Kelaa vähän

Aluksi hieman historiaa. Kela aloitti toimintansa 16. joulukuuta 1937, ja se oli aluksi nimensä mukaisesti Eläkelaitos. Alkuaikojen jälkeen toiminta on uudistunut, laajentunut ja monipuolistunut.
Todellakin on uudistunut, laajentunut ja monipuolistunut. Sitä ei käy kiistäminen etteikö Kelan merkitys yheiskunnassamme ja kansalaisillemme, meille, olisi ollut merkittävä sen 80-vuotisen historiansa aikana. Kuka meistä ei olisi saanut jonkinlaista tukea jossakin elämämme vaiheessa.
Nyt kuitenkin puhaltavat uudet tuulet. Kun viime vuonna Kelan pääjähtajaksi valittiin äänin 6-6 Elli Aaltonen, niin kaikki on mennyt päin Brinkkalaa. Ne säästötoimenpiteet, mitkä Aaltonen on...hetkinen...miten joku voidaan valita äänin 6-6? Ai niin, poliittisella arvalla. 62 vuotta keskustalainen on pitänyt hallussaan pääjohtajan paikkaa ja nyt melkein he menettivät sen sitoutumattomalle. Eihän se käy. Poliittiset virkanimitykset ovat historiaa kuten pääministeri Juha Sipilä sanoi. Nyt kävi vaan tuuri. Tarkistikohan kukaan kenen nimi oli toisessa arpalipussa?
Aaltosen kommentit, "toimeentulotuen ruuhkat oli yllätys" ja "miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta", eivät ole tästä maailmasta tai ainakaan sellaisia, jotka päästää suustaan valveutunut, pätevä, työhönsä vihkiytynyt johtaja, joka välittää mitä pienuloisille Suomen kansalaisille kuuluu. Hän ei edes tiennyt omaa palkkaansa, kun sitä häneltä kysyttiin ja oli kovasti yllättynyt, kun hän kuuli peruspalkkansa olevan 15000€/kk.
Vuonna 2009 Kela oli TNS Gallupin tekemässä yhdeksää organisaatiota koskeneessa imagotutkimuksessa Suomen kolmanneksi luotetuin palveluorganisaatio. 74 prosenttia piti sitä joko erittäin tai melko luotettavana. Kela sijoittui tutkimuksessa kolmanneksi Poliisin ja Puolustusvoimien jälkeen. Taakse jäivät muun muassa tuomioistuimet, sosiaaliturvajärjestelmä, julkinen terveydenhuolto ja kirkot. Mikäköhän tilanne olisi nyt?