Lapsityötä tehdään

Nautin katsellessani työssä raatavia, hikisiä lapsia, kunnes isänsä hakee heidät takaisin naapuriin. Minusta he näyttävät köyhiltä, enkä pidä näkemästäni. Olen toki kuullut puhuttavan paljon lapsiperheiden köyhyydestä, ja minun mielestäni se on turhanpäiväistä lässytystä. On täysin turhaa kauhistella lapsiperheiden pieniä tuloja. Esimerkiksi kolmelapsisessa yksinhuoltajaperheessä on neljä mahdollista tienaajaa, kun taas esimerkiksi minä jouduin ennen perinnön saamista elättämään itseni yksin.

Aasialaiset lapset ovat tehneet työtä jo vuosikymmenten ajan, ja katsokaa, mihin me olemme heidän avullaan päässeet. Miljoonat lapset kehitysmaissa tekevät pyöreitä päiviä. Onko meillä varaa jättäytyä kilpailusta?

Lapsityöläisiin liittyy monia kilpailuetuja. Jos esimerkiksi Chilessä olisi käytetty lapsityöläisiä, olisi kaivosturman pelastustoimissa saatu samassa ajassa pelastettua ainakin kuusikymmentä työntekijää.

Lasten työssäkäynnillä on myös säästövaikutuksia. Kunnat kärsivät talouskurimuksessa. Valtio on sälyttänyt monia uusia tehtäviä kunnille. Kasvukunnissa kaikki liikenevät resurssit on pantava päiväkotien rakentamiseen, sillä joku hullu on keksinyt, että lapselle olisi muka parempi makoilla päivät pitkät hoitotätien tuuditeltavana.

Minusta on ihmeellistä, että lasten pitäisi saada leikkiä ja laiskotella, vaikka he eivät useinkaan ole tehneet mitään ansaitakseen sen. Miksei yhteiskunnassa tällaisia anneta etuisuuksia niille, jotka ovat jo ehtineet tekemään töitä ja ansaitsemaan rahaa?

Monet haluavat lastensa menevän kouluun. Loppujenkin lapset pakotetaan sinne. Minä kysyn, mitä hyötyä Suomelle on koulutuksesta ollut? Olisiko Nokia muka noussut maailmanmenestykseen, jos maamme olisi vuosikymmenet keskittynyt tasapuolisen, kaikki kansanryhmät kattavan peruskouiujärjestelmän kehittämiseen ja sosiaaliturvan laajentamiseen? Jos olisimme tarrautuneet oppivelvollisuuteen ja lapsilisiin, miltä Suomi nyt näyttäisi?

On turha väittää, etteikö elämänkoulu olisi paras koulu. Minäkin olen oppinut suurimman osan tietämistäni asioista elämäni aikana. Lapsilla ja isoilla rinnoilla on hyvin vähän yhteistä. Kuitenkin niitä voi käyttää kellukkeina, kuten enoni aina sanoo. Tästä voimme kaikki oppia.