautuvat käyttöön ja saavuttavat tarvittavan penetraation.
Vaatevalmistajat valmistavat myös vaatteita, jotka ovat jo muotia tietyissä ryhmissä. Tavoitteena on massamuodin luominen.
6 § Muotisuunnittelijat ja niin sanotut muotitalot tekevät ehdotuksia siitä, mitä muoti voisi olla. Kun asia omaksutaan käyttöön, siitä tulee muotia. Tiettyjen muotisuunnittelijoiden ehdotukset muodiksi hyväksytään herkemmin. Näillä suunnittelijoilla on enemmän kulttuurista pääomaa kuin muilla suunnittelijoilla. Tavoiteltava tila muotisuunnitelijalle on muodin esikuvaksi nouseminen.
7 § Myös muotiesikuva tekee tahallisesti tai tahattomasti ehdotuksia siitä, mitä muoti voisi olla.
8 § Muoti siirtyy pääosin yhteiskunnan yläkerroksista alakerroksiin. Usein myös alakerroksesta yläkerrokseen, muttei koskaan keskikerroksen kautta. Muoti syntyy yhteiskunnan ääripäissä.
9 § Jos jotain asiaa kopioidaan, kopiot ovat ilmentymä kyseisen asian muodikkuudesta. Kopiot eivät ole muotia, useimmiten antimuotia, merkki siitä että kopion kantaja ei kuulu muotiryhmän sisäpiiriin, vaikka haluaisi kuulua.
10 § Muoti ei ole enää muotia, kun se on vakiintunut jo useampaan ryhmään ja saavuttanut massamuotitason.


Milloin siitä tulee muotia?  5

Katseltuani H&M:n ja Vero Modan kevään vaatteita (ensimmäisessä sieluni sykki erityisesti mokkanahkaiselle hippitakille, luksushippi on H&M:llä keväällä se juttu ja toisessa kirkkaanvihreälle mekolle) aloin miettiä milloin jostain asiasta tulee muotia.
No, tietenkin kun riittävän suuri määrä ihmisiä käyttää tuotetta. Mutta kuinka suuri? Mikä on kriittinen massa muodille? Onko 2 prosentin penetraation Punavuoressa saanut asuste muotituote? Ovatko Madonnan käyttämät kengät muotia, jos kukaan ei niitä kopioi? Entä voivatko Victoria Beckhamin keräämät Birkinit olla muotia, jos suurimmalla osalla niitä himoitsevista ei 5 000 euron laukkuun varaa? Ja jos laukkua kopioidaan, kumpi on muotia originaalit vai jäljennökset? Vai ovatko jäljennökset vain todiste siitä, että originaali on muotia?
Entä missä vaiheessa joku asia lakkaa olemasta muotia? Kun se on tavoittanut 20 prosenttia väestöstä? Tai kun joku tietty väestönosa käyttää sitä?
Entä vaatteiden valmistajat? Onko kaikki, mitä H&M tekee, muotia? Tai kaikki, mitä Karl Lagerfeld suunnittelee? Vai ratkaisevatko kuluttajat? Entä jos Mummon lapanen Oy kertoo tekevänsä muotivaatteita, tekeekö se niitä?
Jonkun pitäisi äkkiä kirjoittaa muodin laki.

P.s. Lisätehtävä. Helsingistä tuli vuoden 2012 desig-pääkaupunki. Mikä on mielestäsi paras suomalainen design-tuote koskaan?

H&M:n kevättä, huomatkaa himoitsemani mokkatakki, hinta päälle satasen. Kuva: Peter Gehrke/H&M
H&M:n kevättä, huomatkaa himoitsemani mokkatakki, hinta päälle satasen. Kuva: Peter Gehrke/H&M

Runsaasti korulauseita  2

Jossain 2003–2004 kaikki alkoivat kohkata koruista. Vuonna 2002 perustetun viljeltyjä helmiä ja semikiviä käyttävän Snö of Swedenin korut olivat joskus 2006 niin hitti, että niitä rohmuttiin esimerkiksi Stockan Hulluilta päiviltä.
Jokseenkin samaan aikaan Suomeen rantautuivat D&G:n korut. cK:llä niitä oli tajuttu tehdä jo 1990-luvun lopulta lähtien.
Nyt netissä on korublogaajia ja saitti, jossa arvioidaan niin sanottuja design-koruja ja kerrotaan niiden ominaispiirteitä. Esimerkiksi osoitteessa: http://www.mydesignerjewellery.co.uk käsitellään muun muassa D&G, DKNY:n, Breil Milanon, Guessin tai 1990-luvulta lähtien koruja suunnitelleen Jade Jaggerin teoksia.
Kun ystävät ovat aloittavat omien korujen tekemisen ja harkitsevat niiden kaupallistamista, voimme puhua jo jonkin sortin lakipisteestä.
Viimeisenä koruvillityksenä Suomeen ovat tulleet ihokorut. Hyvänä esimerkkinä rankalaisen muun muassa Diorilla somistajana työskennelleen Ines de Castilhon ihokorut, jotka rantautuivat Suomeen tämän vuoden keväänä. Castilho on valmistanut ihokoruja jo vuodesta 1999, tosin ei ihan samalla idealla. Niistä on kirjoitettu muun muassa Madame Figarossa, Le Mondessa ja Cosmopolitainissa Ranskassa.
http://www.ines-de-castilho.com
Maahantuojan tavoitat numerosta 040 729 8660.


Kierros kevääseen  3

Viime viikon keskiviikkona ja torstaina olin niin sanotulla pr-toimistokiertueella (tarjoilu hyvä, ei faneja).
Näiden pr-toimistovierailujen idea on se, että eri valmistajat esittelevät kevään tuotteitaan toimittajille. Seuraavat tuotteet tekivät vaikutuksen
1. Terapiamatto
Se Ruotsissa villinnyt piikkimatto nyt suomalaisittain valmistettuna. Testattu, tulokset kahden viikon päästä ilmestyvässä Cityssä.
http://www.terapiamatto.fi
2. Puman Kehinde Wiley -tuotteet
Erittäin hyvännäköinen kokoelma "urheilullisia" vaatteita. Tästähän oli jo maininta syksyn StyleGuidessa. Kurkkaa Kehinden tyyli täältä:
http://www.kehindewiley.com/main.html
3. Minna Parikan korsettikenkä
Kauppoihin vasta helmikuussa. Parikallahan on myös nettikauppa:
http://www.minnaparikka.com


Minna Hepburn tulee Helsinkiin  4

Ensimmäiseen blogaukseeni viitaten 2010-luvun juttu saattavat olla hyvin, hyvin rajallisesti, käsityötä tai muuta taituruutta vaativat lyhyiden sarjojen tuotteet. Suomalainen Minna Hepburn, jonka hyvämuistisimmat tunnistavat City-lehden eettinen muoti -jutusta, Englannin Voguesta, Suomen Ellesta ja Cosmopolitanista, Easy Livingista tai mahdollisesti näistä kaikista, tarjoaa uniikkivaatteitaan Suomessa 20.–21.11.
Ja Minnan juttuhan ovat käsityönä valmistetut vaatteet, joissa käytetään muun muassa skotlantilaista pitsiä ja vintage-tyylisiä kankaita.
Minnan suomalaisessa kahden päivän pop-up shopissa (Ludviginkatu 3–5, Helsinki) myydään Minnan naisten- ja lastenvaatteita ja sisustustavaraa. Originelleimmat voivat tilata uniikkimekon esilläolevista kankaista. Pop-up Shop on auki 20.11. kello 10.30–18 ja 21.11. kello 10–17.
http://www.minna.co.uk