Avustajasi valitsi lounasmestaksi tämän paikan. Oletko ollut Teatterissa aikaisemmin?
”En. Mä olen käynyt täällä silloin kun tämän nimi oli Happy Days. Silloin täällä oli kovin erilaista.”
Jep. Nyt ympärillä näkyvät rajun noususuhdanteen merkit?
”Niinpä. Kohta tämä on Happy Days uudestaan. Tai Pizza Hut.”
Tsiigaa tätä jengiä. Kaikki ovat puvuissa. Tässä salissa power suit tulee lihaksi. Miten on, onko sun pakko käyttää pukua?
”On. En mä pidä siitä niin paljon, mutta on mun pakko joo.”
Se on siis etikettijuttu?
”Joo. Tässä hommassa tapaa usein ulkomaisia vieraita, eikä niitä voi mennä villapusero päällä vastaanottamaan. Hallituskin saattaisi suhtautua ajatuksiin köykäisesti jos yrittäisi poiketa systeemistä. Sikäli harmittaa kun mieluiten liikkuisin pyörällä. Se on puku päällä täysin mahdotonta, tai joka viikko täytyisi ostaa uusi puku.”
Milanon Piazza di Duomolla bisnesjengi painoi fillarilla mustissa puvuissa.
”Se vaatii erikoispyörän. Puvussa on se hyvä puoli, että kun itse ei ymmärrä pukeutumisesta mitään tai se ei kiinnosta, niin pukua ei tarvitse ajatella kuin kerran puolessa vuodessa.”
Sun naamaa ei hallituksessa istuminen ole vielä rastauroinut. Kuinkakohan moni näistä on työsuhdepuku?
”Kovin moni ei ainakaan maksa omaa lounastaan.”
Eikä kirjoittele Vihreään Lankaan. Kävin sun kotisivuilla diggailemassa kolumneja.
”Ne ovat ihan retuperällä. En ole vuoteen pystynyt tekemään niille mitään. Nyt mulla vaihtui eduskunta-avustaja joka hallitsee alueen. Ehkä saan sitten uusiakin kolumneja aikaiseksi.”
Sieltä kävi selville että sä oot syntynyt 1951 ja kirjoittanut vuonna 1970 ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulusta. Sieltäkö sun yhteiskunnallinen ajattelu lähti liikkeelle? Sehän on aika highclass-mestaa?
”Ei, siellä pelattiin koripalloa. Mullahan ei tosin ollut edyllytyksiä koripallon pelaamiseen, mutta mä olin silloin Enemmistö ry:ssä. En tiedä missä vaiheessa tutustuin Ville Komsiin, mutta hänen kanssaan tein kaiken maailman asioita. Me oltiin hyvin tuskastuneita siihen mitä Helsingille tehtiin siihen aikaan. Silloinhan rakennettiin Itä-Pasilaa ja tehtiin aivan hillittömiä liikennesuunnitelmia. Tunnelma oli vähän sellainen, että tämä täytyy loppua. Itse asiassa tasan kaksikymmentäviisi vuotta sitten perustettiin Helsinkiliike. Se osallistui Vihreiden listalla kunnallisvaaleihin ja sai tuhatseitsemänsataa ääntä, muttei yhtään valtuutettua. Siinä oli mukana arkkitehtejä, sosiologeja ja kaupunkisuunnittelijoita. Nyt meillä tehdään kivempaa ja nätimpää kaupunkia.”
Ajatellaan enemmän ihmisiä?
”Olen asunut Munkkiniemessä, jonka on suunnitellut ihan oikea arkkitehti. Sen seurauksena Munkkiniemellä on keskusta. Munkkiniemen puistotie on keskeinen väylä, jossa on säilynyt kivenjalkakauppoja, näyteikkunoita ja muuta tällaista. Menepäs johonkin lähiöön, niin et taatusti näe näyteikkunoita. Minkäköhän takia niitä edelleenkin rakennetaan? Viikkiinkin nousee ihan kivannäköisiä taloja, mutta näyttää, että siitäkin valmistuu puhdas nukkumalähiö, joka ei ole kaupunkimainen koska siltä puuttuu oma keskusta. Sen seurauksena alue ei toimi sosiaalisesti. Ihmiset tapaavat vain bussipysäkillä. Ja pysäkiltä lähdetään alueelta pois.”
Nuori jengi tulee Espan puistoon hengailemaan kun lähiöissä ei tapahdu mitään.
”Lontoon kaupunkirakenne on tässä mielessä kivempi. Kaupunginosista on osattu tehdä kaupunginosia eikä lähiöitä. Siellä jokainen kaupunginosa on itsenäinen leffateattereineen ja työpaikkoineen. Lontoon hirvittävän kalliit liikenteen hinnat saavat aikaan ettei sieltä mihinkään lähdetä! Totta kai Lontooseen kuuluu erittäin rajun sosiaalipolitiikan seurauksena pahoja köyhyys- ja huumeongelmia mutta kaupunkirakenne toimii.”
Lontoon image on aika toisenlainen. Slummeja ja slummaajia kaduilla. Toisaalta Pariisin image on hyvä, koska slummaajat on lakaistu pois keskeisiltä arrondisimenteiltä. Helsingin keskusta, el centro on nykyään kovassa kurssissa. Englantilaiset äänestivät Helsingin nastimmaksi Euroopan matkakohteeksi.
”Helsingin keskustahan on viime aikoina olennaisesti parantunut ja se todistaa että kunnallisella päätöksenteolla on jotakin vaikutusta.”
Syksyfiilis paranisi valolla?
”Niitä saisi rahalla.”
Mitä mieltä olet Makasiineista?
”Ennen Kiasmaa ja Sanomataloa mä olin ajatellut, että koko se alue pitäisi varata downtowniksi, pienimittaisten kortteleiden paikaksi ravintoloineen, elokuvateattereineen ja pienine putiikkeineen. Mutta nyt kun alue on muuttunut mahtavaksi kolossikeskukseksi en osaa oikein irrottaa siitä yhtä kohtaa ja ruveta funtsailemaan sitä.”
Varmaan diilit on jo makasiinien suhteen tehty?
”On, on.”
Mutta mennään takaisin sun nuoruuteen. Pyöritkö sä samassa jengissä kuin Heidi Hautala?
”Se oli alun perin ihan eri ryhmää, mutta Koijärviliikkeen seurauksena ne ryhmät yhtyivät vuoden 1980 paikkeilla. Mä tein Suomi-lehden tiloissa Vihreätä Lankaa valolatomakoneella. Kyllä nämä Kasvisravintolat kiinteistöt ja Suomi-lehti olivat puoluetoimiston fyysistä tilaa.”
Vihreissä oli persoonia.
”Totta. Pekka Sauri on aivan uskomattoman lahjakas kaveri, ja Hautalan Heidissä on edelleen jytyä. ”
Oliko sulla jo pikkukundina yhteiskunnallisia visioita?
”Mä olin yhteiskunnasta hirveän kiinnostunut. Vedin koulun yhteiskunnallista kerhoa, luin ja kirjoitin paljon. ”
Vedit tilastotieteen ja kansantaloustieteen opiskelut aika vauhdilla Valtsikassa läpi?
”Joo, mä opiskelin vuoden ajan kuin hullu, ja olin miltei valmis sen kuluttua, mutta kun menin töihin Postitutkimuslaitokseen opiskelutahti hidastui.”
Kirjojakin tuli kirjoitettua?
”Mä tykkään kirjoittamisesta. Nyt ei ole tosin ehtinyt kirjoittaa mitään. Mielelläni piirtelen kuvia siitä mitä tässä maassa oikein tapahtuu, mutta siihenkään ei jää oikein aikaa.”
Sulta löytyy ratkaisu joka pulmaan.
”On olemassa englanninkielinen sanonta, jonka mukaan ongelma ilman ratkaisua ei ole ongelma.”
Sä olet saanut viime aikoina kuraa tästä ratkaisujen paljoudesta?
”Musta on alettu teettää negatiivisia uutisia, mutta ne liittyvät politiikan kovaan arkeen. Elämä olisi helpompaa jos ei tehtäisi mielipidetiedusteluja.”
Perinteisesti suomalaiset äänestäjät ovat pitäneet kiduttajista, herroista jotka ilmoittavat että: Meillä on ongelma - nauttikaa siitä. Taidamme olla masokisteja.
”Tämä kansa on selvästi oppinut luterilaisiin saarnoihin.”
Hallituksen äijillä on erilaisia auroja. Lipposesta mä diggasin erityisesti.
”Lipponen ei saa mediassa läpi filosofista ja karhumaista olemustaan. Lipponen on olennaisesti mainettaan parempi. Sivistynyt ja humaani.”
Ja sä olet visioiva tilastotieteilijä. Mitä sä nyt näet?
”En oikein mitään. On liikaa töitä ettei pysty. No, kansan jakautuminen hyväosaisiin nimenomaan lahjakkuuden mukaan on juttu, jota ei saisi sanoa ääneen. Jos yhteiskunta aiotaan tehdä kovin tehokkaaksi työelämässä ei tule olemaan sijaa niille, jotka eivät ole niin tehokkaita. Pitäisi säilyttää sellaisia työtehtäviä joissa normaali ja normaalia hitaampikin ihminen pärjäisivät. Juuri tämän vuoksi olen puhunut kansalaispalkan puolesta. Ettei ihmisen henkilökohtainen tulotaso ei niin jyrkästi riippuisi siitä mikä hänen työvoimansa hinta on.”
Miksei tämä olisi tulevaisuudessa mahdollista? Kaikki näyttää menevän paremmin kuin hyvin tuhon ennustajista huolimatta.
”Talouden tehtävähän on tuottaa niitä tavaroita ja palveluita mitä me tarvitaan. Kaikki ovat sitä mieltä, että meillä menee huonosti, kun me saamme liian helpolla valmiiksi yhteiskunnan josta ei löydy töitä kaikille. Sata vuotta sitten kukaan ei olisi voinut tulevaisuuteen kurkistaessaan uskoa, että tästäkin saadaan aikaan ongelma. Yhteiskunta pitäisi osata rakentaa sillä tavalla että elämän helppous olisi enemmän hyvä kuin huono asia.”
Olet listannut harrastukseksesi maailmanparannuksen. Tuntuuko susta, että saat sitä muuttumaan?
”Moni asia muuttuu. Kaupungissa moni asia on muuttunut ja voi katsella tuonkin olen saanut aikaan. Ihmettelen niitä poliitikkoja jotka kehuvat sillä etteivät ole saaneet mitään aikaan. Eikö silloin kannattaisi vaihtaa alaa?”
Ehkä ei kannata. Mikä on ammatin pahin uhka. Eristäytyminen?
”Tai kyynistyminen? Kun päätettäviä asioita tulee liian paljon ja kun ei pysty niihin kunnolla paneutumaan saattaa mielen vallata kyyninen asenne. Tässä mielessä ymmärrän valtiovarainministereitä, että heistä kehittyy sellaisia kuin kehittyy.”
Joissain jutuissa ei ole kyynisyydelle sijaa. Sulta löytyi kolumni nimeltään Huumemarkkinat on tuhottava. Ihan ajankohtaista kelattavaa.
”Sen kirjoittamisesta on monta vuotta. Se oli joskus viime vaalikaudella, silloin kun me kävimme sosiaalivaliokunnan kanssa Barcelonassa. Siellä mä perehdyin tähän korvaushoito-ongelmaan.”
Aika heviä ratsiaa Barcelonassa näytti pukkaavan viime keväänä.
”Siellä on yli satatuhatta heroiininkäyttäjää. ”
Huumeet ovat pamahtaneet stadiinkin sisään sellaisella voluumilla ettei olis ikinä uskonut niitä päivinä kun joku heroiini oli ihan kassakaappikamaa kadulla.
”Julkisen keskustelun asenne huumeisiin on hyvin erittelemätön ja hedelmätön.”
Todella. Lisää poliiseja, pakkohoitoa ja kovempia tuomioita!
”Tuomiot ovat nyt aika kovia.”
Kun joku tuttu kimma myy persettään Vaasankadulla eikä pääse korvaushoitoon niin kyllä sitä ihmettelee miksi korvaushoitoa ei järjestetä.
”Nyt sitä järjestetään. Mä olen koonnut varsin korkeatasoisen työryhmän joka tulee suosittamaan korvaushoidon olennaista lisäämistä. Eihän sitä tiedä meneekö se valtioneuvostossa läpi mutta asia on vireillä.”
Miksei narkomaaneihin suhtauduta niin kuin holisteihin, saavathan nekin helpotusta tilaansa ja niitä yritetään saada työkondikseen?
”Alkoholistien ja narkomaanien rinnastus on aika hyvä siksi, että pitkälle edennyt alkoholiriippuvuus sekä pitkälle edennyt heroinismi ovat molemmat parantumattomia sairauksia.”
Eikö Kuningas Alkoholi ole kuitenkin suurempi kansanterveydellinen haitta kuin kama?
”Viinaan kuolee kolmetuhatta ihmistä vuodessa, huumeisiin sataviisikymmentä. Meillä on kolmesataatuhatta alkoholin ongelmakäyttäjää ja viisitoistatuhatta huumeiden ongelmakäyttäjää. Huumeet niputetaan liian helposti samaan kasaan. Kun kerrotaan että kannabis on yhtä vaarallista kuin heroiini lapsukaiset oppivat että heroiini on yhtä vaaratonta kuin kannabis! Tässä suhteessa huumevalistus voisi olla rehellisempää.”
Aika monet pössyttelevät.
”Kymmenen vuotta sitten vallitsi sellainen käsitys että kannabis kohtuudella käytettynä olisi jokseenkin vaaratonta, mutta sittemmin on huomattu että kannabis aiheuttaa pysyviä muutoksia aivoissa.”
Vähän löysäpäisyyttä ainakin. Heroiini on helvetistä. Siihen voi napsahtaa kiinni kertalaakista.
”Toiset ovat addiktiivimpia luonteita kuin toiset, mutta koska kukaan ei tiedä mihin joukkoon kuuluu ei kannata kokeilla.”
Olet toiminut alakulttuurien rikkauden puolestajapuhujana. Sosiaalipoliitikkojen tutkimusten mukaan kaupungin alakulttuurien pitäisi sekoittua valtakulttuurien kanssa?
”Erik Allardtin mukaan hyvässä kaupungissa on erilaisten ihmisten asuinalueita, mutta niin ettei yksikään alue putoa liian alas. Luulen, että köyhä perhe haluaa elää siellä, missä on vähän samanlaisia naapureita. Helsingin vaalituloksia on vähän huonosti analysoitu. Meillä on kahdenlaisia hyvätuloisia, toiset äänestävät kokoomusta, toiset vihreitä. En sano että vihreys olisi hyväosaista, mutta kyllä Toukola on varmaankin hyväosaisempien aluetta kuin Kontula. Näiden kahden äänestäjäjengin kesken vallitsee jyrkkä ero, että äänestääkö hyvätuloinen kokoomusta tai vihreitä. En mielelläni asuisi Pakilassa kokoomuslaisten naapurina eivätkä hekään varmaan viihtyisi Käpylässä. On hyväksyttävää että ihmisillä on erilaisia arvoja ja niistä muodostuu eri arvojen alakulttuureita.”
Entä maahanmuuttajat?
”Meillä on pidetty valitettavana sitä että maahanmuuttajat keskittyvät tiettyihin kaupunginosiin. Mitähän me tehtäisiin jos meidän olisi muutettava Nairobiin? Yrittäisimmekö me levittäytyä mahdollisimman laajalle vai muodostettaisiinko suomalaisten getto missä olisimme mahdollisimman lähellä toisiamme? Sitä kannattaisi pohtia erikseen miksi siellä missä asuu somaleita, pitää asua myös inkeriläisiä ja turkkilaisia. Siihen kaupunki voisi vähän yrittää vaikuttaa, mutta ei siihen, että yhden ryhmän ihmiset pyrkivät asumaan lähellä toisiaan, se on ihan luonnollista.”
Tää Meri-Rastilan Mogadishu Avenuekin on aika iisi. Pahimmat punaniskabaarien kanta-astujatkin pitävät alakerran Alia ihan okei-äijänä.
File: Osmo Soininvaara
Pituus: 169 cm
Paino: 82 kg
Koti: Katajanokalla
Lapset: 3
Auto: Fillari, Nishiki
Kello: Citizen
Juoma: Valkoviini
Parisuhde: Naimisissa
Kuukausipalkka: 56 000 mk
Tuoksu: Lahjaksi saatu