Suomalaisen pienpanimo-oluen määrä nelinkertaistunut neljässä vuodessa

Suomalainen pienpanimokenttä kasvaa jatkuvasti ja samalla etenee suomalainen olutkulttuuri. Joka kuukausi Suomeen syntyy yksi tai kaksi uutta pienpanimoa ja alalle jatkuvasti uusia työpaikkoja, mikä on harvinaista elintarvikealalla. Pienpanimoiden tuottamien olutlitrojen määrä on yli nelinkertaistunut vuodesta 2008. Samaan aikaan pienpanimoiden osuus Suomessa myydystä oluesta on noussut alle kahdesta prosentista noin neljään prosenttiin.

Pienpanimoiden kenttä pitää sisällään hyvinkin erikokoisia toimijoita, sillä kolme suurinta pienpanimoa tuottavat arviolta 80 prosenttia suomalaisesta pienpanimo-oluesta. Suuren ja pienen panimon raja menee 15 miljoonassa tuotetussa olutlitrassa. Suurin pienpanimo Laitila tuottaa vuodessa noin 10 miljoonaa litraa olutta, Nokian panimo noin 3 miljoonaa litraa ja kolmanneksi suurin Saimaan panimo noin miljoona litraa vuodessa. Noin 60:sta pienpanimosta keskikastin tuottajat tuottavat 150 000 litrasta 600 000 litraan ja pienimmät 20 000-100 000 litraa.

Kuluttajia ja olutseuroja yhdistävä Olutliitto pitää alkoholilainuudistusta oman agendansa ykkösasiana. Sen mukaan uudesta alkoholilaista riippuu, missä, milloin, mihin hintaan ja jopa kenen seurassa suomalaiset saavat oluensa nauttia.

“Me puhumme kuluttajan oikeudesta puhtaaseen ja kohtuuhintaiseen kotimaiseen olueen. Vapauttamalla kaikki oluet kauppoihin kuluttaja saisi ostaa oluensa sieltä, mistä se on kätevimmin saatavilla; pienpanimon myyntipisteestä, lähikaupasta, marketista, Alkosta tai vaikkapa oluiden erikoiskaupasta”, Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen sanoo.

Olutliitto on huolestunut kotimaisen oluen arvostuksesta ja pienpanimoiden tulevaisuudesta. Liiton mielestä uutta maistelukulttuuria edustavan ja kohtuullisesti alkoholia nauttivan valtaenemmistön ääni ei kuulu riittävästi alkoholilain kokonaisuudistusta valmisteltaessa.

Olutliitto haluaa vaikuttaa lakiin kahdelta osin: ensinnäkin pienpanimoilla tulisi olla oikeus myydä tuotteitaan itse ulos ja toisekseen ruokakauppojen pitäisi luopua 4,7 prosentin rajasta.

“Vielä vaalien alla vuosi sitten pienpanimot olivat vähintäänkin joka toisen poliitikon suojeluksessa. Siksi en voi kuin ihmetellä, miksi hallitus on jättämässä pienpanimoiden ulosmyynnin suoraan valmistuspaikalta kokonaan pois käsittelyyn tulevasta alkoholilain kokonaisuudistuksesta”, Kähkönen muistuttaa.

Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mika Tuhkanen on samoilla linjoilla. Hän painottaa, että oluen maku on parhaimmillaan 5-7 prosentin vahvuisissa oluissa. Vahvempien oluiden pääsy kaupan hyllylle tarjoaisi pienpanimoille selvästi nykyistä laajemman myyntikanavan kotimaassa ja vahvistaisi kuluttajien ostokäyttäytymisen muutosta määrästä laatuun. Paikalliset oluet tukisivat myös paikallista ruokakulttuuria ja edistäisivät paikallisten yritysten menestystä tavarantoimittajina.

Sekä Olutliiton Kähkönen että Pienpanimoliiton Tuhkanen näkevät pienpanimoiden tuottaman oluen potentiaalisena matkailuvalttina, josta ei nykyisellään saada iloa irti, koska panimot eivät saa myydä tuotteitaan suoraan.

“Ammattitaitoa ja perinteitä vaalivat pienpanimot ovat suuressa määrin myös matkailullisia toimijoita, jotka tuovat elinvoimaa ja työmahdollisuuksia muillekin toimijoille lähialueillaan. Matkailullista näkökulmaa ollaan myös kehittämässä Pienpanimoliiton aloittamassa matkailustrategian laadinnassa. Nykyisellään tätä potentiaalia ei alkoholilain tiukkojen rajoitusten vuoksi voida kunnolla hyödyntää. Kysyntää panimokierroksille olisi valtavasti, mutta vain ulosmyyntimahdollisuudella varustetuilla pienpanimoilla toiminnasta voisi saada myös kannattavaa ja vierailijoita palvelevaa. Alkoholilaki tulisi ehdottomasti uudistaa niin, että sallitaan vahvojen oluiden myynti suoraan panimolta”, Pienpanimoliiton puheenjohtaja Tuhkanen painottaa.

Kähkösen mielestä maukkaat juomat ja niiden valmistajat ovat osa alueensa talouselämää, matkailuelinkeinoa sekä elävää perinnettä. Niitä pitäisi hyödyntää huomattavasti nykyistä paremmin.

“Paikalliset juomat ovat osa maakunnallista identiteettiä siinä missä ruoat, niiden raaka-aineet, kulttuurimaisemat tai paikalliset käsityöt. Kotimaiseen raaka-ainepohjaan perustuvia pienpanimo-oluita, tilaviinejä, mehuja ja tisleitä pitäisi arvostaa samalla tavoin kuin lähiruokaa”, Kähkönen tähdentää.