Pysyykö keskusta mukana kauppakeskusten aikakaudella?

Suomen talvi painaa päälle ja viima vihmoo korvia. Pitäisi lähteä kaupungille. Leffaan, syömään tai tekemään jotain kivaa.

Entä jos tyytyisi simuloimaan kaupunkielämää ja pysymään sisätiloissa? Voisi käydä Soul Streetsillä ja Little Manhattanilla samalla kertaa, eikä kenkien tarvitse kastua kertaakaan. Kotiin voi lähteä Prisman kautta.

Kahden jättimäisen kauppakeskuksen, Redin ja Triplan, rantautuminen Helsinkiin on tehnyt odotetun vaikutuksen kaupunkikuvaan.

Kalasataman Redille asiakkaiden löytyminen on ollut paljon vaikeampaa kuin Pasilan Triplassa, joka on heti avaamisestaan asti kerännyt valtavia ihmisjoukkoja pällistelemään uutta ja ihmeellistä keskusta. Molemmat keskukset kuitenkin muuttavat kaupunkielämän painopisteitä.

Uudet kauppakeskusjätit muuttavat kaupunkikuvan tasapainoa. Ne ovat tärkeä osa infrastruktuuria ja vaikuttavat isosti esimerkiksi liikennejärjestelyihin. Molemmat uudet keskukset ovat osa Helsingin tulevaisuutta, jossa sekä Kalasataman että Pasilan alueilla kaupunki kasvaa nopeasti ja ympärille tulee lähivuosina paljon asukkaita.

Ympäristönäkökulmat ja kestävän kulutuksen ideaalit ovat usein esillä kaupunkilaisten puheissa, mutta kulutuskäyttäytymisen iso kuva ei näytä vastaavan vielä ideaaleja. Puolalainen halpavaatteita myyvä ketju tekee ennätyksensä Triplan avauksen yhteydessä ja liikenne ruuhkautuu Kehä III:lla, kun edullisuutta myyntivalttinaan käyttävä Helsinki Outlet avaa ovensa Vantaalle.

Kun Hesari pohti jutussaan, mitkä kauppakeskukset pärjäävät kovassa kilpailussa, pormestari Jan Vapaavuori ilmaisi huolensa Twitterissä kauppakeskusten vaikutuksesta keskustan elinvoimaan.

“Huomattavasti isompi kysymys on miten käy ydinkeskustan elinvoimalle kauppakeskusten puserruksessa. Tästä olen huolissani.”

Tähän asti kauppakeskusten ykkönen myynnissä on ollut Kehä III:n varrella sijaitseva Jumbo, jonne tullaan kauempaakin ja keskiostokset ovat isoja. Redin ja Triplan tilanne on toinen ja ne houkuttelevat asiakkaikseen nimenomaan kantakaupunkilaisia.

Kauppakeskukset muovaavat ravintolakenttää

Kauppakeskusten tuleminen näkyy hyvin myös ravintolakentässä. Vaikka asioilla ei ole käytännössä yhteyttä, on vaikea olla yhdistämättä sitä, että samaan aikaan kun Triplassa avaa 70 uutta ravintolaa kertaheitolla, Helsingin vanhimpiin ravintolayrittäjiin kuuluva Rivoli-ravintolat kertoo konkurssistaan.

Triplaan saatiin muutakin kuin lisää jalansijaa uusille S-ryhmän paikoille. Triplan tarjonnasta esiinnousevagt esimerkiksi Thomas Hudsonin Hello Gorgeous, Soupsterin pyörittämä, korealaiset pöytägrillit omaava East Market tai Oulunkylästä tarinansa lähiöpizzeriana aloittanut Capperi sekä toinen napolilaista pizzaa tarjoileva mesta Fredde’s.

Aasialaisia makujakin on tarjolla monipuolisesti ja mukaan on pyydetty ja saatu rafloja, joilla on jo mainetta aiemmista toimipisteistään. Tällaisia ovat muun muassa vietnamilaiseen ruokaan keskittyvä Ônam, thaimaalaista ruokaa tarjoileva Bangkok 9 sekä Mäkelänkadulla kehuttu kiinalainen ravintola Brokadi.

Hello Gorgeousia lukuunottamatta Triplan mestat ovat kuitenkin parhaimmillaan nopeassa, lounastyylisessä ruokailussa, jota myös miljöö tukee. 70 “ravintolaan” päästään, kun lasketaan kaikki mahdolliset pikaluukut ja kahvikioskit mukaan valikoimaan.

Keskusta haluaa pysyä mukana

Keskustassakin kehitetään. Narinkkatorille ja Lasipalatsin aukiolle on suunnitteilla elokuvateatteri- ja ravintolatoimintaa ja Kaivopihaa remontoidaan uuteen uskoon. Oodi ja Amos Rex ovat lisänneet ytimen vetovoimaa viime vuosina.

Keskustan on väitetty näivettyvän, koska sinne pääsee entistä huonommin autolla ja jatkuvat tieremontit vaivaavat liikennettä. Esimerkiksi Osmo Soininvaara ei tähän usko, eikä usko että keskustatunneli olisi parantanut keskustan vetovoimaa. Syyskuun lopussa blogatessaan Soininvaara ei kuitenkaan pitänyt keskustan liikennettä ongelmattomana.

“Vaikka toimitilat ovat hyvin kysyttyjä keskustassa, Bulevardin eteläpuolella ne eivät sitä ole. Syynä on se, että joukkoliikenne syöttää kaiken liikenteen aivan ydinkeskustaan. Tätä yritettiin korjata linjaamalla ysin ratikka Merikadulle, mutta asukkaat ja kokoomus torppasivat tämän, koska pelättiin ratikan vievän kadunvarsipaikkoja autoilta.”

Keskustatunneli ja kävelykeskustan laajentaminen yritettiin ajaa poliittisessa päätöksenteossa yhteen. Nyt monet tunnelin kannattajat eivät koe kävelykeskustan edistämistäkään mielekkäänä. Keskustaan ylipäätään kohdistuu useita erilaisia intressejä ja ehkä se onkin osasyy siihen, että kauppakeskukset pääsevät muokkaamaan kaupunkia ostovoiman ohjaamana.