Tunnusta, olet lukenut tai jopa jättänyt nettideitti-ilmoituksen. Hävettääkö? Saitko edes (vastauksia)? Joka tapauksessa tämä Nettideittailu kusee -blogaajan uusi deittiblogi on juuri sinulle!
Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on nettideitti.
Olen sanonut sen usein ja sanon sen taas, älä ikinä maksa siitä että voit lähettää viestin nettideittisivulla. Helsingin Sanomissa oli mielenkiintoinen juttu miehestä joka esiintyi työkseen panotreffisivuilla nuorina naisina. Rohkeata tulla esille noin ja toivottavasti mies saa elämänsä reilaan.
Tarinassa ei ole oikeastaan kuin häviäjiä. Toisella puolella on alipalkattuja seksityöläisiä ja toisella puolella seksielämäänsä tyytymättömiä ihmisiä, joiden himot vievät ansaan. Tosin, osa näyttää olevan juuri niitä urpoja joita kuulee tavattavan normaaleillakin deittisivuilla:
"Ehkä olen nössö, mutta melko karkeaa menoa miehet tässä harrastavat. Ensimmäinen repliikki voi olla vaikkapa 'Haluan nuolla'."
Ikävä kierrehän on se, että jos näillä kommenteilla saa vastauksia maksua vastaan voi kiiman sumentavat aivot luulla että samanlainen käytös toimii myös oikeiden ihmisten kanssa.
Monista huomaa, että he ovat kunnollisia, työtätekeviä jamppoja, jotka vain kaipaisivat jonkun viereen halimaan.
Kuten Frank Pappa aikoinaan totesi, kosketelekaa toisianne.
Jos on sanottava yksi asia Tinderistä, niin se on se että se on virkistävän uusi lähestymistapa nettideittailuun. Facebookia imitoivat profiilisivut alkavat olla jo vähän passé ja ovat mitä Yahoo oli ennen Googlea - selaamista ilman löytämistä.
No, ei Tinder nyt ihan uusi juttu ole. Vastaavantyylinen vasemmalle tai oikealle nykäiseminen löytyi myös OKCupidin mobiiliversiosta.
Tinder heittää kaiken pölyisen vakavuuden nurkkaan ja kaikilla, ihan kaikilla on Tinder-tarina. Tämä on mullistavaa, koska kukaan ei ole normaalissa keskustelussa ennen kertonut nettideittailutarinoita. Normaalisti nettideittailua tehdään suljetun oven takana, mutta Tinderiä selataan ryhmissä. Mistä tämä johtuu?
Siitä, että Tinder antaa selkeät pelisäännöt. Tässä on kasa kuvia, tee päätös. Kuningasidea on tehdä päätöksestä jokapäiväinen - erään tilaston mukaan Tinderissä nykäistään yli 400 000 kertaa minuutissa (Tinderin mukaan yli puoli miljoonaa). Elämä on raakaa.
Mutta riittäähän niitä kaloja vedessä? Mikään ei ole vakavaa Tinder-maailmassa.
Tämän hehkutuksen pohjalta arvon lukija voisi kuvitella minun olevan 100% Tinder-kelkassa, mutta te rakkaat ihmiset onnistutte aina olemana niin... kauhean tylsiä. Parinkymmenen nykäisyn jälkeen alkaa tuntua siltä, että kuvat alkavat toistumaan.
Naiset,
1. Onko se selfie pakko ottaa vaatekomeron peiliä vastaan? Pluspisteitä jos nappikuulokkeet ovat myös korvissa ja kameran malli näkyy. 2. Onko kuvassa pakko olla samppanjapullo? Miinuspisteitä jos se on vain kuoharia. 3. Onko se kuvan pakko olla purjeveneellä otettu? Kenties tämä kuvastaa sitä high-lifeä kuten edellinenkin. 4. Kukaan, kukaan ei lankea fat girl angleihin vuonna 2014. Älä edes yritä. 5. Audrey Hepburn -lainauksella et erotu. Tässä vaiheessa olen valmis väittämään, että Tinder on internetin paras kokoelma Hepburnin lainauksia. 6. Does this drink make me look sexy? Sinäkin osaat juoda alkoholia? Meillä on jotain yhteistä! 7. Miksi kaverikuva? Sinulla on bestis, mutta tässä vaiheessa en vielä ole varma kumpi teistä sinä olet. 8. Tämä kuva taitaa olla häistä? Eikö olekin?
Myös vihjeenä, vain hyvin harvat pitävät parrakkaista naisista. Tiedetään, näit paljon vaivaa sen Movember-selfien kanssa, mutta tämä on väärä foorumi.
Miehet,
1. Onko se paita pakko ottaa pois? Mikä ihme siinä on, että nettideittailuissa miehillä on jo ennen ensikontaktia vaatteet pois? 2. Onko sen auton vieressä pakko seistä? Junttia. Junttia. Junttia. 3. Onko se kuva pakko ottaa vessassa? Tämä on mielestäni mielenkiintoinen sukupuoltenvälinen ero. Selvästikään miehillä ei ole peiliä vaatekomerossaan, vaan ainoa löytyy vessan peilikaapista. 4. Mitä liikkuu mielessä kun laitat bilekuvia, joissa roikut muissa tytöissä? Olet alfa-uros, etkös vain olekin? 5. Does this drink make me look sexy? Sinäkin osaat juoda alkoholia? Meillä on jotain yhteistä! 6. Miksi vain yksi kuva? Yritä edes. 7. Jätetään ne pukukuvat LinkedIniin, jookos? 8. Kai tiesit, että Tinderissä voi myös nykäistä vasemmalle? Tinderin tilastojen mukaan miehillä on tapana nykäistä oikealle lähes aina.
Huomautan kuitenkin, että nämä ovat vain minun mielipiteitäni ja eräiden kuulemieni Tinder-tarinoiden mukaan nämä kliseet toimivat. Ai, omakohtaiset kokemukset? Olen tavannut muita norjanharmaiden omistajia.
Ja se on tavallaan huikeata, koska Tinder tarjoaa kaikille jotain. Tai ainakin teoriassa. Kuvilla ainakin alitajuisesti viestitetään kaikkea sitä mitä normaaleilla deittisivuilla yritetään epäonnistuneesti kirjoittaa. Tinderissä kukaan ei ole tähän mennessä postannut kuvaa itsestään akateemisena.
Haaste kaikille lukijoille, pistäkää Tinderiin matkakuva jossa olette vähemmän tunnetun maamerkin luona. 7 miljoonaa ihmistä käy Eiffelin tornin luona vuosittain.
Aikasemmissa blogeissani pidin Pimp My ilmoitus-osiota, jossa kävin läpi ihmisten deitti-ilmoituksia ja kommentoin niitä. Niin suuri osa ilmoituksista olivat sanalla sanoen jäätäviä. Olen laittanut assistenttini etsimään internetin arkistoista, jos näitä 2006-2009 Deitti.netin ilmoituksia löytyisi vielä jostain varoittavana esimerkkin jälkipolville. Tämä tosin ei välttämättä ole kovin tarpeen, koska samat teemat ja virheet toistuvat edelleen. Kerron tässä deittigurun ominaisuudessa 5 yksinkertaista ohjetta, jolla deitti-ilmoitukseen tai profiiliin saa kesäkuntoon.
On harmi, että Facebookin tulemisen myötä tällaiset ilmoituspohjaiset palvelut ovat harvenneet ja tilalle on tullut Facebookin kaltaisia profiiliseiniä, joiden tekstisisältö on enemmän kuvausta itsestä kuin siitä mitä hakee. Toisaalta, Facebook ja älypuhelimien riemuvoitto on tarkoittanut sitä, että yhä useammalla on nykyään kuva ilmoituksessaan - tämä oli harvinaista herkkua vielä viisi vuotta sitten. Näistä huolimatta on liian helppoa törmätä ilmoituksiin joiden platoninen ideaali on jotakuinkin tällainen:
Olen valmistunut yliopistosta ja teen koulutustani vastaavaa, omasta mielestäni kiinnostavaa työtä. Työ on minulle yksi tärkeä, mutta ei ainoa elämänsisältö. Toivoisin joskus tulevaisuudessa esimerkiksi perustavani perheen. Miehestä toivon tasaveroista, omilla jaloillaan seisovaa kumppania - en elättäjää enkä elätettävää.
Älä tee näin. Tee mielummin näin:
1. Muista kuva
Vuosi on 2014 ja Fidžillä taksikuskikin esitteli perhettään Nokialaisensa pieneltä värinäytöltä - sinulla ei ole mitään syytä olla kuvaton. Älä himmaile tämän kohdalla.
Yritä myös pitää mielessä edes pari valokuvausteknistä temppua kuten vältä salamaa kuin ruttoa- et halua näyttää hirveltä ajovaloissa. Huomioi hyvä valaistus niin kännykkäkamerellasi on edes jonkinlaiset mahdollisuudet saada terävä kuva ilman pikselimelua.
Pelaa täysillä. Panosta kuvaan ja ole ylpeä itsestäsi. Ota selfiesi mielummin vaikka läheisen K-kauppasi pakastealtaan vieressä kuin pimeässä eteisessäsi. Fat Girl Angle ja muut kikat oli tunnettu jo vuonna 2003.
2. Muista AIDA
Näillä neljällä kirjaimella saat kaiken aina paremmaksi. Ne purkautuvat muistisäännöstä englanninkielisiksi sanoiksi Attention, Interest, Desire ja Action. Läväytä tekstikenttään ensiksi kunnon Elevator pitch. Tämän jälkeen herätä kiinnostus ja halu. Ja lopuksi, koko homman tarkoitus on päästä treffeille ja ensimmäinen askel on saada lukijasi vastaamaan.
En voi olla korostamatta viimeistä kohtaa tarpeeksi paljon - liian moni profiili on vain totetava eikä saa orastavaa kiinnostusta muuttumaan toiminnaksi. Auta kädestä pitäen jottan voi myöhemmin pitää treffiseurasi kädestä kiinni.
3. Muista huumori
Tämä ei ole todellakaan vakavaa hommaa äläkä ota sitä niin. Vaikka parinhankinta kirjaimellisesti olisi bucket listisi ainoa kohta jota ei ole vielä yliviivattu, et tule yllälainatun kaltaisella ilmoituksella saamaan kovin laadukasta palautetta. Tiede lupaa, että jos profiilikuvassasi näkyy hampaita niin saat enemmän viestejä. Et etsi tilintarkastajaa - tai jos etsit, niin olet väärässä paikassa.
Muista myös, että en tarkoita tällä että mainitset profiilisissasi olevasi hauska tai että sinulla on (hui) huumorintaju.
4. Muista olla aito
Tämä liittyy vähän edelliseen. Jos olet aito, olet todennäköisesti myös hauska. Vaikka etsitkin treffiseuraa tositarkoituksella ja haluat vain sopia yhteiskunnan sinulle asettamaan muottiin, niin älä yritä seurata mitä muut tekevät. Pääsääntöisesti treffisivustoilla on ilmoituksia ihmisiltä joilla ei vielä ole seuraa joten tämä todennäköisesti kertoo sinulle jotain siitä että ehkä yleisintä kaavaa ei kannata seutata.
Aitous tarkoittaa myös rehellisyyttä. Älä valehtele, mutta muista etttä pieni liioittelu kuuluu aina hyvään flirttiin.
5. Unohda adjektiivit
Kuvaa itseäsi aktiivisten verbimuotojen avulla, älä adjektiiviellä. Älä ole huumorintajuinen, akateeminen ja urheilullinen. Kenties päivän Fingerpori aukeaa sinulle aina kesken joogatunnin tai teet Tieteessä tapahtuu-lehdestä hassuja hattuja. Kenties otat mökkireissuillekin lenkkarit mukaan?
Koirat ovat lojaaleja, sinä taas olet se, jolle kaverisi antavat kotinsa vara-avaimensa. Saat ehkä olla iloinen, mutta toisaalta voisit myös sanoa että edes loskasateisena aamuna bussista myöhästyminen ei pilaa päivääsi.
Pienet tarinannyvät ovat aina kiinnostavampia kuin adjektiivi. Älä ole tylsä.
Ilmoituksesi lukee ihminen ja oletettavasti toivot että hän omaa sisälukutaidon - kirjallinen viestintä ei ole vain tuoteselostetta vaan täytä myös rivien välit.
Mitä muita asioita olisi syytä muistaa? Mikä inhottaa deittiprofiileissa eniten? Tulisiko minun herättää Pimp My Ilmoitus-osio takaisin henkiin? Kuka tietää?
Melkein kaikki treffisivustot ovat hyljänneet puhtaat pelkistetyt deitti-ilmoitukset ja siirtyneet malliin jossa deitti-ilmoituksen sijaan käyttäjä luo profiilin joka käytännössä on perinteinen ilmoitus, mutta profiili on oltava niin "ilmoituksen jättäjällä" kuin sen "lukijallakin". Suurin ilo tästä on se, että "ilmoituksen jättäjän" profiiliin jää näkyviin ketkä ovat profiilia vilkuilleet.
Moni deittisivusto myös yleensä paketoi tähän liittyviä ominaisuuksia maksumuurinsa taakse. Suomi24:n Treffit näyttää ilman Plus-pakettia vain viimeisen 24 tunnin aikana käyneet ihmiset, OKCupid taas antaa maksanaille käyttäjille mahdollisuuden lukea toisten profiileja "näkymättömänä". Deitti.netin mukaan vierailijoiden listaaminen on turhaa hapatusta, mutta näyttää kyllä vierailijamäärän. Vanha Suomi24:n treffit sisälsi vieläpä käyttäjäkohtaiset vieraskirjat, jos ei ihan halunnut lähettää viestiä mutta jotenkin halusi jättää merkin. Nämä vieraskirjat olivat sellainen stalkkaajan unelma, että ne yllättäen katosivat sitten myöhemmin. Nyttemmin ne ovat tiettävästi KRP:n seksuaalirikosyksiköllä tutkittavana.
Vastaakohan se mun pingiin?
Ja ihmisethän haluavat jättää merkin. Käsi ylös kuinka moni on tehnyt ylimalkaisen "oikea sukupuoli, oikea ikähaarukka, lähiympäristö"-haun ja klikannut menemään profiileja auki kunnes selaimen palkki on täynnä välilehtiä. Pari profiileista tuli ehkä luettua, mutta pääasia oli vain tehdä kaikuluotaus - heittää pallo toiselle osapuolelle. Kuten eräässä blogissa (valitettavasti nyttemin salasanan takana) todettiin
Pitää klikkailla profiileihin ja toivoa parhaiden tulevan vastavierailulle. Saavan ärsykkeen flirtata tai lähettää viestin. Sitten pitää tsekata profiili läpi, löytyykö kiinnostavuutta, onko lähetetty viesti riittävän kiinnostava.
Vaikka olen monesta muusta asiasta eri mieltä uudistetun Cityn Deitti.netin kanssa, niin olen kovin iloinen, että siellä ei ole tätä ominaisuutta. Tulihan se ominaisuus vihdoin tännekin. Vaikka tämä onkin mielenkiintoinen tapa selvittää toisen osapuolen aktiivisuutta tai tuoda itsensä paremmin hänelle esiin, niin eikö olisi kaikille helpompaa vain lähettää viesti?
Nyt hieman Jeesusta ja hänen kultaista sääntöään peliin, "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille" (Matt. 7:12). (Kirjastoni Fidžillä koostui suurelta osalta eri kulttuurien filosofien kirjoituksista rakkaudestaa, Esa Saarista unohtamatta.)
Ongelma on se, että kaikuluotaus näkyy toiselle osapuolelle aivan samana kuin vierailu käyttäjältä joka totesti että et ole lainkaan kiinnostava. Ja tämä kolahtaa myös omaan nilkkaasi, koska se että joku vastaa kaikuluotaukseesi vastaavasti voi myös tarkoittaa vain sitä, ettei häntä suuremmin kiinnostanut.
En voi väittää ettenkö ole itse syyllistynyt tähän toimenpiteeseen deittisivuilla ja etteikö se olisi aiheuttanut toivottua reaktiota, mutta onhan se aikamoista lusmuilua. Haluatko, että sinua vain kaikuluodattaisiin? Jos ei Jeesus uppoa, niin seuraa Buddhan opetusta, "älä tee muille mitään, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän".
Olen sitten "Nettideittailu kusee"-blogin ylittänyt deittisivuilla äärettömän tärkeän 30-vuoden merk... häpeäpaalun.
Osaltaan tämä vääjämätön muutos on tarkoittanut että saan huomattavan paljon helpommin vastauksia naisilta. Ongelma on vain tarkoitusperissä.
Ainakin miespuoliset lukijani voivat helposti samaistua vuosikymmenten takaiseen finninaamaiseen inkarnaatioonsa yläasteella: MTV alkaa näkyä yhä useammilla, internettiä ei vielä ole ja flanellipainat ovat kova juttu. Olet kerännyt koko jakson ajan rohkeutta kysyä (tämänhetkistä, mutta sitähän hormonisi eivät sinulle kerro) ihastustasi (todellista rakkautta, hormonisi valehtelevat) katsomaan leffaa. Niin paljon vaihtoehtoja: Trainspotting, Romeo+Juliet, Englantilainen potilas... itse haluaisit kuitenkin nähdä Mission: Impossiblen. Olet yrittänyt aikaisemmin jutella jotain luonnollista, vaihtelevalla menestyksellä.
"Meillä ei ole mitään yhteistä" on tietysti ikiaikainen klassikko jo Aatamin ja Eevan ajoilta, mutta mikään ei riko pienen nössön mielenrauhaa kuin "Et ole mitä mä etsin nyt". Hän haluaa vapautta ja kokemuksia, sinä tylsä ja tavallinen kelpaat vasta kun Jepen harrikka menee ulosottoon ja kaupungin vuokra-asunnossa alkaa vituttamaan. Sinä, diplomi-insinöörinä ja Nokia-Googlen toimitusjohtajana Kaskisaaressa koiran ja farmari-Bentleyn kanssa, olet valmiina ottamaan hänet syliisi ja elämänne on täydellistä samanvärisissä khakeissa ja poolopaidoissa.
virhe, näin sinä kuvittelet että asia menisi
Ehkä pistit tuon hetken muistiin, ja päätit että myöhemmin Nokia-Googlen toimitusjohtajana ajat lokakuisessa mutkassa Bentleylläsi kuralätäkön yli niin että kaukainen ihastuksesi kohteen UFF:ista lahjoitetut vaatteet kastuvat läpimäriksi. Hän katsoo pitkien rasvaisten hiuksiensa läpi, mutta ei näe auton tummennettujen lasien läpi kuinka sinä ja harmaa norjanhirivkoirasi nauratte räkäisesti päälle.
virhe, näin sinä kuvittelet katkerana myöhemmin että asia menisi
Anssi Kela, tuo totuuden torvi, muistuttaa ja kysyy mitä meistä tuli. Teistä tuli molemmista tylsiä. (Näit sittemmin Mission: Impossiblen MTV3:lta.) Siis, sinusta ja kaukaisesta ihastuksestasi. Todennäköisesti unohdit hänet jo kauan sitten tai sitten ehkä stalkkaat synkkinä torstai-iltoina Facebookista. Aivan sama. Anssi Kela nyt on oletusarvoisesti tylsä. Tai ainakin hänen musiikkinsa, en ole tavannut herra Kelaa.
Wikipediasta löytyy aina parhaimmat julkkiskuvat
Ei, sinä pääsit yli. Mutta nähtävästi tämä suunnitelma oli oikeasti käytössä sukupuoliaidan toisella puolella. Minulla ei ole biologista kelloa, joten en tiedä onko tämä toiminta ollut tietoista suunnitelmallisuutta vai vaan luonnollista hormonien ohjaamaa käyttäytymistä - joka tapauksessa koen deittisivuilla olevani useille vain väline.
Ikävintä tässä on se, että kertomalla profiilissani että minulla on koira, monet ovat kuvitelleet minun olevan pika-isä (lisää vain lapsivesi). Koirahan on kuin harjoittelulapsi. En oikeasti tiedä mitä minun pitäisi vastata kohtaan "mitä ajattelen lapsista", koska jokainen vaihtoehto tuntuu väärältä (Kyllä / Ei / Ehkä).
Minä kun kuvittelen etsiväni naista, en työpaikkaa.
Kuten aikaisemmin tuli todettua, lähes ainoa järisyttävä muutos Suomen internetdeittiskenellä siitä kun viime kerran blogasin näyttäisi olevan Cityn klassisen Deitti.netin muuttuminen maksulliseksi palveluksi. (Korjatkaa jos olen väärässä, olen ollut tässä hetken naftaliinissa!)
Kuvahaku nettideittailulle tuotti tämän tuloksen. NSA tietää kuka sopii juuri sinulle!
Sivuhuomautuksena, vanha "kunnon" Iskuri.net sentään jatkaa valitsemallaan linjallaan ja ulkoasulla varmaan jo toista vuosikymmentä putkeen. Propsit!
Tyypillisesti käyttäjän tarvitsee maksaa vain jos hän haluaa *lähettää* deitti-ilmoitukseen vastauksen, mutta City haluaa polttaa kynttilää molemmista päistä - jos sinulla ei ole Deitti-aikaa niin suuri (tai pieni) mysteerinen numero kuiskuttelee valikon ylänurkassa korvaasi ja kertoo kuinka siellä voi olla viesti ... juuri häneltä.
Tai, mikä on nyt tapahtunut jo pariin kertaan, spämmivenakolta.
Parasta tässä on se, että minulla ei ole mitään takeita kirjoittaessani että a) vastaanottajani pystyy lukemaan viestin ja b) mahdollisesti kun hän vastaa että minä olen kykenevä lukemaan sen!
Ymmärrän - ja samalla en ymmärrä käyttäjänä - tämän valinnan. Jo tälläkin rahastusmallilla viestien viimeinen kappale sisältää yleensä kirjoittajan sähköpostiosoitteen. En tiedä kuinka monen throaway-sähköpostitilin luomisen tämä politiikka on aiheuttanut Gmailissa.
Käyttäjänä minua harmittaa maksaa siitä, että pääsen lukemaan spämmiviestejä. Vielä enemmän minua harmittaa se, että maksan siitä että saan kirjoittaa vastauksen deitti-ilmoitukseen eikä minulla ole mitään takeita että sitä koskaan kukaan pystyy edes lukemaan. Tämä on minusta järjetöntä.
City-lehti oli pitkään jo zombie ja konseptina ikinuoren Cityn luulisi pian päätyvän Radiomafian kanssa tekijöidensä muistoihin siitä kun olivat vielä *oikeasti* nuoria.
Pääkaupunkiseudun hipsterin elinkolo senkuin pienenee Radio Helsingin laittaessa lappua radioaalloille. Koko Suomi tulee rytinällä niin Radio Novan kuinka Suomi24 Treffien muodossa. Jokapoikapaita päälle ja karaokeen laulamaan Mamban ikivihreää "Vielä on kesää jäljellä". Kaikki osaa sanat!
Kirjoitin puolimenestynyttä blogia siitä kuinka nettideittailu ja etenkin nettideittipalvelut ovat turhauttavia otsikolla “Nettideittailu kusee”. Kävin läpi miten kirjoittaa (tai oikeammin miten ei kirjoittaa) deitti-ilmoitusta, mitä tiede osaa kertoa pariutumisesta ja yritin puskea “markkina-arvoteoreetikkoja” takaisin luoliinsa.
Blogini oli luetuimpia Voimahali-foorumeilla, sain jopa oma nemesiksen. Muut urpot saivat kirjoitteluillaan kirja- ja elokuvadiilejä, minä jatkoin näppäimistön hakkaamista mielipuolen lailla ystävänpäivään 2009 asti.
En seurannut blogini katomaisesta mahdollisesti aiheutunutta jälkiaallokkoa - egoni toivoisi sellaisen olleen - mutta uskoisin että niissä arveltiin minun lopulta löytäneen jonkun - kenties jopa nettideittisivustolta!
Todellisuus on paljon tylsempää. Hankin koiran.
Sillä välin tapahtunutta: Monet maksulliset deittisivustot rantautuivat Suomeen, Suomi24:n Treffit vaihtoivat ulkoasua ja Cityn pitkäaikainen Deitti.Net muuttui maksulliseksi.
Mikä pahinta, The Game -kirja jatkoi leviämistään ja useat nuoret miehet kuvittelivat että parisuhteen saamiseksi pitää muuttua sosiopaatiksi. Seduction community oli saapunut. Tänäänkin kaikki kirjaston kopiot ovat varattuja.
Tietysti, olihan vuosikymmen aikaisemmin ilmestynyt naisille The Rules, jonka neuvo olla vastaamatta miehille on saattanut ajaa monenkin miehen epätoivoon. Tämäkin kirja on ollut niin kovassa käytössä, että sen ainoa kopio kirjastossa on korjattavana.
Käyn lähipäivinä läpi arkistoani sekä setvin miten Tumblr Cityn blogit eroavat vanhasta Movable Type-sotaratsustani. Tämän jälkeen ei voi sanoa kuin että I’m back.
