Uudella metsälailla metsänomistajalle lisää liikkumatilaa

Suomi on täynnä metsiä. Lento maamme yli paljastaa, että vihreää kultaa on paljon. Paljon niin hyödynnettäväksi kuin myös suojeltavaksikin. Metsää siis riittää kasvavassa määrin niin rakennuskäyttöön kuin lämmitykseenkin, mutta ympäri Suomenmaan myös virkistyskäyttöön lähimetsinä ja suojelualueinakin.

Tämän tasapainon turvaamiseksi hallitus antoi kesällä eduskunnalle esityksen uudeksi metsälaiksi. Uudistuksella on tarkoitus parantaa metsätalouden kannattavuutta, mutta lisätä myös metsäluonnon monimuotoisuutta. Samalla selkeytämme lakia ja poistamme tarpeettomiksi havaittuja velvoitteita metsänomistajilta. Uusi laki mahdollistaa metsänomistajille metsänkasvatuksen nykyistä joustavammin.

Metsänkasvatuksessa ovat aineettomat arvot nousseet yhä enemmän taloudellisen tuottavuuden rinnalle. Luonnon monimuotoisuutta pidetään tärkeänä ja sen eteen ollaan valmiita tekemään töitä. Aihe on säännöllisesti esillä myös meillä eduskunnan ympäristövaliokunnassa.
Toisaalta samaan aikaan etsitään metsästä nykyistä suurempaa taloudellista tuottoa. Uusi metsälaki palveleekin molempia näkökulmia tarjoamalla metsänomistajille enemmän valinnanvapautta, mutta myös vastuuta metsiensä käytössä ja hoidossa.

Laissa esitettyjen uudistushakkuiden ikä- ja läpimittakriteereiden poistuminen sekä pienaukkohakkuiden tuomat erilaiset mahdollisuudet uudistaa metsää vähitellen tuovat kaivattua joustoa metsänhoitoon.
Puulajivalintaan liittyvää sääntelyä vähentämällä lisäämme metsänomistajien vaikutusmahdollisuuksia, joka näkyy myös metsien monimuotoisuuden lisääntymisenä. Ja laaja-alaisimmin monimuotoisuutta edistää uusi esitys, jonka mukaan metsänomistajalla ei olisikaan jatkossa enää metsän uudistamisvelvoitetta uudishakkuun jälkeen vähätuottoisilla ojitetuilla turvemailla. Tämä parantaa selvästi useiden suoluontotyyppien ja niistä riippuvaisien lajistojen tilannetta.

Hallitusohjelmaan on kirjattu uudistus metsätalouden ja metsäteollisuuden taloudellisesta toimintapohjasta, jolla turvataan ennen kaikkea kansantalouden, puunkäyttäjien ja metsänomistajien edut. Lakiesitystä valmisteltaessa on otettu huomioon myös metsänomistajien tavoitteet, jotka näkyvätkin juuri mahdollisuuksina kasvattaa ikärakenteeltaan erilaisia metsiä. Uudistamiskriteerien poistamisen lisää omalta osaltaan puun tarjontaa ja turvaa metsäteollisuuden tärkeän raaka-aineen saatavuutta.
Tätä tavoitellaan myös pitkäjänteiseen metsänhoitoon kannustamalla.

Tämä on tärkeää myös siksi, että maamme saa koko ajan myös uusia ja erilaisia metsänomistajia. Kun tyypillinen suomalainen metsänomistaja on noin 60-vuotias lähellä metsäänsä asuva niin heidän rinnalleen on tulossa uusi korkeastikoulutettujen kolmekymmentävuotiaiden kaupungissa asuvien metsänomistajien joukko. Itseasiassa tuoreen tutkimuksen mukaan uusista metsän omistajista jo puolet asuu eri kunnassa kuin missä heidän metsänsä sijaitsevat. Näistä uusista etämetsänomistajista 60 prosenttia perii metsänsä. Perinnönjaot myös pirstaloivat usein metsien entistä pienemmiksi kokonaisuuksiksi ja tämäkin luo uusia haasteita. Metsänomistajien kaupunkilaistuessa myös asenne metsään muuttuu. Taloudellisen hyödyn lisäksi metsää halutaan käyttää yhä enemmän vain rentoutumiseen ja perinteiden vaalimiseen. Mutta näitäkin metsiä on tärkeää hoitaa.

Hyvin hoidettu metsä kasvaa korkoa korolle.