Kehysriihessä hallituksen tehtävä metropolipolitiikkaloikka

Metropolipolitiikka on vielä monin osin käyttämätön voimavara ja se on otettava vahvasti hallituksen työkalupakkiin. Ilman metropolialueen ja suurten kaupunkien elinvoimaisuuden vahvistamista Suomi ei nouse taantuvan talouden ja kasvavan työttömyyden suosta. Tärkeitä kaupunkipolitiikan tekemisen painopisteitä ovat sote-uudistus itsehallintoalueineen, asunto- ja korkeakoulupolitiikka. Näytön paikka hallituksella on lähestyvässä huhtikuun kehysriihessä.

Kun kansantalouteen haetaan tuottavuutta, sitä löytyy väestöltään monipuolisista ja tiheään rakennetuista kaupungeista ja etenkin pääkaupunkiseudulta. On katteetonta luvata ja kansantaloudellisesti kestämätöntä tavoitella yhtä tasaista kehitystä kaikkialle.

Hallituksen olisi viisasta antaa eduskunnalle selontekoa metropoli- ja kaupunkipolitiikasta. Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle ja kasvulle sekä valaa rohkeutta hallitukseen panostaa etenkin pääkaupunkiseutuun kasvun ja hyvinvoinnin veturina. Elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen.

Sote-uudistuksessa on visusti varottava vahingoittamatta kaupunkien toimintamahdollisuuksia ja päinvastoin vahvistettava metropolialueen ja kaupunkien roolia elinkeinopolitiikan ja hyvinvoinnin edistämisen keskuksena. Työllisyys- ja elinkeinopolitiikka nivoutuvat yhteen, ja vastuun niistä pitää olla suurilla kaupungeilla. Työnjaosta kaupunkien ja itsehallintoalueen kanssa pitää tehdä selkeät päätökset, jotta pitkäjänteinen kilpailukyvyn kehittäminen on mahdollista. Hallituksen onkin syytä lukea tarkkaan Helsingin ja muiden kaupunkien tuoreet lausunnot koskien sote-uudistusta ja kaavailtuja itsehallintoalueita.

Tinkimätön periaate on oltava sote edellä eli paremmat palvelut eikä aluehallinnon paisuttaminen. Metropolialueen verotuloihin perustuvaa, jo nyt korkeaa, valtionosuuksien tasausta ei saa enää kiristää eikä alueen kustannusrasitetta kasvattaa. Koko uudistuksen tulee vastata kestävyysvajeen torjuntaan ja rahoitusjärjestelmän tulee olla läpinäkyvä ja kannustava.

Hallituksen on kirittävä asuntopoliittisen kysymysten ratkaisussa jo huhtikuun kehysriihessä. Kallis asuminen on keskeinen kasvun este. Asumisen kustannukset ovat kokonaisuudessaan karanneet käsistä. Tämä näkyy myös kotitalouksien huimassa velkaantumistahdissa. Asumisen hintaerot pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä ylläpitää työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Pääkaupunkiseudulle on saatava ripeästi kohtuuhintaisia asuntoja. Tuore Tilastokeskuksen julkaisema vuokrien hintojen kehitys -raportti kertoo karua tarinaa.

Tutkimus, koulutus ja kulttuuri ovat keskeisiä kasvun alustoja. Keskeinen kaupunkipolitiikan tehostamisalue on korkeakoulupolitiikka. On vakava virhe, että suurimmat leikkaukset kohdistuvat maamme kansainvälisesti kilpailukykyisimpiin ja laadukkaimpia yliopistoihin. Tällainen tie on kestämätön. Kehysriihessä on koulutuspolitiikka ja leikkausten kohdentaminen otettava pöydälle. Aluepolitiikka on laitettava sivuun ja koulutuksen laatu asetettava etusijalle. Esimerkiksi Helsingin yliopiston muita yliopistoja rankemmat leikkaukset on torpattava. On koko Suomen etu edistää pääkaupunkiseudulla Helsingin, Aalto- ja Taideyliopiston sekä Hankenin laadukasta työtä. Yhtälailla merkittäviä ovat Metropolia, Arcada, Diakonia ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulut.

Globaalitaloudessa aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii maan kehityksen vauhdittajana ja luovuuden lähteenä. Metropolimme kilpailee maailman muiden metropolien kanssa liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista.