Hesarin vinkit ja sijoitus tulevaisuuteen

Jälleen kerran valtakunnallinen media on samoilla apajilla. Hesari julkaisi lauantaina viisi vinkkiä ruokamenoissa säästämiseen.

Luin ne innolla, mutta eihän ne tietystikään mitään uutta ja mullistavaa sisältäneet. Eipä tietenkään. Eihän perusruokamenoissa säästäminen ole mitään avaruustiedettä. Kysehän on puhtaasti siitä, että mistä siihen säästämiseen löytyy se motiivi, koska vain motivoitunut ihminen pystyy vastustamaan yhtä ihmisen voimakkainta perusluonnetta eli laiskuutta.

Laiskuudesta ja motivaationpuutteesta puheenollen, sain hiukan palautetta kirjoituksesta, jossa manailin sitä, miten vaikeaa on syödä eettisesti. Ei kuulemma ole yhtään vaikeaa. Pitää vaan liittyä muutamaan ruokapiiriin ja hakea ulkoilevan kanan munat munataksin pysäkiltä. Ihan totta, ei kuulosta yhtään vaivalloiselta.

Mutta, ei kuulosta sekään, että veisit roskiskatoksessa roskapussisi siihen perimmäiseen, ei-yli-äyräiden pursuavaan roskikseen, mutta et vaan vie.

Mikä sitten minua motivoi tässä haasteessa? Ehkä se, etten halua enää tuntea olevani typerys, joka ainakin vuositasolla haaskaa ihan liikaa rahaa vaan siksi, ettei jaksa miettiä ja skarpata. Katellaan mihin se riittää.

No, miten sitten pärjään Hesasin vinkkien kanssa (katso kuva).

1. Joo, en osta eineksiä, mutta tuo väite ei pidä täysin paikkaansa. Ostin viikonloppuruuan lisukkeeksi bataattia. Se maksoi yli kaksi euroa. Olisin saanut pakasteranskikset kylläkin halvemmalla.

2. Tähän pyrin eli ostoslistansuunnitteluun ja listassa pysymiseen. Tänä viikonloppuna hyödynsin sitä mitä kaapissa oli ja viimekin perjantaina tein pottumuussinjämistä pannukakkuja. Mutta, tässä jos missä on parantamisen varaa.

3. Kilohinta? Tai litrahinta. Kävin Alkossa. Kolmen vartin vinkkupullon litrahinta oli alhaisempi kuin pikkupullon. Ostin siis ison pullon. Papukaijamerkki!

4. Trendikkyys, ruoka ja meitsi emme asu samassa lauseessa, mutta myönnettäköön, että aasialaisiin ruokiin tarkoitettuna mausteita on tullut hankittua. Onko thaikku enää ees trendikästä? Ei kai. Guud, eli synninpäästö tästäkin.

5. No, mullahan ei ole kaapit pullollaan ruokatarvikkeita. Tai no taitaa tuolla olla nuudeleita ja jotain currytahnoja. Ehkä teen ensi viikonloppuna Pad Thaita. Eväät töihin? Uncheck. Tähän en kykene just nyt, mutta Pivonkin mukaan ulkona syöminen tekee ison loven budjettiin. Ehkä joskus, ehkä ei.

No, mites muuten on mennyt? No, perjantai ei ollut mikään suksee, koska sorruin tuhlaamaan pariinkin otteeseen alkoholiin. Itse asiassa kolmesti, jos se viinipullo lasketaan. Kaupasta tosin ostin koko viikonlopuksi vain bataatin ja, niin, suklaapatukan, mut hei oli perjantai ja se oli vaan Fazeria.

Lauantaina puolestaan sain ihanan miehen ansiosta sponsoroidun lipun HIHS:iin, mutta koska olin sen menon jo henkisesti budjetoinut, pistin hyvän kiertämään ja sponssasin puolestani kummitytön samaisiin kinkereihin.

Koska ostatin tuosta hyvästä samaisella kummitytöllä itelleni paikanpäällä pari skumppaa enkä edes käynyt Expossa kattelemassa tavaraa mitä en tarvitse, ei lauantaikaan huono päivä oikeastaan ollut.

Sitä paitsi, kummitytön sponssaaminen ei ollut tuhlaamista, vaan sijoitus tulevaisuuteen. Minulla kun ei ole omia lapsia, niin näillä mukavilla teoilla luon kummilapsille sitä nakertavaa velvollisuudentuntoa, jonka ansiosta minullakin on vierailijoita, kun kellin vaipat housussa kunnalliskodissa robottien ruokittavana.