Olipa kerran mikrobi

99 prosenttia niistä on hyviä, prosentti pahoja ja kaikki ne voivat olla vaarallisia. Ne rakastavat suljettuja paikkoja kuten putkia, säiliöitä, suuttimia ja suodattimia. Ja Nokian vesijohtojärjestelmää. Sampo Karpo tutustui mikroskooppisiin ystäviimme.

Keskiviikkona 28.11.2007 Nokian vesilaitoksen puhelin alkaa soida.

“Vesi haisee viemäriltä”, “vesi on ruskeaa”, “vesi lemuaa pesuaineelta.”

Veden vakuutetaan olevan juomakelpoista ja muutamassa päivässä pari tuhatta kaupunkilaista sairastuu. Oksennusta, ripulia, kuumetta. Ensiapuun hakeutuu yli 150 ihmistä, joista puolet sai nesteytyshoitoa. Viikon kuluttua lääkärin hoitoon on tullut jo yli 1 000 ihmistä.

Puhdas juomavesi loppuu kaupoista, päiväkodit ja koulut sulkevat ovensa, poliisi ryhtyy selvittämään saastumista ja kaupunginjohtaja kertoo uutisissa kouristuksista.

Bakteerit ovat hyökänneet. Nokialla vallitsee poikkeustila.

Tutkimusten mukaan vesijohtoverkkoon puhdistamon venttiilistä sekoittunut “tekninen vesi” on sisältänyt runsaasti heterotrofisia ja koliformisia bakteereja, E.colia sekä suolistoperäisiä enterokokkeja. Etenkin E.colia ja enterokokkeja pidetään uloste- tai jätevesiperäisinä.

Suomeksi: Nokialaisille juotettiin kakkaa. Eikä tässä vielä kaikki – samaan aikaan kun Nokialla riuduttiin, yli 70 ihmisen kerrottiin saaneen Tampere-talossa pidetyssä tilaisuudessa shigella sp -bakteerin, joka myös poistaa tehokkaasti ummetusta.

Staffaria tapaamassa

Kaikkien meidän sisimmässämme elää jotain, joka kyykyttää kaupungin alle viikossa. Miten voimme olla varmoja, etteivät nuo E.Coolit joukkoineen peittoa meitä muillakin tavoin kuin hyökkäämällä viemäreistä?

Asia piti selvittää. Aloin ottaa näytteitä kaupunkiliikkujan kontaktipinnoista. Pöpönäytteidenottoon käytin vanupuikkoja ja bakteerien kasvua edistävää hyytelökoktailia sisältäviä näytteenottomaljoja. Mukaan tarttuneet kaiffarit saivat kehittyä kolme vuorokautta kotonani huoneenlämmössä. Enää tarvitaan mikrobiologi.

“Tää on staffaria eli Staphylococcus aureus eli sitä, joka aiheuttaa sen, että puutikku pulpahtaa kämmennahkasi alta mädän mukana ulos”

Mikrobiologian asiantuntija, Kirsi Laitinen, työntää valkoista bakteerimassaa ja lampaanverta sisältävän koepurkin nenäni eteen ja kavahdan taaksepäin. Tajuan, että tässä töllissä ei mäyrää pienempien otusten kanssa mamoilla. Nuuhkaisen mönjää. Haju on kuvottava.

“Tämä bakteeri taas tuoksuu ihan hyvältä. Kokeile!”

Eteeni tarjoiltu tummemman oloinen töhkä tuoksahtaa nenässäni patinoituneelta, mutta miellyttävältä. Olen erottavina tuoksussa sikaria, syksyn lehtiä ja nahkaa. Laitinen kertoo kyseessä olevan erittäin ikävä sairaalabakteeri Pseudomonas aeruginosa eli Pseudis ja laittaa purkin kiinni. Olemme Kansanterveystieteen laitoksen mikrobiologian laboratoriossa.

“Hygieniabuumi on valtava bisnes, ihmisten bakteerikammoilla tehdään nykypäivänä paljon rahaa”, Laitinen kertoo.

Suurin osa – 99 prosenttia – pöpöistä on kuitenkin meille hyödyllisiä, ilman niitä olisimme suojattomia virallisia taudinaiheuttajamikrobeita vastaan. Mutta melkein mikä tahansa bakteeri voi olla tappava, jos se löytää vain henkilön, jolla juuri sattuu olemaan oikeanlainen aukko suojauksessaan.

Suurin osa mikrobeista on hyväntahtoisia apulaisiamme tai perässähiihtäjiä. Moni tunnistaa männyn, sudenkorennon ja jopa Matti-Esko Hytösen, mutta eipä tule mieleen ketään, joka osaisi nimetä kolme yleisintä bakteeria.

“Nokian kaltaisia ikäviä epidemioita lukuun ottamatta pitää olla jotain lihansyöjäbakteeria, ennen kuin irtoaa palstatilaa. Mediassa ei puhuta virtsatietulehduksista tai keuhkokuumeista, koska ne ovat jokapäiväisiä. Kun eksoottisemmista uhkista kirjoitellaan, niin meille tulee heti vaikka minkälaisia yhteydenottoja. Lintuinfluenssabuumin aikaan nuori nainen soitti ja tiedusteli, onko perhesuunnittelussa enää ylipäätään järkeä”, Laitinen kertoo.

No mitä meidän sitten tulisi pelätä? Onko kaikenlainen suojautuminen ja friikahtelu ihan turhaa ja voiko antibakteerituotteisiin koskaan sijoittaa liikaa?

“Kotona tavalliset fairyt ja vimit riittävät aivan mainosti. Arjessa on tärkeää käsienpesu ja huolellinen kuivaus. Nykyään ravintoloiden vessoissa on tohottimia käsipyyhkeiden sijaan. Harva jaksaa seisoa lehtipuhaltimen alla zombie-asennossa pitkään. Kosteista käsistä bakteerit ja esimerkiksi noro-virus siirty todella tehokkaasti. Oksennusläntissä noroviruksia voi olla miljardeja, yksikin noro riittää altistumiseen. Väittämän mukaan noro leviää seitsemään seuraavaan paikkaan johon kosket, Laitinen paljastaa.

Eli ravintolan vessan ovenkahvat, kraana, kaljatuoppi, pöydänreuna, kaverin tupakka-aski, kaverin sytkäri ja kaverin tyttöystävä, seitsemän! Öttiäiset ehtivät aika pitkälle minuutissa.

Entä jos tiputtaa pullan kahvilan lattialle, syödäkö vai heittääkö roskiin? Siinä vasta kysymys.

“Mikrobiologisesti ajatellen, lattiapullassa tuskin on mitään epäilyttävää; se on enemmän sosiaalinen juttu, ja siksi en sitä söisi. Bakteerit rakastavat suljettuja ja kosteita paikkoja kuten putkia, säiliöitä, suuttimia ja suodattimia. Naistenhuoneissa näkee usein huulipunan kiertävän kaveriporukan yhteiskäytössä. Sitä en suosittele.”

Entä huikka toisen tuopista tai kunnon kielari? Eikös sellaisessa vaihdu kaikenmaailman ellotukset tosi tehokkaasti?

“Huikka toisen drinksusta on oiva tapa saada herpes. Oma vakikumppani ei ole vaarallinen, mutta jos suutelee kaikkea mikä liikkuu, niin se on eri asia. Tuberkuloosikin on taas yleistymässä itämatkailun seurauksena ja siksikään ei kannata lokkeilla kaikkien laseista.”

Onko totta, että flunssa leviää ilmateitse ja oleskelu altistuneiden kanssa vaikkapa samassa bussissa tarkoittaa käytännössä sitä, että peli on pelattu?

“Influenssavirus ei leffatyyliin lennä pisarassa bussin takapenkiltä lätsähtäen ohjaamon lasiin, vaan laskeutuu aika nopeasti. Korttipelikokeessa pöydän ääressä pärskittiin päin naamaa olan takaa. Pöytäseurueesta ainoastaan yksi ei saanut tartuntaa – hän oli se, joka ei pelannut, eli hän ei siis koskenut kortteihin.”

Lasten hiekkalaatikoissahan kerrotaan asustelevan ties minkälaista Iivanaa ja vainolaista?

“Kissojen ja koirien kakka tekee hiekkalaatikoista sellaisia, että niiden hiekkaa ei ole lasten hyvä syödä, eikä vanhempienkaan kannata tehdä niin, siis vaikkapa sammua sellaiseen… ainakaan naamalleen.”

Eroavatko bussin tai ratikan stop-nappi, yleisen vessan ovenkahva tai viiden euron seteli toisistaan mikrobiolgisesti?

“Eipä juuri, mutta ei ympärillämme mikään ole steriiliä. Pullo- ja kraanavedessäkin on normaalisti bakteereja ja samoin ilmassa, jota hengitämme, ja juuri siksi esimerkiksi antibakteeriset lattiavahat tuntuvat aika huvittavilta. Puhtaushysteria on rankkaa liioittelua.”

Itämisaika

• Vuorokausi  Vatsataudeilla, joiden aiheuttajina bakteerit, virukset.
• Viikko  Flunssat ja rokot, joita aiheuttavat virukset.
• Vuosi tai useita vuosia  HIV eli HI-virus.
• Vuosikymmenet  Hullun lehmän tauti, jonka aiheuttajana prionit, jotka eivät edes kunnolla ole mikrobeita vaan proteiinipätkiä.

Top 5 taudit

1. Suolistoinfektiot (ripulit ja mahataudit)
2. Lievät hengitystieinfektiot (nuhakuumeet, ”flunssat”, räkätaudit, yskät ym.)
3. Virtsatieinfektiot
4. Sukupuolitaudit (pääasiassa klamydia)
5. Sairaalainfektiot

Ötyslangikirja

• Staffari =   Staphylococcus aureus.
• Marsa =   MRSA eli resistentti Staffari aiheuttaa sairaalamaailmassa paljon vaivaa.
• Pseudis =   Pseudomonas aeruginosa vaanii porealtaissa killujaa.
• Streppari =   Streptococcus pyogenes aiheuttaa mm. angiinaa
• Noro =   Aiheuttaa ripulia.
• Rota =   Erityisesti alle 1-vuotiailla yleinen oksennustautia ja ripulia aiheuttava virus.
• Hööpis =   Suuta ja alapäätä kirvelevä Herpes-virus.

City-testi: Karpon viljelmät

1. Ravintola O´Malleysin WC-koppien ovenkahvat

• Naisten koppi: 10 pöpöä/25 cm2.
• Miesten koppi: 340 pöpöä/25 cm2.

2. Lattia vs. vessa

• Café Strindbergin lattia: 1 000 pöpöä/25 cm2.
• Toimittajan WC-pöntön sisäpinta: 1 000 pöpöä/25 cm2.

3. pulla

• PULLA ennen lattialle tippumistaan: 2 pöpöä/25 cm2.
• Sama pulla lattialla vierimisien jälkeen: 4 pöpöä/25 cm2. Suuri kasvusto kuvassa on hiivaa.

4. märät ja kuivat kädet

• Pestyt ja märät kädet.
• Pestyt ja kuivatut kädet.

5. toimittajan kieli

• “Neisseriaa ja streppareita eli porukkaa, joka kieleen kuuluukin”, toteaa mikrobiologi.

Pöpö = PMY eli pesäkettä muodostava yksikkö