Lähiruuasta kasvua koko alueelle

Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite lähiruuan aseman vahvistamisesta. Tätä varten hallituksen toimesta luotiin lähiruokaohjelma joka nyt syksyllä julkaistiin. Ohjelmassa kartoitetaan lähiruuan mahdollisuuksia ja haasteita sekä maalataan tulevaisuutta. Lähiruuasta on tarkoitus tehdä kärki ruokapolitiikkaamme.

Lähiruuasta puhutaan paljon. Se on selvästi vakiinnuttamassa paikkansa markkinoilla trendistä pysyväksi ilmiöksi. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan tuoreudesta ja korkeasta laadusta. Sen vahvuus markkinoilla on jäljitettävyys, kuluttajat odottavat, että alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Lähiruoka on myös tärkeä tekijä omavaraisuuden sekä huoltovarmuutemme takia. Tämä kaikki luo mahdollisuuksia maaseutuyrittäjillemme.

Lähiruokaohjelmassa lähiruoka määritellään paikallisruuaksi, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Se on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja se markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Lähiruualla tuetaan kestävää kehitystä ja maaseudun mahdollisuuksia. Lähiruokaa ostettaessa eurot jäävät omalle alueelle luoden työtä ja pitämällä yllä paikallista elinvoimaa. Globaaleilla markkinoilla jalostuksen ja kaupan osuus tuotteesta on kasvanut, lähiruokaa ostaessa turhat välikädet jäävät pois ja yrittäjä saa paremman korvauksen tuotteestaan.

Lähiruoka ja sen ympärille rakentuneet markkinat ovat vasta elinkaarensa alkuvaiheessa. Tämä on havaittavissa lähiruuan tarjonnassa, se ei ole vielä kaikkien suomalaisten saatavilla, vaan koskettaa ainoastaan pientä ryhmää kuluttajia. Korjataksemme asian tarvitsemme uusia lähiruokayrittäjiä, rohkeutta ja liiketoimintaosaamista. On selvää, että lähiruuassa on kasvupotentiaalia. Lähiruokamarkkinoiden kasvattaminen vaatiikin ajatustapa muutosta. Halutessamme lähiruuasta kärkituotteen maaseudullemme on siihen suhtauduttava todellisena yritystoimintana, ei vain sivutuotteena. Yhtälö on vaikea, samaan aikaan kun pitäisi olla taitava maanviljelijä, etevä myynti- ja markkinointiosaaja sekä ajanhermoilla oleva yritysjohtaja.

Hallituksen tavoitteena tulevaisuudessa olisi, että lainsäädännön keinoin pystyttäisiin helpottamaan ja parantamaan lähiruokatuottajien mahdollisuuksia markkinoilla. Hankintaosaamista kehittämällä lähiruuan osuutta julkisella sektorilla kyettäisiin lisäämään ja alkutuotantoa parantamalla varmistamme tukevan kivijalan tuotantoketjulle. On löydettävä pitkäkestoinen ja ehjä toimintamalli, johon tuottajat pystyvät luottamaan ja tätä kautta löytävät tahtotilan investoida sekä kehittää yritystoimintaansa pitkällä aikajänteellä. Lisäksi lähiruokaketjussa toimivat tahot tarvitsevat arvostusta. Suomalaisen lähiruuan ainutlaatuisuus on ymmärrettävä myös käytännössä. Haluamme lähiruuasta kärkituotteen ja markkinoille lisää lähiruokatuottajia sektorin kasvun varmistaaksemme. Yhtälailla tarvitsemme kuluttajia joiden ostokäyttämisessä arvostus lähiruokaa kohtaan näkyy.

Lähiruokaan erikoistuneen yrityksen kasvattaminen koetaan haasteelliseksi, osaksi senkin takia, että suomalainen maatalous on edelleen hyvin pientilavaltaista. Apuna voisi olla yhä enenevässä määrin verkostoituminen sekä tuottajien välinen tiivis yhteistyö. Markkinoille tarvitaan vahvoja lähiruokabrändejä, jotka löytävät ja omaksuvat osansa laajoilla elintarvikemarkkinoilla. Kasvavien markkinoiden haasteisiin on osattava vastata uudenlaisilla jakelukonsepteilla, täsmällisellä mainonnalla sekä alkutuotannon järkevällä tehostamisella. Lähiruokasektorin kasvaessa on myös huolehdittava, että ruoka on tulevaisuudessakin puhdasta ja luotettavaa. Sektorin ja yritysten kasvu ei saa vaikuttaa laatuun.