Elintarvikevienti, tulevaisuuden mahdollisuutemme

Nykyään Suomeen tuodaan elintarvikkeita kolme kertaa enemmän, kuin mitä maasta viedään. Ylivoimaisesti eniten elintarvikkeitamme viedään Venäjälle, jonka osuus on yli neljännes, muita tärkeitä vientikumppaneitamme on Ruotsi sekä Baltian maat. Elintarvikkeiden kauppataseen vaje on vuositasolla jo lähes kolme miljardia euroa ja se paisuu vuosittain muutamalla sadalla miljoonalla. Yhtenä syynä tähän on se, että kotimainen tarjonta ei yksinkertaisesti pysy kauppojen monipuolistuvan tarjonnan perässä.

Suomi on linjannut, että elintarvikevienti kaksinkertaistetaan vuoteen 2030 mennessä. Pidän tätä tärkeänä tavoitteena, mutta samalla minulle herää huoli siitä, ettei kaikkia ole vielä valjastettu työhön mukaan määränpään saavuttamiseksi. Suomalaisen ruuan tulevaisuuteen vaikuttaa pitkälti kauppasuhteidemme kehitys. Vain vientimarkkinoitamme hoitamalla ja niihin panostamalla takaamme vakaat tulevaisuuden näkymät kotimaisille ruuan tuottajille ja mahdollisuudet elintarvikealan kasvuyrityksille. Poliitikkojen ja yritysten kauppavaltuuskunnat ovat saaneet paljon tulosta aikaan, Team Finland on mahdollistanut monia kauppoja, jotka muuten olisivat jääneet syntymättä. Edelleenkin useassa maassa valtion läsnäolo liiketoimintaa tehdessä auttaa kauppojen ja sopimusten solmimista. Ja juuri tätä on hyödynnettävä myös elintarvikealanyrityksillä.

Suomalainen ruoka tunnetaan maailmalla puhtaana ja turvallisena. Tämä on maallemme sellainen valtti, jota meillä ei ole varaa jättää käyttämättä. Perinteisesti raskas teollisuus on toiminut yhteiskuntamme talousmoottorina, tämä tie on loppuun käyty, se on selvä. Tarvitsemme uusia sektoreita luomaan hyvinvointia. Kotimaisissa ruuan tuottajissa on yksi mahdollisuutemme. Tämä mahdollisuus ei tule hyödynnettyä ilman toimenpiteitä. Työryhmät ja selvitykset eivät riitä, tarvitsemme konkreettista vienninedistämistä myös elintarvikepuolelle. Suomalaista ruokaa voidaan viedä monella tapaa, monessa muodossa. Pelkkä viljalaivojen lähetys ei ole enää nykypäivää. Maailmalla on tilausta myös suomalaisista raaka-aineista jalostetuille lopputuotteille. Elintarvikeviennin edistämisen tulee tarkoittaa sektorin kaikkia osia. Ruuan vienninedistämisessä tarvitaan valtion ja yritysten sekä tuottajien yhteistyötä. Perinteisen teollisuuden siirtyessä muihin maihin ja vanhojen rakenteiden sekä voimasuhteiden muuttuessa on meidänkin osattava muuttua. Vierivä kivi ei sammaloidu.