Illallispöytä San Diegossa, eteläisessä Kaliforniassa Meksikon rajan tuntumassa. Vanhan kaupungin maineikkaimpaan ja ulkoisesti uljaimpaan texmex-ravintolaan on tuntien jono. Vaikka vastaanoton señoritat ovat viehättäviä, päätämme hakeutua toisaalle.
Parin korttelin päässä on vaatimattomampi, mutta siisti, paikka. Pääruokana lautasella on mustekaloja suklaakastikkeessa, molessa. Papuja ja juoksevaa suklaata. Jumalaista. Aivan kuin seksuaalista gastronomiaa tihkuvassa kirjassa ja siitä tehdyssä meksikolaisessa elokuvassa Like Water for Chocolate. Juliette Binochen suklaakauppiaana Ranskan maaseudulla tähdittämä Pieni suklaapuoti on toinen oivallinen suklaan, romaanin ja elokuvan trilogia.
Mistä kaikki sai alkunsa? Intiaanit oivalsivat käyttää kaakaopavuista tehtävää suklaata mausteena. Kaa-kaopuu on historioitu Amazonin suistomaille 4 000 eKr. Eli tarinaa piisaa oluen ja viinin tapaan.
Kaakaopapu painaa noin gramman ja sisältää rasvaa, hiilihydraatteja, proteiineja, mineraaleja ja kofeiinia. Antioksidantteja voi verrata punaviinin tapaan verenkiertoa edistäviin tekijöihin.
Kun Guanacon luostarin nunnat 1500-luvun puolivälissä lisäsivät kaakaojuomaan sokeria ja vaniljaa, syntyi juokseva suklaa. Rudolphe Lindt kehitti kielellä sulavan suklaan Sveitsissä 1879.
"Juuremme ovat Meksikossa. Sveitsi on linnakkeemme", huudahtaa belgialainen suklaamestari.
Suklaa yhdistää. Joskus se helpottaa eroja.
Herkuttelijoiden suklaissa on vähintään 70 prosenttia kaakaota, porcelanassa jopa 85 prosenttia. EU:n minimivaatimus on 26 prosenttia, eli suklaissa on eroja. Suosikit ovat tummia suklaita, joita on valtava makukirjo. Niitä nautitaan esimerkiksi viiden gramman makupaloina, puolen kilon sijaan. On myös luomusuklaita. Sinänsä herkulliset valkoiset suklaat ovat oma juttunsa: ne eivät sisällä kaakaota.
Pohjoisitalialainen viinintuottaja Roberto Bava kiertää maailman viinimessuilla suklaapaloja taskussaan. Roberton toinen käyntikortti paljastaa hänen olevan Italian suklaajärjestön puheenjohtaja. Perheen viinipuodissa myydään myös huippusuklaita.
"Godiva?", Bava pyörittelee diplomaattisesti kielellään Belgian tunnetuimman suklaatuottajan nimeä, eikä sano enempää.
Viinissä suklaa yhdistetään merlot-rypäleeseen. Niissä on samoja pyöreitä, joskus tummankatkeria piirteitä. Jälkiruokien kanssa kumppani on makea eteläranskalainen Banyulsin alueen viini.
Lounaalla toisen piemontelaisen viinintuottajan Angelo Gajan kanssa nautimme hiljattain ravintola Nokassa suklaatryffeleitä, joiden valmistuksessa oli käytetty hänen Spress-tilansa rypäleistä tislattua grappaa. Maistuivat.
Mutta, ehkä yllättäen, suklaalla on viiniä enemmän yhteyksiä olueen.
Viimeiset kymmenen vuotta ovat tuoneet suklaan olueen. Suomessa myytävän englantilaisen Young’s Chocolate Stoutin lisäksi suklaaoluita tehdään Suomessakin. Yleensä suklaan maku tulee tummista mallaslajikkeista eikä itse suklaasta.
Belgiassa kukoistaa perinteisesti maailman rikkain olutkulttuuri. Pienessä maassa toimii myös yli 2 000 suklaan erikoisliikettä.
Viime syksynä annoin vierailleni läksiäislahjaksi chocolatier Pierre Marcolinin konvehtirasian. Hänellä on putiikit mm. New Yorkissa ja Tokiossa. Earl Greytä, Venezuelaa jne. Tuoretavaraa, jota säilytän havannalaisteni ja arvoviinieni tapaan viileässä, hämärässä ja lievästi kosteassa varastotilassa. Suklaiden Pradaa.
Monesti parhaat suklaat joutuu Suomeen hankkimaan nettikaupasta. Kaupungin keittiömestarien suosikki on laadun lisäksi hyvän saatavuutensa ansiosta ranskalainen Valrhona.
Suklaaravintolat
George
Kalevankatu 17
Markus Aremo on valtakunnan virallinen suklaataituri. Viime aikoina hän on perehtynyt viinin ja suklaan liittoon Juha Berglundin Château Carsinissa.
Palace Gourmet
Eteläranta 10
Täällä olen viime jouluna nauttinut Helsingin parhaan suklaajälkiruokani. Kirkkaalta lasilautaselta. Parhaassa seurassa.
G.W. Sundmans
Eteläranta 16
Jarmo Vähä-Savo taitaa kohokkaat paremmin kuin kukaan toinen muu tässä maassa. Ne voi tehdä makeina tai suolaisina. Onko haastajia?
Suklaaputiikit
Café Neuhaus
Unioninkatu 32Belgialaisia nimikkosuklaita empirekeskustassa.
Café Ekberg
Bulevardi 7
Omat konvehdit Helsingin klassisimmassa kahvilassa.
Finnair Plus Tax-Free
Helsinki-Vantaan lentoasema
Täältä saat Godivan suklaat. Osta ensin lentolippu.
8 kommenttia
aksentti
16.3.2006 22:28
sellaisia terveisiä, että jos käytät otsikossa ranskankielistä ilmaisua, niin laita edes aksentit oikein.
trés chic = très chic
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ninos
17.3.2006 11:18
Jutusta oli unohdettu Kampissa oleva Kaakaopuu, Suomen ensimmäinen aito belgialainen suklaapuoti, joka myy belgialaista Leonidaksen suklaata. Taivaallisia makuja!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Nidgirl
28.3.2006 15:03
En kyllä ymmärrä. Tässä on kädessäni valkosuklaapatukka ja ainesosissa mainitaan kaakao. Nyt alkoi todella ihmetyttämään.. Eikö valkoisessa suklaassa muka tosiaan ole kaakaota?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
chicama
30.3.2006 09:32
Cafè Neuhaus=kovat hinnat ja kaupungin töykein palvelu ellet satu olemaan kaljupäinen, hyvinpukeutunut mies...
Vastaa kommenttiinOlen poikennut muutaman kerran puodissa ja tiskin takana on poikkeuksetta ylen tympeällä asenteella varustautunut mies, joka juuri ja juuri viitsii vaivautua lappamaan rasiaan pyytämäni konvehdit. Kiitosta kaupoista ei saa koskaan ja hyvää päivää on täysin tuntematon fraasi. Viime kesänä poikkesin hyvännäköisen miesystäväni kanssa kahville ja myyjä suorastaan ryntäsi palvelemaan...miestä. Seuraamme ulkopöydässä liittyi toinenkin miestuttu, jolloin liikkeenharjoittajan täytyi tulla ulkopuolelle päivystämään ja hymyilemään maireasti pöydässäni istuville miehille. Takahuoneesta oli ilmeisesti löytynyt liukuvoidetta, sen verran lipevää oli käytös ja luistavaa palvelu!!
Vastaa kommenttiin
elodienne
30.3.2006 19:56
Oikea kirjoitusasu otsikkoon olisi très chic.
Vastaa kommenttiinPliis, älkää häpäiskö ranskan kieltä kirjoittamalla sitä väärin!
Vastaa kommenttiin
ukia
31.3.2006 01:03
Valkoisessa suklaassa ei ole kaakaota vaan kaakaovoita, sinansa valkoinen "suklaa" ei ole suklaata ollenkaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Arskavaan
29.8.2006 12:06
Onhan nyt kumma jos ainoiksi suklaapaikoiksi keksitään Neuhaus ja Ekberg.
Kultasuklaa vanhassa kauppahallissa myy isoimman valikoiman käsintehtyjä suklaita koko Suomessa. Kultasuklaan löytää lisäksi myös Tampereella, Humppilassa ja Iittalassa (tehdas)
Sahlman Herttoniemessä tehtaanmyymälä
Kaakaopuu mainittiinkin jo
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
hesadi
20.4.2008 16:11
Silloin kun mainitaan Neuhaus ja Ekberg, todennäköisesti kyseessä on
Vastaa kommenttiinaito suklaa, jonka sisällä on noin 45% KAAKOVOITA. E siis mitään kasvisöljyä ja eläinrasvoja, vähän kaakaopulveria ja sokeria.
Kyllä jokainen tietää, että halvat supermarketin suklaat eivät voi sisältää kalista kaakaovoita! Ei myöskään riitä että sanotaan suklaan olevan Belgiasta, sielläkin on halpoja ja kalliita suklaita!
Vastaa kommenttiin