Matkalla

Mitä tulee mieleen sanasta Kroatia? Sota, karu slaavilaisuus, makkara? Väärin. Parempi vastaus on 1 700 kilometriä Adrianmeren rantaa, 1 200 paratiisisaarta ja ruoka kuin Italiasta. Ihmiset ovat lämpimiä ja tyylikkäitä ja meri turkoosi. Vaikka Jugoslavian hajoamisesta ei ole kauaa, Kroatia on jaloillaan.

Ennen sotaa maa oli yksi Euroopan suurimmista turistikeitaista. Sellaiseksi se taatusti myös palaa. Matkailijoiden määrä kasvaa kymmeniä prosentteja vuodessa, ja joukkoon kuuluu jetsetiä Gwyneth Paltrowsta Valentinoon. Sharon Stone ja Robert De Niro aikovat ostaa omat saaret.

Parasta aikaa on syyskuu, kun kallein sesonki on ohi, mutta rannikolla jatkuu täysi kesä. Pääkaupunki Zagrebkin elää, kun opiskelijat palaavat ja klubit avaavat ovensa. Sama koskee huhti-toukokuuta ja alkukesää.

1. Adrianmeri

Subjektiivinen mutta kova totuus: Adrianmeren rannikko on parasta Kroatiaa. Rantaviiva on täynnä Rooman-aikaisia pikkukaupunkeja, ja vesi teollisuuden puutteessa puhdasta. Saaria on yli tuhat, ja kaikille pääsee omalla tai taksiveneellä. Lauttoja kulkee päivittäin. Purjehtijoista huolehtii 48 marinaa.

Yö paikallisten asukkaiden bed & breakfast -huoneissa kustantaa noin 20 euroa, ja saarille voi neuvotella telttapaikkoja. Jos suosit hotelleita, niissäkin on pirusti valinnanvaraa.

Myös ruoka on halpaa ja sitä sietää juhlia. Kalat ja äyriäiset ovat aina tuoreita, samoin hedelmät ja italialainen jätski. Maistaa kuuluu ainakin prosciutto-kinkkua ja Pag-saaren lampaanjuustoa. Dalmatian viininviljelyllä on pisimmät perinteet koko Kroatiassa.

Jos on aikaa, kulje koko rannikko. Aluksi käy Dubrovnik, yksi Euroopan vanhimmista lomakaupungeista. Toinen helmi on Hvarin saari: ikiaurinko ja Euroopan vanhin julkinen teatteri.

Vaikka rannikko on täynnä nuoria, se ei ole Ibiza. Tarjolla on täydellinen rela, siinä tärkein.

2. Länsi ja itä

Jos kroatialaisilta kysyy, mikä erottaa heidät esimerkiksi serbeistä, vastaus kuuluu: ?Me olemme lännestä, he idästä.?

Koska maa sijaitsee loistavalla paikalla, se on nähnyt valloittajat Habsburgeista Napoleoniin. Silti myös Bysantin ja ottomaanien alla kroatialaiset takertuivat katolilaisuuteensa.

Historiallinen länsi näkyy arkkitehtuurissa. Dalmatian rannikko on elävä Rooma, monilta osin Unescon suojeluksessa. Esimerkiksi Splitin keskustaa hallitsee keisari Diocletianuksen palatsi, jossa on nykyisin asuintaloja, baareja ja kauppoja. Läheinen Zadar on yli 3000 vuotta vanha ja sen naapuri Nin arkeologin päiväuni.

Kaduilla länsi näkyy muotina ja kasvana kapitalismina. Turistivihko toisensa perään puhuu keskieurooppalaisesta hengestä.

Kroatia on itse asiassa loistosekoitus slaavilaisuutta ja roomalaisuutta. Baareissa soi hissimusiikki ja ihmiset ovat vilpittömiä ja vieraanvaraisia. Samalla keittiöissä virtaavat viini ja oliiviöljy ja kaduilla kopisevat Italian-kengät. McDonald?seja ei juuri näy.

3. Uusi alku

?Hei, täällä on ollut turvallista jo vuosikaudet?, vastaa zagrebilainen kysymyksiin sodasta. Varsinainen sota kesti Kroatiassa kesä-joulukuun 1991. Noin 10 000 ihmistä kuoli. Zagreb koki kauhut vain nimeksi, mutta Vukovarissa, Plitvicessä ja Dubrovnikissa sota oli todellinen.

Aihe ei silti ole tabu. Dubrovnikissa ihmiset kertovat, kuinka he kerääntyivät ystäviensä kellareihin soitta- maan musiikkia. Sitä kovempaa mitä kovemmin pommitettiin.

Suuressa osassa Dalmatiaa sodan jälkiä ei edes näy. Muutamissa seinissä on luodinreikiä, muutamia taloja on hylätty. Silmiin pistää ennemmin mieletön rakentaminen.

Ennen sotaa jopa kolmasosa Kroatian tuloista perustui turismiin, kunnes hotellit täyttyivät pakolaisista. Nyt tulijoita on enemmän kuin tilaa, ja taloutta yksityistetään hiljalleen. EU-jäsenhakemus jätettiin helmikuussa. Toisaalta entiseen on vielä matkaa. 500?600 euron peruspalkalla ei leveillä.

4. Turisteja ja nudisteja

Steven Spielberg, Naomi Campbell, prinsessa Caroline. Heidät näkee paitsi Dubrovnikissa myös legendaarisilla Brijunin saarilla. Brijuneilla rentoutui myös Tito, joka kestitsi huviloillaan yli 90 valtionpäätä sekä filmitähtiä Elizabeth Taylorista Sophia Loreniin.

Kroatia tunnetaan myös nudismista. Ensimmäinen naturistikeidas avattiin Rabin saarelle jo 30-luvulla, ja rannoilla paistatteli Englannin kuningas Edward VIII. Vaikka nudismi on enemmän turistien kuin kroatialaisten puuhaa, yläosattomuus sallitaan joka rannalla.

Kun entinen Jugoslavia romahti, seitsemän sen hienoimmista kansallispuistoista jäi Kroatiaan. Ja siinä missä Jugoslavian raha virtasi Belgradiin, Kroatia laittaa omansa kulttuuriperintöön.

Ja ilmeisesti myös siivoamiseen. Julkiset vessat ovat huippusiistejä, taatusti siistimpiä kuin yksikään, sanotaanko, pariisilaistoiletti. Ja keskiverto kroatialainen puhuu parempaa englantia kuin keskiverto pariisilainen.

5. Zagreb

Pääkaupungin keskusta jakautuu kolmeen osaan. Kaptol on kirkollinen, Gradec hallinnollinen ja alakaupunki bisneksen keskus. Parasta ovat Kaptolin ja Gradecin kapeat kadut, joiden terasseilla istutaan ympäri vuoden. Kun aurinko sammuu, kaduille syttyy 240 kaasulamppua, käsityönä joka ilta.

Museoita on enemmän kuin tajuta ehtii, yksi parhaista on maailman ensimmäinen naiivin taiteen galleria. Yö- ja klubielämässä taas on henkiinheräämistä.

Mitä ruokaan tulee, Zagreb kelpaa makkarankaipuuseen. Maista ainakin valkosipulilla maustettua lampaanmakkaraa, cevapciciä. Saatavissa joka snägäriltä.

File: Kroatia

4,4 miljoonaa asukasta.

Sää
26 °C (kesä), 5 °C (talvi).

Juomat
Sljivovica: Perinteinen luumulikööri ennen ateriaa.
Maraschino: Maailmankuulu kirsikkalikööri 1500-luvun Zadarista.

Ruoka
Kalkkuna & mlinci
kalkkuna
suolaa, voita, pekonia
Mlinci-pasta:
350 g jauhoja
1 muna
suolaa, haaleaa vettä
Vaivaa mlinci-taikina, tee neljä ohutta kiekkoa ja paista ne uunin yläosassa. Suolaa kalkkuna, täytä voilla ja pekonilla ja paista 1,5 h. Kun kalkkuna on valmis, silppua mlinci-levyt kattilaan ja kaada päälle suolattua kiehuvaa vettä. Hauduta 5?10 min. Huuhdo mlincit ja valele kalkkunanrasvalla.

Ihmiset
?NBA-koripalloilijat Toni Kukoc ja Drazen Petrovic
? Näyttelijä Goran Visnjik (ER:n Luka Kovac)
? Fyysikko Nikola Tesla
? Ent. Jugoslavian presidentti Josip Broz Tito
? Rooman keisarit Diocletianus ja Konstantinus

Kirja
Slavenka Drakulic: Balkan Express ? katkelmia sodan toiselta puolelta (1993). Kirjailija-journalisti kuvaa, kuinka sota hajotti ihmiset ja heidän arkensa.

Kaupat (Zagreb)
Kaptol Centar, Nova Ves 17. Kaikki se muodista tekniikkaan, mikä ennen haettiin ulkomailta.
Vlaska-katu. Ensimmäiset sodanjälkeiset butiikit, nuorten suosiossa.
Ilica-katu. Suurin osa kaupoista, Zagrebin pääkatu.
Dolac. Suurin tori pääaukion takana. Alakerrassa täydellinen kauppahalli.

Yö & baarit (Zagreb)
Mellon, ul Tkalciceva. Rennoin ja mielikuvituksellisin baari.
Aquarius, Aleja mira bb, Jarun. Isoin klubi, main-stream.
Kset, Unska 3. Elektron paikalliset tähdet, kokeellista jazzia.
Sax, Palmoticeva 22. Nuorta bluesia, jazzia, rockia livenä.
Tolkien?s House, Vranicanijeva 8. Suosittu baari, sisustettu Tolkienin kirjojen mukaan.

Verkossa
http://www.croatia.hr
http://www.hfhs.hr
http://www.visitcroatia.nu